.jpg)
Suomen työelämässä tapahtui merkittävä muutos, kun työsopimuslain muutos tuli voimaan 1.1.2026. Uuden lain myötä irtisanomiskynnys madaltuu henkilöön liittyvissä irtisanomisissa. Muutos on osa hallituksen työmarkkinauudistuksia, joiden tavoitteena on lisätä joustavuutta ja helpottaa työnantajien mahdollisuuksia työllistää. Samalla laki on herättänyt laajaa keskustelua työntekijöiden oikeusturvasta.
Aiemmin työntekijän irtisanominen henkilöön liittyvällä perusteella on edellyttänyt asiallista ja painavaa syytä. Tämä on tarkoittanut korkeaa kynnystä irtisanoa työntekijä, vaikka työnantajan ja työntekijän välinen luottamus olisi heikentynyt tai työntekijän suoriutumisessa olisi ollut jatkuvia ongelmia.
Uuden lain mukaan irtisanomiseen riittää jatkossa asiallinen syy. Painavuusvaatimus poistuu, mikä madaltaa irtisanomiskynnystä. Irtisanominen ei kuitenkaan ole sallittua kevyin perustein, vaan syyn tulee edelleen olla todellinen, objektiivisesti arvioitavissa ja liittyä työntekijän toimintaan tai henkilökohtaisiin edellytyksiin.
Lakimuutos koskee vain henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita. Näitä ovat esimerkiksi työntekijän velvollisuuksien rikkominen, puutteellinen työsuoriutuminen tai yhteistyökyvyttömyys. Sen sijaan taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet säilyvät ennallaan, ja niissä vaaditaan edelleen asiallinen ja painava syy.
Myöskään syrjintää koskeva lainsäädäntö ei muutu. Työntekijää ei edelleenkään saa irtisanoa esimerkiksi iän, sukupuolen, terveydentilan, raskauden, uskonnon tai ammattiliiton jäsenyyden perusteella.
Vaikka irtisanomiskynnys alenee, työnantajan velvollisuudet eivät poistu. Pääsääntöisesti työntekijälle on annettava varoitus ennen irtisanomista ja mahdollisuus korjata menettelynsä. Varoituksesta voidaan poiketa vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa rikkomus on niin vakava, ettei työsuhteen jatkaminen ole kohtuullista.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajan on edelleen toimittava huolellisesti, dokumentoitava ongelmat ja kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti. Uusi laki ei oikeuta mielivaltaisiin irtisanomisiin.
Hallituksen mukaan korkea irtisanomiskynnys on ollut yksi este työllistämiselle, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Kun työsuhteeseen liittyvä riski pienenee, työnantajien arvioidaan uskaltavan palkata helpommin uusia työntekijöitä. Tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja työmarkkinoiden toimivuutta.
Uudistuksen taustalla on ajatus siitä, että joustavampi irtisanomissuoja voi johtaa aktiivisempaan rekrytointiin ja dynaamisempaan työelämään.
Lakimuutos on saanut osakseen kritiikkiä työntekijäjärjestöiltä ja asiantuntijoilta. Huolena on erityisesti se, että asiallisen syyn käsite on tulkinnanvarainen ja että työntekijän asema voi heikentyä. Lopullinen vaikutus irtisanomiskäytäntöihin selviää vasta, kun tuomioistuimet alkavat ratkaista uusia irtisanomisriitoja ja oikeuskäytäntö vakiintuu.
Monet asiantuntijat korostavatkin, että irtisanomiskynnys ei käytännössä ratkea pelkän lakitekstin perusteella, vaan tulkinnat muotoutuvat ajan myötä.
Työntekijän on hyvä tiedostaa, että irtisanominen on jatkossakin mahdollista riitauttaa, jos perusteet vaikuttavat epäselviltä tai lainvastaisilta. Ammattiliittojen ja työoikeuteen perehtyneiden juristien rooli korostuu erityisesti lain alkuvaiheessa, kun tulkinnat eivät vielä ole vakiintuneita.
Vaikka irtisanomiskynnys alenee, työntekijän oikeusturva ei poistu. Lain tarkoituksena ei ole tehdä irtisanomisesta automaattista, vaan muuttaa punnintaa työnantajan ja työntekijän välillä.
Irtisanomiskynnyksen alentuminen 1.1.2026 alkaen muuttaa henkilöön liittyvien irtisanomisten sääntelyä merkittävästi. Asiallisen ja painavan syyn vaatimus poistuu, mutta irtisanomisen on edelleen perustuttava todellisiin ja hyväksyttäviin syihin. Muutoksen tavoitteena on lisätä työmarkkinoiden joustavuutta, mutta sen vaikutukset työntekijöiden asemaan ja työelämän käytäntöihin selviävät vasta tulevien vuosien aikana.
Tarvitsetko apua tai neuvoja työsuhteeseen liittyvissä asioissa? Voit olla meihin yhteydessä soittamalla numeroon +358 9 3540 7111 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@lakilehtonen.fi. Maksuttoman ensimmäisen yhteydenoton aikana arvioimme, miten juuri sinun tapauksessasi kannattaisi edetä.
Ota rohkeasti yhteyttä, jos tarvitset apua tilanteen selvittämisessä ja oikeuksiesi turvaamisessa. Lähes kaikki hoitamamme asiat saadaan selvitettyä ensimmäisen maksuttoman neuvonnan aikana. Muissa tilanteissa kerromme vaihtoehdot asian jatkoselvittämistä varten. Usein hyvät ohjeet auttavat eteenpäin, jolloin yleensä pitkä ja kallis oikeusprosessi voidaan välttää.
Työsopimuslain muutos tuli voimaan 1.1.2026. Se koskee henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita ja madaltaa irtisanomiskynnystä poistamalla vaatimuksen asiallisesta ja painavasta syystä.
Käytännössä irtisanomiseen riittää jatkossa asiallinen syy ilman painavuusvaatimusta. Irtisanominen ei silti ole sallittua mielivaltaisesti, vaan syyn tulee olla todellinen, objektiivisesti arvioitavissa ja liittyä työntekijän toimintaan tai henkilökohtaisiin edellytyksiin.
Lakimuutos koskee vain henkilöön liittyviä perusteita, kuten velvollisuuksien rikkomista, heikkoa työsuoriutumista tai yhteistyökyvyttömyyttä. Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet säilyvät ennallaan.
Ei muutu. Pääsääntöisesti työntekijälle on edelleen annettava varoitus ja mahdollisuus korjata toimintaansa. Varoituksesta voidaan poiketa vain poikkeuksellisen vakavissa rikkomuksissa.
Hallituksen mukaan korkea irtisanomiskynnys on hidastanut työllistämistä, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Muutoksen tavoitteena on lisätä rekrytointihalukkuutta ja parantaa työmarkkinoiden joustavuutta.
Työntekijän on hyvä tietää, että irtisanominen voidaan edelleen riitauttaa, jos perusteet ovat epäselviä tai lainvastaisia. Ammattiliittojen ja työoikeusjuristien merkitys korostuu erityisesti lain alkuvaiheessa, kun oikeuskäytäntö ei ole vielä vakiintunut.
