Perintö ulkomailta Suomeen
Perintö ulkomailta Suomeen voi tuoda hoidettavaksi asioita useassa maassa. Kuka selvittää pesän, mitä asiakirjoja tarvitset ja mitä Suomen viranomaisille pitää ilmoittaa?
Autamme kokoamaan tilanteen ja suunnittelemaan seuraavat toimet. Selvitämme perinnönjakoa ja verotusta koskevat kysymykset erikseen, jotta tiedät, mitä missäkin maassa on tehtävä. Lakimiehillämme on yhteensä yli 50 vuotta kokemusta juridiikasta. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Perinnön asuinvaltio ja sovellettava laki
Mitä teet, kun saat perintöä ulkomailta?
-
1. Kirjaa, mihin maihin asia liittyy
Kerro vainajan viimeinen asuinmaa sekä tiedossasi olevat varojen ja perillisten sijaintimaat. Merkitse saamasi kirjeiden päivämäärät ja määräpäivät.
-
2. Kokoa asiakirjat ja yhteystiedot
Ota esiin testamentti, kuolintodistus ja käytettävissä olevat perintöasiakirjat. Säilytä ulkomaisen viranomaisen tai pesänhoitajan viestit ja yhteystiedot.
-
3. Ota yhteyttä Laki Lehtoselle
Kerro tilanteesi ja lähetä keskeiset asiakirjat arvioitavaksi. Käymme läpi seuraavan toimenpiteen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Miten autamme kansainvälisessä perintöasiassa?
Autamme selvittämään pesän tilanteen, tarvittavat asiakirjat ja Suomessa hoidettavat tehtävät. Kerro vainajan viimeinen asuinmaa, kuolinpäivä, omaisuuden sijainti ja se, onko pesällä jo hoitaja ulkomailla.
Missä perinnönjättäjä asui?
Kokoamme asuinmaata ja omaisuutta koskevat tiedot asian arviointia varten. EU-tuomioistuin linjasi ratkaisussa C-80/19, että perittävän asuinpaikaksi vahvistetaan yksi ainoa jäsenvaltio kaikkia olosuhteita kokonaisuutena arvioiden. Tarkemmat ohjeet löydät sivuilta Perinnön asuinvaltio ja sovellettava laki ja perinnönjättäjä asui Suomessa.
Perintövero ja ilmoittaminen Suomessa
Selvitämme myös Suomen veroilmoituksen ja mahdollisen lisäajan tarpeen. Lähetä saamasi viranomaiskirjeet ja mainitse niiden määräpäivät. Maakohtaisista oppaista löydät tarkemmat ohjeet perintöverotukseen ja asiakirjoihin.
Mitä sovitaan ennen toimeksiantoa?
Sovimme, mitä hoidamme Suomessa ja mitä toisessa maassa pitää selvittää. Käymme läpi työn hinnan sekä mahdollisen paikallisen lakimiehen, käännösten ja asiakirjojen vahvistamisen tarpeen.
Työn määrään vaikuttavat omaisuus, käytettävissä olevat asiakirjat, pesän vaihe ja mahdollinen riita. Katso hinnoittelumme ja tutustu lakimiehiimme.
Onko pesän hoitaminen jo aloitettu ulkomailla?
Toimita saamasi päätökset, valtakirjat ja seuraavaa vaihetta koskevat ohjeet. Kerro, kuka pesää jo hoitaa. Näin voimme sovittaa Suomen tehtävät yhteen ulkomailla tehtävän työn kanssa.
Maksanko perintöveroa Suomeen ulkomailta saadusta perinnöstä?
Pääsääntöisesti kyllä, jos asuit Suomessa perinnönjättäjän kuolinhetkellä (PerVL 4 §). Perintöosuus on verosta vapaa, jos se jää alle 30 000 euroon tarvittavien puoliso- tai alaikäisyysvähennysten jälkeen (PerVL 13 §). Soveltuva verosopimus voi vaikuttaa verotusoikeuteen. Toimita ulkomainen veropäätös ja maksutosite hyvityksen arviointia varten. Lue maakohtaiset ohjeet: Perintö Ruotsista Suomeen, Perintö Sveitsistä Suomeen ja Perintö Yhdysvalloista.
Kerro tilanteesi. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Ensimmäinen kartoittava yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
Kerro tilanteesi lyhyesti
Kerro, mitä on tapahtunut ja missä asiassa tarvitset apua. Mainitse myös mahdollinen lähestyvä määräaika.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä aloitan, kun saan perintöä ulkomailta?
Selvitä vainajan asuinmaa, kuolinpäivä, testamentti ja omaisuuden sijainti. Kerro myös, onko ulkomailla jo pesänhoitaja tai lakimies. Näin voidaan selvittää tarvittavat asiakirjat ja seuraava toimenpide.
Ratkaiseeko kuolinmaa perintöasian käsittelymaan?
Ei yksin. Kuolinpaikka ja asuinpaikka ovat eri asioita. Lue perunkirjoituksesta, kun läheinen on kuollut ulkomailla.
Poistaako testamentin Suomen lain valinta Suomen perintöveron?
Ei. Perimykseen sovellettava laki ja verotus ratkaistaan erikseen. EU:n perintöasetusta ei sovelleta veroasioihin (1 artikla). Suomen verotuksessa tarkistetaan asuinvaltiot, omaisuus ja mahdollinen verosopimus.
Voinko odottaa perintörahoja ennen veroilmoitusta?
Ilmoittamisen määräaika ei määräydy sen mukaan, milloin saat rahat. Jos vainaja asui ulkomailla ja sinä asut Suomessa, annat perintöveroilmoituksen kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä (PerVL 26 ja 30 §). Selvitä mahdollinen lisäajan tarve ajoissa.
Hyvitetäänkö ulkomainen perintövero aina kokonaan?
Ei automaattisesti. Hyvityksen edellytykset ja enimmäismäärä sekä mahdollinen verosopimus tarkistetaan erikseen. Perussääntö on perintö- ja lahjaverolain 4 §:ssä. Toimita ulkomainen veropäätös ja maksutosite arvioitavaksi.
Tarvitaanko aina kaksi lakimiestä?
Tarve riippuu pesästä ja tehtävistä. Suomessa tehtävät ilmoitukset ja ulkomaisen omaisuuden käsittely voivat edellyttää eri toimijoita. Sovimme työnjaosta ennen toimeksiantoa. Maakohtaiset ohjeet auttavat hahmottamaan omaa tilannettasi.
Mitä kansainvälisen perinnön hoitaminen maksaa?
Arvio annetaan tarvittavien työvaiheiden perusteella. Suomen työ, mahdollinen paikallinen apu sekä käännökset ja asiakirjakulut eritellään. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton. Katso hinnasto.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
