Asunto- ja remonttiriidat

Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä eli useimmiten omakotitalon rakennuttaja, kiinteistön omistaja tai muu kiinteistön haltija on kokonaisvastuussa hankkeesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rakentamisen on täytettävä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset, tarvittavat rakennusluvat on haettava ja pidettävä ajan tasalla, suunnittelijoiden ja työnjohtajien on oltava päteviä ja viranomaisille hyväksytettyjä, ja itse rakentamisen on tapahduttava hyväksyttyjen suunnitelmien ja määräysten mukaisesti

Rakennuttajan vastuut ulottuvat koko rakennushankkeen ajalle suunnittelusta rakennuksen käyttöönottoon ja sen jälkeisiin vastuisiin. Vastuu kattaa viranomaisasioiden hoitamisen, turvallisuuden ja laadun varmistamisen sekä mahdolliset rakennusvirheet.

Urakoitsija on vastuussa työn laadusta ja aikataulusta. Tilaajan tehtävä on reagoida nopeasti ja dokumentoida virheet asianmukaisesti. Selkeä sopimus, kirjallinen reklamaatio ja tieto omista oikeuksista auttavat tilanteissa, joissa remontti ei mene suunnitelmien mukaan.

Remontin tekijän vastuuaika muodostuu remontille myönnetystä takuusta sekä lain mukaisesta virhevastuusta. Remontille annettava takuuaika on usein kaksi (2) vuotta. Remontin tekijä voi joissain tilanteissa olla vastuussa virheistä myös takuuajan jälkeenkin. Mikäli virhe on seurausta esimerkiksi remontin tekijän törkeästä laiminlyönnistä, voi virhevastuu kestää jopa kymmenen (10) vuotta.

Joskus talon rakenteista voi löytyä yllättävä vaurio tai muu virhe, jonka vuoksi kiinteistö poikkeaa siitä, millaisena se on myyty. Mikäli virhettä ei voida oikaista millään muulla keinolla, jää vaihtoehdoksi kaupan purkaminen. Kiinteistökaupoissa, kuten esimerkiksi omakotitalon kaupassa, purkuoikeutta arvioidaan maakaaren mukaisesti.

Remontin riitauttamisessa on tärkeää tietää, millaisia oikeuksia remontin teettäjällä on ja kuka on vastuussa remontin virheiden oikaisusta. Remontin tekijä, yleensä urakoitsija, on vastuussa remontin aikana mahdollisesti tapahtuneista virheistä. Mikäli remontin teettäjänä on kuluttaja, sovelletaan remontin tekemiseen kuluttajansuojalakia.

Taloyhtiö ei voi lähtökohtaisesti pakottaa osakkeenomistajia kylpyhuoneremontteihin, ellei se ole yhtiön kunnossapitovastuun perusteella välttämätöntä. Mikäli taloyhtiön kylpyhuoneremontista on päätetty yhtiökokouksessa, ei osakkeenomistaja voi lähtökohtaisesti kieltäytyä remontista. Tällöin remontti tehdään taloyhtiön kustannuksella.

Asuntokauppojen yhteydessä vastaan voi joskus tulla ikäviä yllätyksiä. Ostaja voi esimerkiksi löytää juuri ostamansa asunnon rakenteista kosteusvaurion, josta hänelle ei ole kerrottu ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Tämänkaltaisissa tilanteissa voi olla kyse piilevästä virheestä. Piilevällä virheellä tarkoitetaan asunnon virhettä, josta ostaja ja myyjä eivät olleet eikä heidän olisikaan pitänyt olla tietoisia ennen kaupantekohetkeä.

Osakkeenomistajan vastuu remontista riippuu siitä, onko kyse taloyhtiön vastuulla olevasta remontista vai osakkaan itse teettämästä remontista. Taloyhtiön vastuulla olevia remontteja ovat esimerkiksi taloyhtiön teettämät putki- ja julkisivuremontit. Osakkaan vastuulla ovat sen sijaan monet huoneistoremontit, kuten esimerkiksi pintaremontit. Mikäli osakkaan teettämä remontti rinnastuu taloyhtiön toteuttamaan remonttiin, voi vastuu tällaisista remonteista olla joissain tapauksissa taloyhtiöllä.

Kuvitellaan, että olet myynyt omakotitalon neljä vuotta sitten uudelle omistajalle. Nyt sinulta vaaditaan hinnanalennusta sen perusteella, että ostajasi on myynyt kiinteistön eteenpäin ja uusi ostaja on löytänyt talon rakenteista vaurioita. Voiko olla mahdollista, että sinä edellisenä myyjänä olet edelleen vastuussa kiinteistön virheistä? - Kyllä, voit olla tässä tilanteessa vastuussa kiinteistön virheistä.