.png)
Aika usein käytetty auto myydään nykyään autoliikkeelle, vaikka tietysti myös yksityisten välistä autokauppaa vieläkin tehdään. Johtuuko tuo autoliikkeelle myyminen sitten autossa olleesta rahoituksesta tai auton vaihdosta niin sillä ei ole mitään merkitystä myyjän vastuisiin.
Kun yksityinen henkilö myy autonsa autoliikkeelle, niin tuohon myyntiin ja mahdollisiin ongelmiin sovelletaan ensisijaisesti osapuolten välillä tehtyä sopimusta. Näin ollen se sopimus, jossa on yleensä varsin paljon tekstiä, kannattaisi lukea varsin hyvin läpi. Aika usein nykyään autoliikkeet vaativat myös erilaisia tarkempia asiakirjoja ennen auton ostamista. Hyvänä esimerkkinä tästä on esimerkiksi sähköautojen osalta akkujen kuntoon liittyvät paperit, joilla autoliike haluaa varmistaa, ettei auton pohjaan ole osunut jotain, joka olisi voinut aiheuttaa akkuihin painaumia tai ettei autossa ole muita ongelmia kalliiden akkujen suhteen. Näin ollen myyntitilanteessa on aina hyvä tietää mitä on myymässä, eli oman autonsa kunto. Lisäksi myyntitilanteessa pitää olla äärimmäisen tarkkana mihin nimensä pistää, eli lukea myyjän antamat paperit huolella.
No mitä sitten, jos on itse tehnyt kaikkensa, että auto juuri sellainen, minkä olet luvannut myydä. Lähtökohtaisesti näissä tilanteissa myyjän ei pidä olla turhan huolestunut siitä, että autoliike lähtee tekemään vaatimuksia myyjää kohtaan. Välillä on tietysti sattunut tilanteita, joissa autoliike on usean kuukauden jälkeen ottanut yhteyttä myyjään ja vaatinut häntä osallistumaan korjauksiin, joita autoon on pitänyt tehdä. Mistä sitä sitten tietään, koska tämmöisiin kuluihin on velvollinen osallistumaan, eli mitkä ovat sinun vastuusi, kun olet myynyt auton autoliikkeelle?
Kuten tuossa ylempänä totesin, niin toisin kuin autoliikkeeltä ostaessa, niin autoliikkeelle myydessä kauppaan sovelletaan sitä tehtyä sopimusta ja jossain tilanteissa myös kauppalakia. Näihin tilanteisiin ei siis sovelleta kuluttajansuojalakia. Mitä eroja noissa laissa sitten on? Kauppalain ja kuluttajansuojalain isoin ero on virheolettama. Eli jos asiaan sovelletaan kauppalakia niin sen, joka esittää vaatimuksia, on pystyttävä näyttämään, että vika on ollut autossa myyntihetkellä. Kuluttajansuojalaissa tuo on käännetty ylösalaisin.
Otetaan esimerkki näyttötaakasta. Yleensä auto, joka on myyty autoliikkeelle, myydään eteenpäin, koska sitähän autoliikkeet tekevät. Näin ollen tässä esimerkissä auto on jo vaihtanut omistaa ja uusi omistaja on huomannut autossa vian kahden kuukauden kuluttua autoliikkeen ja uuden omistajan välisen kaupan jälkeen. Autoliike joutuu nyt selvittämään asiaa uuden ostajan kanssa, johon soveltuu kuluttajansuojalaki, eli autoliikkeen on pystyttävä osoittamaan, että uusi omistaja on rikkonut auton, jottei vika tule sen vastuulle. Kuitenkin jos autoliike joutuu esimerkiksi maksamaan vian korjauksen, koska se ei pystynyt osoittamaan, että auto on ollut ehjä ostohetkellä, ei tämä automaattisesti tarkoita, että auton autoliikkeelle myynyt taho vastaisi viasta. Mikäli autoliike nyt haluaa korvauksen havaitusta ja sen maksamasta viasta aikaisemmalta omistajalta niin autoliikkeen olisi pystyttävä näyttämään toteen, että kaksi kuukautta sitten ostettu auto oli viallinen ennen sitä ensimmäistä kauppaa, eli kaksi kuukautta sitten. Asia ei siis ole aivan niin yksinkertainen, että olisit vastuussa autoliikkeen maksamista korjauksista, jos ne korjaukset liittyvät toiseen kauppaan ja varsinkin jos tuohon toiseen kauppaan sovelletaan kuluttajansuojalakia.
Toinen iso ero kauppalain ja kuluttajansuojalain välillä on reklamaatio ja sen tekemiseen varattu aika. Kauppalaissa reklamaatio on tehtävä kohtuullisessa ajassa, eli yleensä varsin nopeasti siitä, kun virhe havaitaan. Yleensä kohtuullisena aikana on pidetty paria viikkoa. Kuluttajansuojalaissa reklamaatio tehdään myös kohtuullisessa ajassa, mutta sille on laissa määritelty minimiaika, eli kaksi kuukautta. Näin pitkä reklamaatioaika ei tule oikein koskaan kyseeseen kauppalain puolella.
