Työntekijän velvollisuudet tiivistyvät yhteen lauseeseen: sinun on tehtävä työsi huolellisesti ja noudatettava määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti (TSL 3 luku 1 §). Toimivallalla on raja. Korkein oikeus katsoi ratkaisussa KKO 1993:69, ettei jalkapalloseura voinut työnjohto-oikeudellaan siirtää edustusjoukkueen valmentajaa juniorivalmentajaksi, koska työ olisi muuttunut olennaisesti. Velvollisuutesi perustuvat työsopimukseen, työsopimuslakiin ja alan työehtosopimukseen. Jos laiminlyöt niitä, seuraus on lähtökohtaisesti ensin varoitus (TSL 7 luku 2 §). Vasta vakavimmissa tapauksissa kyseeseen tulee purku (TSL 8 luku 1 §). Aiheuttamastasi vahingosta voi lisäksi seurata korvausvastuu (TSL 12 luku 1 §).
Työntekovelvollisuus
Työntekovelvollisuus on päävelvoitteesi. Sinun on tehtävä työsi huolellisesti ja noudatettava määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta (TSL 3 luku 1 §). Työnantajan työnjohto-oikeus tarkoittaa, että se saa tietyin rajoituksin yksipuolisesti määrätä työn tekemiseen liittyvistä asioista. Oikeus ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ulotu työsopimuksessa sovittujen olennaisten ehtojen muuttamiseen. Lue: Työnantajan direktio-oikeus.
Korkein oikeus ratkaisi rajan tapauksessa KKO 1993:69 (25.5.1993). Seura oli vapauttanut päävalmentajan edustusjoukkueen tehtävistä ja osoittanut hänelle juniorivalmennusta. Korkein oikeus totesi: ”Edustusjoukkueen valmentaminen on työnä täysin erilaista kuin juniorijoukkueiden valmentaminen ja juniorivalmentajien opastaminen. A:n siirtäminen juniorijalkapalloilijoiden valmentajaksi ja juniorivalmentajien ohjaajaksi ja kouluttajaksi olisi siten olennaisesti muuttanut hänen työtehtäviään.” Seuralla ei ollut oikeutta siirtoon, ja valmentajalla oli oikeus purkaa sopimuksensa. Seura velvoitettiin korvaamaan 11 kuukauden menetetty palkka ja edut, yhteensä 117 612 markkaa. Ratkaisu annettiin vanhan työsopimuslain aikana. Nykyinen laki sitoo työnjohto-oikeuden samalla tavalla työnantajan toimivaltaan (TSL 3 luku 1 §).
Sinulle tämä tarkoittaa, että työnantaja saa järjestellä työtäsi, mutta ei lähtökohtaisesti muuttaa yksipuolisesti sitä, mistä on sovittu. Jos sinut siirretään kokonaan toisenlaiseen työhön, kyse voi olla sopimuksen muuttamisesta, johon tarvitaan suostumuksesi tai irtisanomisperuste. Lue: Voiko työnantaja muuttaa työsopimusta?.
Työntekijän lojaliteettivelvollisuus
Lojaliteettivelvollisuus tarkoittaa, että sinun on toiminnassasi vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa asemassasi olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa (TSL 3 luku 1 §). Mittapuu on asemasi: mitä korkeammassa asemassa olet, sitä enemmän sinulta yleensä vaaditaan. Laki puhuu toiminnasta yleisesti, ei vain työajasta. Velvollisuus koskee siis lähtökohtaisesti myös vapaa-aikaasi.
Työturvallisuus
Työnantajan ohella sinulla on velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta. Noudata työtehtävien ja työolojen edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta (TSL 3 luku 2 §). Huolehdi käytettävissäsi olevin keinoin omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Ilmoita työnantajalle vioista ja puutteista, joita havaitset rakenteissa, koneissa, laitteissa tai suojavälineissä ja joista voi aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaaraa. Työturvallisuuslaki täsmentää: ilmoitus tehdään viipymättä myös työsuojeluvaltuutetulle, ja se tehdään silloinkin, kun korjasit vian itse (työturvallisuuslaki 19 §). Käytä annettuja suojaimia ohjeiden mukaan (20 §), älä poista suojalaitetta ilman erityistä syytä (22 §) ja vältä muihin kohdistuvaa häirintää (18 §). Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa hengelle tai terveydelle, sinulla on oikeus pidättäytyä työstä, kunnes vaara on poistettu (23 §). Ilmoita pidättäytymisestä työnantajalle niin pian kuin mahdollista.
