Kaikki Artikkelit

Perintö voidaan jakaa joko sopimusjakona taikka toimitusjakona. Sopimusjako on ensisijainen näiden kahden välillä. Tällöin pesän osakkaat yhdessä toimittavat perinnönjaon. Jos pesän osakkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen perinnönjaosta, toimitetaan perinnönjako näissä tilanteissa pesänjakajan toimittamana toimitusjakona.

Perintökaari edellyttää perinnönjakokirjan laatimista perinnönjaosta. Jakokirjalla onkin tärkeä rooli perinnönjaon lopputuloksen todistamisen sekä konkreettisen täytäntöönpanon kannalta.

Ositus on tärkeässä roolissa avioliiton purkautumisprosessissa. Ositus tulee ajankohtaiseksi tilanteessa, jossa avioliitto purkautuu joko avioeron vireille tulemisella taikka puolison kuoleman seurauksesta.

Kysymyksiä on kuitenkin herännyt sen suhteen, voidaanko nettihuutokaupat rinnastaa perinteisiin huutokauppoihin vai katsotaanko nettihuutokaupat puolestaan etämyynniksi?

Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.

Osapuolille voi kuitenkin jäädä epäselväksi välittäjän rooli autokaupassa. Vaikka välittäjästä ei tulekaan autokaupan osapuolta, koska autokauppa solmitaan ainoastaan myyjän ja ostajan eli kuluttajan välillä, tietyissä tilanteissa on kuitenkin mahdollista kohdistaa välittäjälle vaatimuksia autokaupan osalta.

Varsinkin käytettyjen autojen kaupassa myyjänä on usein yksityishenkilö, joka välittäjän avulla myy auton ostajalle eli kuluttajalle. Välittäjän tarkoituksena on helpottaa kaupankäyntiä ostajan ja myyjän välillä.

Kuluttajalla on oikeus peruuttaa verkkohuutokaupassa tekemänsä kauppa, jos tavaran myyjä on elinkeinonharjoittaja.

Etä- ja kotimyynti ovat tärkeitä monen elinkeinoharjoittajan kaupankäyntikeinoja. Näillä myyntikeinoilla onkin merkittävä rooli nykypäivän kuluttajakaupoissa. Kuitenkin muutamien etä- ja kotimyyntiin liittyvien asioiden osalta vallitsee kuluttajien keskuudessa epäselvyyksiä ja virheellisiä käsityksiä.

Tässä pikaoppaassa tehdään hiukan tarkempi katsaus liikehuoneistojen vuokraukseen. Tarkastelu kohdistuu liikehuoneiston vuokrasopimuksen tekemiseen, ja tarkoituksena on nostaa esiin pääpointit, jotka olisi hyvä huomioida liikehuoneiston vuokrasopimuksen tekemisessä.

Liikehuoneiston vuokrasopimukset voidaan tehdä sekä määräaikaisiksi että toistaiseksi voimassa oleviksi. Kun vuokrasopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi, päättyy vuokrasuhde pääsääntöisesti vasta silloin kun jompikumpi sopimusosapuolista haluaa irtisanoa vuokrasopimuksen. Määräaikaisten vuokrasopimusten kohdalla irtisanominen tulee kyseeseen vain muutamassa poikkeustapauksessa.

Laissa liikehuoneistojen vuokrauksesta on nimenomainen säännös koskien vuokranantajan oikeutta purkaa vuokrasopimus. Säännös antaa mahdollisuuden vuokranantajalle seitsemässä eri tilanteessa purkaa vuokrasopimuksen. Kaikkien purkuperusteiden osalta edellytetään kuitenkin sitä, että purkamisperusteen aiheuttamalla menettelyllä on vähäistä suurempi merkitys vuokranantajalle.

Määräaikaisiin vuokrasuhteisiin liittyy usein omia erityispiirteitään verrattuna toistaiseksi voimassa oleviin vuokrasuhteisiin. Varsinkin vuokrasuhteen päättymistilanteessa määräaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia koskevat omat säännökset. Kuitenkin purkutilanteita säännellään samanlailla.

Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus on tietenkin mahdollista irtisanoa, mutta välillä eteen tulee tilanteita niin määräaikaisten kuin toistaiseksi voimassa olevien sopimusten kohdalla, että on turvauduttava vuokrasopimuksen purkamiseen.

1 500 euron oikeudenkäynti tarkoittaa, että sitoudumme maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut 10 000 euroon asti. Näin ollen yksityishenkilölle maksettavaksi tuleva kulu oikeudenkäynnistä on noin 1 500–2 000 euroa, vaikka asia hävittäisiin käräjäoikeudessa.