.jpg)
Kylpyhuoneremontti aiheuttaa usein asumishaittoja, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että taloyhtiö olisi velvollinen maksamaan hyvityksiä tai järjestämään vaihtoehtoisia peseytymismahdollisuuksia. Korvausvelvollisuus riippuu siitä, onko kyse taloyhtiön omasta korjaushankkeesta vai osakkaan omasta remontista sekä siitä, mitä yhtiöjärjestyksessä on sovittu kunnossapitovastuista.
Kylpyhuoneremontti voidaan tehdä kahdella tavalla. Taloyhtiö voi teettää korjauksen huoneistoissa esimerkiksi putkiremontin yhteydessä, tai osakas voi remontoida oman kylpyhuoneensa omasta aloitteestaan. Korvausvastuun lähtökohta riippuu siitä, kumpi tilaa remontin. Lisäksi vastuu määräytyy yhtiöjärjestyksen perusteella, sillä yhtiöjärjestys voi siirtää tiettyjä kunnossapitotehtäviä joko taloyhtiölle tai osakkaille. Tyypillinen ja lainsäädännöstä tuleva jako on, että osakas vastaa pintamateriaaleista ja kalusteista, kun taas taloyhtiö vastaa rakenteista, putkista ja vesieristeistä.
Asunto osakeyhtiölaissa (1599/2009) lähtökohta on selkeä, taloyhtiö korvaa vain taloyhtiön omasta remontista aiheutuvat haitat. Jos kylpyhuoneremontti on osakkaan oma hanke, taloyhtiöllä ei ole velvollisuutta maksaa korvauksia tai järjestää peseytymismahdollisuuksia. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa remontin yhteydessä ilmenee taloyhtiön vastuulle kuuluva vaurio, kuten putkivuoto tai rakenteessa oleva kosteus. Tällöin taloyhtiön on kannettava oma vastuunsa ja vastattava sen aiheuttamista kustannuksista. Esimerkiksi jos purkutöiden yhteydessä paljastuu vanha kosteusvaurio seinärakenteessa, korjaaminen voi kuulua taloyhtiölle, vaikka pintamateriaalit ja kalusteet kuuluisivat osakkaan vastuulle.
Taloyhtiö vastaa rakennuksen rakenteista ja teknisistä järjestelmistä, kuten putkista, viemäreistä ja vesieristeistä, jotka palvelevat useaa huoneistoa. Kun tällaisia rakenteita korjataan, kylpyhuone voi olla pitkän ajan poissa käytöstä. Tällöin taloyhtiön on huolehdittava, että asuminen on edelleen mahdollista ja että asukkailla on kohtuullinen mahdollisuus peseytymiseen.
Jos kylpyhuonetta ei voi käyttää, taloyhtiön on järjestettävä vaihtoehtoinen peseytymisen mahdollisuus. Tämä voi tarkoittaa taloyhtiön yhteisiä peseytymistiloja, tilapäistä siirtokylpyhuonetta tai esimerkiksi uimahallilippuja. Jos vaihtoehtoisia peseytymismahdollisuuksia ei järjestetä lainkaan, taloyhtiölle voi syntyä korvausvastuu. Rahallinen hyvitys on yleensä perusteltu silloin, kun haitta on pitkäkestoinen ja asuminen vaikeutuu olennaisesti.
Vuokralaisten osalta lainsäädäntö (Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995) on yksiselitteinen. Jos asunnon käyttö vaikeutuu tai estyy taloyhtiön remontin vuoksi, vuokralaisella on oikeus kohtuulliseen vuokranalennukseen. Pelkkä viikkojen pituinen kylpyhuoneen käyttökelvottomuus täyttää yleensä tämän edellytyksen. Myös jatkuva melu, pöly tai toistuvat vesikatkot voivat oikeuttaa hyvitykseen, jos ne vaikuttavat asumiseen merkittävästi.
Asunnon omistajille eli osakkaille korvaukset eivät ole automaattisia, mutta taloyhtiö voi päättää hyvityskäytännöistä yhtiökokouksessa. Jos taloyhtiö laiminlyö tiedottamista tai ei järjestä peseytymismahdollisuuksia asianmukaisesti, tilanne voi johtaa vahingonkorvausvastuuseen. Tällöin korvattavaksi voivat tulla esimerkiksi väliaikaisesta majoituksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.
Osakas voi remontoida kylpyhuoneensa omalla kustannuksellaan, mutta tällöin vastuu järjestelyistä kuuluu osakkaalle. Taloyhtiöllä ei ole velvollisuutta maksaa korvauksia asumishaitoista tai järjestää peseytymismahdollisuuksia, vaikka kylpyhuone olisi viikkoja poissa käytöstä. Sama koskee tilapäistä poismuuttoa eli, jos oma remontti edellyttää väistöasumista, kustannukset jäävät osakkaan maksettavaksi.
Osakkaan itsenäisesti teettämässä remontissa taloyhtiön vastuu voi syntyä vain, jos remontin yhteydessä havaitaan taloyhtiön vastuulle kuuluva virhe tai vaurio. Jos esimerkiksi seinärakenteessa on taloyhtiön vastuulle kuuluva kosteusvaurio tai putkirikko, taloyhtiön on korjattava vaurio ja vastattava siihen liittyvistä kustannuksista. Osakkaan oma pintaremontti ei kuitenkaan muutu taloyhtiön hankkeeksi, vaan taloyhtiö korjaa vain oman vastuualueensa.