Aiheeseen liittyvä esimerkki reklamaation vanhentumisesta. Jos olet myynyt autosi autoliikkeelle ja se on taas myynyt sen edelleen. Uusi omistaja huomaan melkein heti, että autossa on vikaa ja reklamoi siitä autoliikkeelle. Autoliike selvittelee asiaa uuden omistajan kanssa kaksi kuukautta. Tämän jälkeen autoliike ilmoittaa sinulle, että jouduimme maksamaan korjauksesta 2 000 euroa, eli sinun kuuluu maksaa se meille takaisin. Sanoisin tähän, että aika paljon aikaisemmin olisi pitänyt reklamaatio tehdä, että voisin itse alkaa asiaa vakuuttavasti hoitamaan. Eli reklamaatio on tehty liian myöhään ja näin ollen vaatimuksia ei voi enää esittää.
Yhteenvetona siis aiheeseen auton myynti autoliikkeelle vastuu, että yksityishenkilön myymään autoon autoliikkeelle ja saman henkilön autoliikkeeltä ostamaan autoon liittyvät täysin eri lainsäädännöt, jotka poikkeavat toisistaan varsin paljonkin. Pelkästään se, että autoliike joutuu korvaamaan auton uudelle omistajalle autossa havaituista vioista ei vielä tarkoita sitä, että autoliike voi vaatia noista vioista korvausta auton myyneeltä taholta. Kuten kaikessa kaupankäynnissä niin paras ohje tässäkin asiassa on tietää mitä myy ja millä ehdoilla.
Autokaupan ja auton korjauksiin liittyvissä virhetilanteissa asiakkaan käytettävissä on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n erittäin laaja osaaminen kuluttajansuojalain 5 ja 8 luvuista. Tämän lisäksi asiakkaan käytettävissä on myös Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n kattava osaaminen autoihin liittyvästä tekniikasta, minkä avulla asiakkaan asia voidaan arvioida perusteellisesti usein jo ensimmäisen maksuttoman puhelun aikana. Näin asiakas voi olla varma, ettei hän maksa turhasta asiamiehen käytöstä, jos siihen ei ole tarvetta.
Kun yksityisen henkilö myy auton autoliikkeelle on sovellettava lainsäädäntö kauppalaki. Kauppalaki on tahdonvaltaista lainsäädäntöä, joka tarkoittaa, että osapuolet voivat vapaasti keskenään sopia toisella tavalla, kuin laissa on kirjoitettu. Suositeltavaa onkin, että autokaupasta tehdään kirjallinen sopimus eli kauppakirja. Siinä kannattaa mainita kaikista sovituista seikoista. Tehtyä sopimusta tulkitaan aina ensin, kun yksityinen myy autonsa myyjäliikkeelle.
Ostajan velvollisuutena autokaupassa on maksaa kauppahinta sovittuna ajankohtana ja noutaa tai vastaanottaa auto sovitun mukaisesti. Lisäksi ostajan on virhetilanteissa reklamoitava myyjää kohtuullisessa ajassa sekä tarjottava myyjälle mahdollisuus oikaista tavaran virhe.
Kuluttajaneuvonta käsittelee kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä riitatilanteita sekä yksityisten välisiä asuntokauppa- ja vuokrariitoja. Kuluttajaneuvonta ei käsittele muita yksityishenkilöiden välisiä riita-asioita. Kuluttajaneuvonta ei myöskään käsittele elinkeinonharjoittajien välisiä tai taloyhtiön ja asukkaan välisiä riita-asioita taikka arvopaperi- ja osakekauppoihin tai valtion ja kunnan palveluihin liittyviä riita-asioita.
Auton on vastattava sitä mitä autosta on ennen kauppaa sovittu ja miten sitä on markkinoitu. Lisäksi auton on oltava tieliikennekelpoinen, jos tästä ei ole muuta kirjallisesti sovittu ennen kauppoja.
Ensisijaisesti myyjän on korjattava rikkinäinen tuote tai vaihdettava se vastaavanlaiseen uuteen tuotteeseen. Ostajalla on oikeus valinta, kummalla tavalla haluaa virheen tulevan oikaistuksi. Jos virhettä ei saada oikaistuksi edellä mainituilla keinoilla, voi kyseeseen tulla hinnanalennus tai jopa kaupan purku.
Varsinkin käytetyn tavaran kaupassa käytetään usein ”sellaisena kuin se on” -ehtoa. Tavara myydään siten siinä kunnossa kuin se kaupantekohetkellä on. Käytetyissä tavaroissa voi usein olla havaittavissa pieniä vikoja ja käyttämisen merkkejä ja ehdon avulla myyjä rajaa nämä viat vastuunsa ulkopuolelle. ”Sellaisena kuin se on” -ehtoa voidaan käyttää ainoastaan tilanteissa, joissa sovellettava lainsäädäntö on kauppalaki esim. yksityisen myydessä autoa myyjäliikkeelle tai kahden yksityisen välisessä kaupassa.
