Kaikki Artikkelit

Lisä- ja ylityön teettämiseen tarvitaan aina työntekijän suostumus. Mikäli käytössä on liukuva työaika tai joustotyöaika, sekä lisä- että ylityön tekemisestä on nimenomaisesti sovittava. Suostumus on lähtökohtaisesti saatava ennen lisä- tai ylityön aloittamista. Suostumus voi olla kirjallinen tai suullinen, ja lisätyöstä voidaan sopia jo työsopimusta solmittaessa.

Koeaikapurkuun ei liity erillistä irtisanomisaikaa, vaan purku tapahtuu heti, kun ilmoitus purusta on tehty. Työnantajapuolelta tapahtuvaan koeaikapurkuun ei saa liittyä syrjiviä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisia syitä. Työnantajan puolelta tapahtuva koeaikapurku edellyttää perusteeltaan siten työntekijän henkilöön ja hänen työsuoritukseensa liittyvää syytä, jonka vuoksi työnantajalla on peruste katsoa, ettei tehty työsopimus vastaa työnantajan sille asettamia vaatimuksia.

Työsopimuslain (55/2001) 7 luvun mukaan työnantaja saa irtisanoa työntekijän työsopimuksen taloudellisilla, tuotannollisilla tai toiminnan uudelleenjärjestelyihin liittyvillä perusteilla. Toimipisteen sulkeminen täyttää usein nämä ehdot, sillä työn tarjoaminen kyseisessä toimipisteessä ei ole enää mahdollista.

Työnantajan direktio-oikeus on työnantajalle kuuluva yksipuolinen oikeus valvoa ja johtaa työtä. Työnantaja päättää miten, missä, milloin ja millä välinein työtä tehdään. Työntekijälle puolestaan on velvollisuus noudattaa työnantajan antamia ohjeita ja määräyksiä.

Toistuvia määräaikaisia työsopimuksia ei saa käyttää, mikäli toistuvien määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

Työnantaja irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työnantaja ei myöskään saa irtisanoa työntekijää ennen kuin hänelle on annettu varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Työsopimuslain mukaan varoitusta ei kuitenkaan tarvitse antaa, mikäli irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudelta edellyttää sopimussuhteen jatkamista.

Vuokratyössä vuokrayritys on työntekijän työnantaja, joka maksaa palkkaa ja hoitaa muut työnantajalle kuuluvat velvollisuudet. Käyttäjäyrityksen velvollisuutena on puolestaan huolehtia työntekijän perehdyttämisestä sekä työn johtamisesta ja valvonnasta.

Lähtökohtaisesti työsuhteen osapuolten solmima työsopimus on sitova. Työsopimusta voidaan kuitenkin muuttaa, jos työntekijä ja työnantaja yhdessä sopivat muutoksesta. Lisäksi työnantajalla voi olla yksipuolinen oikeus työsopimuksen muuttamiseen työnjohto-oikeuden tai irtisanomisperusteen nojalla.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia työn tekemistä vapaamuotoisesti. Työsopimuksella työntekijä sitoutuu tekemään työtä henkilökohtaisesti. Työtä tehdään työnantajan lukuun, mikä tarkoittaa, että työnantaja hyötyy työn tekemisestä. Jos työntekijä tekee työtä omaan lukuunsa, kyseessä ei ole työsuhde.

Työntekijällä on työsuhteessa velvollisuuksia, jotka voivat perustua niin työsopimukseen, työlainsäädäntöön kuin työehtosopimukseen.

Työntekijällä on oikeus saada työtodistus työsuhteen päättyessä. Työtodistuksen sisällölle on asetettu tietyt vähimmäisvaatimukset, mutta halutessaan työntekijä voi saada työtodistuksen laajempana.

Työntekijän, joka rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksia tai aiheuttaa työssään työnantajalle vahinkoa, on korvattava työnantajalle aiheuttamansa vahinko.

Työturvallisuudesta huolehtiminen on yksi työnantajan keskeisimmistä velvoitteista. Työnantajan työturvallisuusvelvoitteesta on säädetty työsopimuslaissa ja työturvallisuuslaissa.

Työnantajan takaisinottovelvollisuus tarkoittaa työnantajan vastuuta tarjota työtä entiselle työntekijälleen tietyissä tilanteissa, kuten taloudellisten ja tuotannollisten syiden vuoksi tapahtuneen irtisanomisen tai saneerausmenettelyn yhteydessä.

Työnantajalla on oikeus ottaa työntekijä työhön. Työn suorittamiseen liittyvissä asioissa työnantajan merkittävin oikeus on työnjohto-oikeus. Työnantaja saa päättää työn tekemiseen liittyvistä asioista työsopimuksen, alan työehtosopimuksen ja lainsäädännön rajoissa.