Kaikki Artikkelit

Omakotitalon rakentajan vastuu

Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä eli useimmiten omakotitalon rakennuttaja, kiinteistön omistaja tai muu kiinteistön haltija on kokonaisvastuussa hankkeesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rakentamisen on täytettävä rakentamislain (751/2023) vaatimukset, tarvittava rakentamislupa on haettava, suunnittelijoiden ja työnjohtajien on oltava päteviä ja rakennusvalvontaan ilmoitettuja, ja itse rakentamisen on tapahduttava hyväksyttyjen suunnitelmien ja määräysten mukaisesti
Lue Lisää
Rakennuttajan vastuut

Rakennusvirheestä vastaa lähtökohtaisesti rakennuttaja tai urakoitsija, ei ostaja tai tilaaja. Uuden asunnon kaupassa vastuu ratkeaa asuntokauppalain ja vuositarkastuksen kautta. Kuluttajan omalle tontilleen tilaamassa rakentamisessa suojan antaa kuluttajansuojalaki.
Lue Lisää
Epäonnistunut remontti: kuka on vastuussa?

Epäonnistuneesta remontista vastaa lähtökohtaisesti urakoitsija, ei tilaaja. Kokonaisurakassa pääurakoitsija vastaa pääsääntöisesti myös aliurakoitsijoidensa työstä. Sinun tehtäväsi on reklamoida ajoissa ja pitää paperit tallessa.
Lue Lisää
Remontin tekijän virhevastuu ja vastuuaika

Remontin tekijä vastaa virheestä, joka työssä oli luovutushetkellä, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Vastuu ei pääty takuun päättyessä. Tilaajan on silti tunnettava kolme määräaikaa, joiden laiminlyönti voi viedä muuten selvän asian.
Lue Lisää
Talokaupan purku ostajan toimesta

Joskus talon rakenteista voi löytyä yllättävä vaurio tai muu virhe, jonka vuoksi kiinteistö poikkeaa siitä, millaisena se on myyty. Jos virhe on olennainen, ostaja voi lähtökohtaisesti vaatia kaupan purkamista (maakaari 2 luku 17 §). Kiinteistökaupoissa, kuten esimerkiksi omakotitalon kaupassa, purkuoikeutta arvioidaan maakaaren mukaisesti.
Lue Lisää
Remontin riitauttaminen

Remontin riitauttaminen alkaa kirjallisella reklamaatiolla, ei oikeudenkäynnillä. Kuluttajan tilaamassa remontissa on virhe, jos työ ei vastaa sovittua tai sitä ei ole tehty ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Todistustaakka kunnollisesta työstä on urakoitsijalla, ei sinulla.
Lue Lisää
Kuluttajariitalautakunta uudisti linjaansa käyttöhyötykorvauksesta – mitä muutos merkitsee?

Kuluttajariitalautakunta muutti pitkäaikaista käytäntöään siitä, miten kaupan purkutilanteessa arvioidaan kuluttajan tavarasta saamaa käyttöhyötyä. Kuluttajariitalautakunnan linjanmuutoksella on suuri merkitys käytettyjen autojen kauppaa koskevissa asioissa, sillä käyttöhyöty vähennetään ostajalle palautettavasta kauppahinnasta.
Lue Lisää
Kuluttajariita – miten toimia ja milloin hakea apua lakitoimistosta?

Suomessa kuluttajilla on käytössään vahva ja kansainvälisesti arvostettu järjestelmä. Ensimmäinen askel virhetilanteissa on yhteydenotto myyjään tai palveluntarjoajaan. Usein pelkkä keskustelu riittää, mutta jos ei, apua saa kuluttajaneuvonnasta, joka neuvoo maksutta ja voi olla yhteydessä yritykseen kuluttajan puolesta.
Lue Lisää
Työsuhteen purkaminen ja irtisanominen

Työsuhde voidaan päättää joko irtisanomisella tai työsuhteen purkamisella. Vaikka molemmat tarkoittavat työsuhteen päättymistä, niiden välillä on merkittäviä eroja, jotka vaikuttavat työntekijän oikeuksiin ja asemaan eri tavoin.
Lue Lisää
Mitä tarkoittaa virhevastuu?

Virhevastuu tarkoittaa myyjän lakisääteistä vastuuta siitä, että myyty tavara vastaa sovittua. Myyjä vastaa virheestä, joka tavarassa oli luovutushetkellä, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Vuoden kuluessa ilmennyt virhe oletetaan olleen olemassa jo luovutushetkellä, jollei myyjä toisin osoita. Takuu ei rajoita tätä vastuuta.
Lue Lisää
Voiko taloyhtiö pakottaa kylpyhuoneremonttiin?

Taloyhtiö ei voi lähtökohtaisesti pakottaa osakkeenomistajia kylpyhuoneremontteihin, ellei se ole yhtiön kunnossapitovastuun perusteella välttämätöntä. Mikäli taloyhtiön kylpyhuoneremontista on päätetty yhtiökokouksessa, ei osakkeenomistaja voi lähtökohtaisesti kieltäytyä remontista. Tällöin remontti tehdään taloyhtiön kustannuksella.
Lue Lisää
Piilevä virhe asuntokaupassa

Asuntokauppojen yhteydessä vastaan voi joskus tulla ikäviä yllätyksiä. Ostaja voi esimerkiksi löytää juuri ostamansa asunnon rakenteista kosteusvaurion, josta hänelle ei ole kerrottu ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Tämänkaltaisissa tilanteissa voi olla kyse piilevästä virheestä. Piilevällä virheellä tarkoitetaan asunnon virhettä, josta ostaja ja myyjä eivät olleet eikä heidän olisikaan pitänyt olla tietoisia ennen kaupantekohetkeä.
Lue Lisää
Osakkeenomistajan vastuu remontista

Vastuunjako ratkeaa remontin luonteen mukaan: taloyhtiö vastaa teettämistään remonteista, kuten putki- ja julkisivuremonteista, osakas taas omista huoneistoremonteistaan, esimerkiksi pintaremonteista. Jos osakkaan teettämä remontti rinnastuu taloyhtiön remonttiin, vastuu voi poikkeustapauksissa olla taloyhtiöllä.
Lue Lisää
Edellisen myyjän vastuu kiinteistökaupassa

Edellisen myyjän vastuu kiinteistökaupassa ei pääty siihen, että talo myydään eteenpäin. Laatuvirheestä on ilmoitettava viiden vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta (MK 2 luku 25 §), ja väliin jäänyt myyjä voi vaatia hinnanalennusta omalta myyjältään.
Lue Lisää
Työsuhteen päättäminen laittomasti voi tulla kalliiksi

Työsuhteen päättämisen kalleimmat virheet toistuvat: perusteet jäävät dokumentoimatta, menettelytavat laiminlyödään tai aikarajat unohtuvat. Pelkkä yleinen tyytymättömyys työsuoritukseen ei ole laissa edellytetty irtisanomisperuste.
Lue Lisää