Taloyhtiö ei ole korvausvelvollinen silloin, kun haitta johtuu osakkaan omasta, vapaaehtoisesta remontista. Jos peseytymisjärjestelyt tai väistöasuminen aiheuttavat kustannuksia osakkaalle, nämä eivät kuulu taloyhtiön maksettavaksi. Taloyhtiö ei myöskään ole velvollinen korvaamaan lyhytaikaisia ja kohtuullisia haittoja, kuten satunnaista melua tai lyhyitä vedenkatkoja, jotka kuuluvat tavanomaiseen korjaustoimintaan.
Korvausvastuuta ei synny myöskään silloin, kun taloyhtiö on toiminut asianmukaisesti, tiedottanut selkeästi ja järjestänyt kohtuullisen peseytymismahdollisuuden. Pelkkä asumismukavuuden heikkeneminen ei ole peruste hyvitykselle.
Joissakin tilanteissa asunto voi remontin vuoksi olla tilapäisesti asumiskelvoton. Taloyhtiö ei kuitenkaan ole automaattisesti velvollinen maksamaan väistöasumista. Korvaus voi tulla kyseeseen silloin, kun haitta on poikkeuksellisen suuri tai taloyhtiö on laiminlyönyt velvollisuuksiaan. Osakkaan omissa remonteissa väistöasuminen kuuluu aina osakkaalle, ellei poismuuton syynä ole taloyhtiön vastuulle kuuluva rakenteellinen ongelma.
Käytännössä suurin osa epäselvyyksistä kylpyhuoneremonteissa liittyy siihen, kuka vastaa kustannuksista ja haittojen korvaamisesta. Taloyhtiön omassa remontissa taloyhtiö vastaa asumisen kohtuullisuudesta ja mahdollisista korvauksista silloin, kun haitta on merkittävä eikä vaihtoehtoisia järjestelyjä ole tarjottu. Osakkaan omissa remonteissa kustannukset ja järjestelyt kuuluvat osakkaalle, ellei remontin yhteydessä paljastu taloyhtiön vastuulle kuuluvaa vauriota.
Jos remontti pitkittyy, peseytymismahdollisuuksia ei ole järjestetty, korvausta ei makseta tai taloyhtiö kiistää korjausvastuun, kannattaa toimia ajoissa. Selkeä, kirjallinen korvausvaatimus ja asianmukainen dokumentointi helpottavat tilanteen ratkaisemista. Jos asia ei etene tai tulkinnat ovat epäselviä, Laki Lehtonen voi selvittää vastuunjaon ja hoitaa asioita puolestasi.
Mikäli tarvitset apua korvausvaatimuksessa tai taloyhtiön kanssa neuvottelemisessa, ole meihin yhteydessä. Autamme varmistamaan, että oikeutesi toteutuvat ja mahdolliset korvaukset tulevat lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti maksetuiksi. Remontteihin liittyvissä asioissa voit olla meihin yhteydessä soittamalla numeroon +358 9 3540 7111 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@lakilehtonen.fi.
Asuntokaupan ja asunnon remontointiin liittyvissä erimielisyyksissä asiakkaan käytettävissä on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n erittäin laaja osaaminen, minkä avulla asiakkaan asia voidaan arvioida perusteellisesti usein jo ensimmäisen maksuttoman puhelun aikana. Näin asiakas voi olla varma, ettei hän maksa turhasta asiamiehen käytöstä, jos siihen ei ole tarvetta.
Kyllä, jos kyse on taloyhtiön omasta remontista ja peseytymismahdollisuuksia ei ole järjestetty kohtuullisesti. Taloyhtiö voi järjestää korvaavat tilat tai maksaa rahallisen hyvityksen. Lyhytaikaiset ja kohtuulliset häiriöt eivät kuitenkaan automaattisesti oikeuta korvaukseen.
Usein kyllä. Lain mukaan vuokralaisella on oikeus kohtuulliseen vuokranalennukseen, jos asunnon käyttö vaikeutuu merkittävästi. Pitkäkestoinen kylpyhuoneen poissaolo, voimakas melu tai vedenkatkot voivat oikeuttaa alennukseen.
Ei. Jos osakas remonteeraa kylpyhuoneen vapaaehtoisesti, taloyhtiö ei maksa hyvitystä eikä järjestä peseytymismahdollisuuksia. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa remontissa paljastuu taloyhtiön vastuulle kuuluva vaurio, jonka korjaamisen taloyhtiö joutuu hoitamaan.
Kun taloyhtiön omassa remontissa kylpyhuone ei ole käytettävissä. Korvaavien tilojen tulee olla kohtuullisia ja tosiasiallisesti käytettävissä. Jos järjestelyjä ei ole, taloyhtiölle voi syntyä korvausvastuu.
Korvauspyyntö kannattaa esittää kirjallisesti ja perustella haitat selkeästi. Jos taloyhtiö ei vastaa, asia voidaan viedä isännöitsijälle, hallitukselle tai tarvittaessa lakimiehelle. Laki Lehtonen voi laatia virallisen korvausvaatimuksen ja hoitaa asian puolestasi.
Ei automaattisesti. Korvaus voi olla mahdollinen, jos asunto on täysin asumiskelvoton ja taloyhtiö on laiminlyönyt velvollisuuksiaan, kuten peseytymismahdollisuuksien järjestämistä tai tiedottamista. Osakkaan omissa remonteissa väistöasuminen on aina osakkaan oma kustannus, ellei syynä ole taloyhtiön vastuulle kuuluva rakenteellinen vaurio.
