Työsuhteen ehdot määräytyvät työsopimuksen, työlainsäädännön, työehtosopimusten ja työpaikan käytäntöjen perusteella. Jos määräyksissä on ristiriitoja, noudatetaan etusijajärjestystä tai edullisemmuussääntöä. Etusijajärjestys asettaa korkeimman määräyksen etusijalle, kun taas edullisemmuussääntö turvaa työntekijälle paremman ehdon.
Suomessa ei ole kaikille yleistä työehtosopimusta. Työehtosopimukset voivat olla joko yleissitovia tai normaalisitovia. Yleissitovaa sopimusta on pakko noudattaa kaikissa alan yrityksissä, vaikka yritys ei kuuluisi työnantajaliittoon. Normaalisitovan työehtosopimuksen määräykset koskevat vain niitä työnantajia, jotka kuuluvat alan työnantajaliittoon.
Työsopimus on suositeltavaa tehdä aina kirjallisesti, vaikka suullisestikin sovittu sopimus on pätevä. Työsopimuksessa tulisi olla työnantajan ja työntekijän nimi, henkilötunnus sekä koti- ja liikepaikka. Sopimuksesta on käytävä ilmi, onko kyseessä toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen työsopimus. Määräaikaisessa sopimuksessa on mainittava työsuhteen kesto ja määräaikaisuuden peruste. Lisäksi työsopimuksessa tulee määritellä työaika, työntekopaikka, työtehtävät, palkka ja palkanmaksukausi, vuosiloma sekä irtisanomisaika. Sopimuksessa voidaan myös mainita mahdollisesti noudatettava työehtosopimus. Tarvittaessa sopimuksessa voidaan viitata alan työehtosopimukseen, jossa edellä mainitut työsuhteeseen liittyvät asiat on tarkemmin käsitelty. Lopuksi työsopimukseen tulee merkitä päiväys ja allekirjoitus.
Työoikeus on yksityisoikeuden osa-alue, joka säätelee työnantajan ja työntekijän välisiä työsuhteita. Se määrittelee ehdot ja menettelyt, joiden perusteella toisen työpanosta voidaan käyttää.
Suojeluperiaate on työoikeuden keskeisen periaate. Työntekijän suojeluperiaate perustuu ajatukseen, että työntekijä on työsuhteen heikompi osapuoli. Työntekijän suojelulla pyritään suojelemaan epätasapainoisten työsopimusten syntymiseltä ja epäoikeudenmukaisilta työsuhteen ehdoilta.
Työsuhdeturva tarkoittaa työntekijän saamia suojakeinoja, jotka estävät työn lainvastaisen päättämisen. Työsuhdeturva koostuu kokonaisuudesta, johon kuuluu muun muassa työntekijän irtisanomis- ja purkusuojan lisäksi säännöksiä irtisanomisaikojen ja lomautusten osalta. Tämä sisältää työnantajan ja työntekijän välisten muutosneuvotteluiden järjestämisen, velvollisuuden tutkia työntekijän mahdollisuuksia siirtyä toisiin tehtäviin tai kouluttautua ennen työsuhteen päättämistä, sekä korvaukset laittomista irtisanomisista. Tietyissä tilanteissa työnantajalla on myös takaisinottovelvollisuus. Menettelysääntöihin kuuluvat muun muassa vaatimukset työntekijän kuulemisesta ja varoitusten antamisesta.
Kollektiivinen työoikeus tarkastelee työntekijöiden ja työnantajien välisiä joukkoluonteisia kysymyksiä. Tässä yhteydessä työntekijäpuolta edustaa joko henkilöstöryhmä tai työntekijöiden liitto.
Työntekijän irtisanominen edellyttää lainmukaisia perusteita, kuten tuotannollisia, taloudellisia tai työntekijään liittyvä henkilökohtainen syy. Henkilökohtaisia perusteita voivat olla esimerkiksi päihteiden käyttäminen työpaikalla, väkivalta, liikesalaisuuden paljastaminen tai usean päivän luvaton poissaolo. Irtisanomisen on periaatteessa tapahduttava henkilökohtaisesti. Mikäli tämä ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan lähettää myös postitse tai sähköpostitse.