Kilpailevan toiminnan kielto
Työsuhteen aikana et saa tehdä toiselle työtä tai harjoittaa toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa työnantajaasi hyvän tavan vastaisena kilpailutekona (TSL 3 luku 3 §). Arvioinnissa otetaan huomioon työn luonne ja asemasi. Kielto ei siis koske kaikkea sivutyötä, vaan ilmeisesti vahingoittavaa kilpailua. Myös kilpailevan toiminnan valmistelu on kiellettyä, jos sitä ei voida pitää hyväksyttävänä. Uusi työnantaja, joka tietää kiellosta, vastaa vahingosta yhdessä sinun kanssasi.
Työsuhteen jälkeen kilpailua voidaan rajoittaa kilpailukieltosopimuksella, ja siihen tarvitaan erityisen painava syy (TSL 3 luku 5 §). Rajoitusaika on enintään yksi vuosi. Työnantajan on maksettava rajoitusajalta korvaus, joka on 40 prosenttia palkasta enintään kuuden kuukauden rajoituksessa ja 60 prosenttia sitä pidemmässä. Vuoden enimmäisaika ei koske johtamistyötä tekeviä (3 luku 5 § 5 mom). Sopimus ei sido sinua, jos työsuhde päättyi työnantajasta johtuvasta syystä. Lain vastainen sopimus on siltä osin mitätön. Lue: Kilpailukielto työsopimuksessa.
Liikesalaisuudet
Työsuhteen aikana et saa oikeudettomasti käyttää hyödyksesi tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia (TSL 3 luku 4 §). Jos hankit tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Työsopimuslaki ei määrittele liikesalaisuutta, vaan viittaa liikesalaisuuslakiin (595/2018), jossa suojasta säädetään tarkemmin. Jos ilmaiset liikesalaisuuden, vahingosta vastaa lisäksesi myös tiedon saaja, jos hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää menettelysi oikeudettomaksi (3 luku 4 § 3 mom).
Velvollisuuksien rikkominen
Jos laiminlyöt velvollisuuksiasi, työnantaja voi antaa varoituksen. Varoitus on pääsääntö: sinua ei saa irtisanoa velvollisuuksien rikkomisen vuoksi ennen kuin olet varoituksella saanut mahdollisuuden korjata menettelysi (TSL 7 luku 2 §). Laki nimeää irtisanomisperusteiksi muun muassa määräysten noudattamatta jättämisen, töiden laiminlyömisen, perusteettoman poissaolon, epäasiallisen käytöksen ja huolimattomuuden työssä. Peruste arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa painavat myös asemasi, työnantajan oma ohjeistus ja olosuhteet kokonaisuudessaan. Varoitusta ei tarvita, jos rikkomus on niin vakava, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.
Purkaminen päättää työsuhteen heti, ja siihen vaaditaan erittäin painava syy (TSL 8 luku 1 §). Ennen irtisanomista tai purkua sinulle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, ja kuulemisessa saat käyttää avustajaa (9 luku 2 §). Jos olet poissa vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta pätevää syytä, työnantaja saa käsitellä sopimusta purkautuneena (8 luku 3 §). Jos et voinut ilmoittaa hyväksyttävän esteen vuoksi, purkautuminen peruuntuu.
Korvausvastuu on rajattu. Jos aiheutat työnantajalle vahinkoa tahallaan tai huolimattomuudesta, korvaat siitä kohtuulliseksi harkitun määrän (TSL 12 luku 1 §, vahingonkorvauslaki 4 luku 1 §). Lievästä huolimattomuudesta ei tuomita korvausta lainkaan. Tahallaan aiheutettu vahinko korvataan lähtökohtaisesti kokonaan. Lue: Työntekijän korvausvelvollisuus työnantajalle.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle: Jos saat varoituksen, lue se rauhassa ja korjaa se, mistä sinua moititaan. Varoituksen tarkoitus on antaa siihen mahdollisuus (TSL 7 luku 2 §). Jos olet eri mieltä, sano se työnantajalle kirjallisesti ja säilytä viesti. Ilmoita poissaolosta ja sen syystä heti, viimeistään seitsemän päivän sisällä (8 luku 3 §). Kun sinua kuullaan, ota avustaja mukaan (9 luku 2 §). Älä vie asiakastietoja tai muita liikesalaisuuksia mukanasi, kun lähdet (3 luku 4 §). Jos työnantaja vaatii sinulta korvausta, tarkista ensin, ettei kyse ole lievästä huolimattomuudesta (vahingonkorvauslaki 4 luku 1 §).
Jos työnantajan määräyksen rajat ovat epäselvät, autamme työnjohto-oikeuden arvioinnissa.
