Työntekijän korvausvelvollisuus työnantajalle on laissa rajattu. Jos aiheutat työssäsi vahinkoa virheelläsi tai laiminlyönnilläsi, korvaat siitä vain kohtuulliseksi harkitun määrän (TSL 12 luku 1 §, vahingonkorvauslaki 4 luku 1 §). Jos viaksesi jää vain lievä tuottamus, korvausta ei tuomita lainkaan. Täysi korvaus on lain lähtökohta vain tahallaan aiheutetussa vahingossa. Työnantajan, joka vaatii sinulta korvausta, on lähtökohtaisesti näytettävä vahinko ja sinun huolimattomuutesi (oikeudenkäymiskaari 17 luku 2 §). Tuomioistuin voi myös kohtuullistaa sovittua summaa. Ratkaisussa KKO 2003:19 työntekijöiden maksettavaksi sovittu kuuden kuukauden palkka aleni kahden kuukauden palkkaan.

Työntekijän työnantajalle aiheuttama vahinko

Jos rikot tai laiminlyöt työsopimuksesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksiasi tahallaan tai huolimattomuudesta, korvaat työnantajalle näin aiheuttamasi vahingon (TSL 12 luku 1 §). Sama koskee muuta vahinkoa, jonka aiheutat työssäsi. Korvauksen määrä ei kuitenkaan tule työsopimuslaista vaan vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:stä. Kynnys on tuottamus. Pelkkä lievä huolimattomuus ei synnytä korvausvelvollisuutta lainkaan.

Työntekijän korvausvastuu

Korvaus harkitaan kohtuulliseksi. Harkinnassa otetaan huomioon vahingon suuruus, teon laatu, sinun asemasi, vahingon kärsineen tarve ja muut olosuhteet (vahingonkorvauslaki 4 luku 1 §). Täysi korvaus ei siis ole lain lähtökohta. Tahallaan aiheutetusta vahingosta tuomitaan täysi korvaus, jollei sitä erityisistä syistä ole kohtuullista alentaa.

Kohtuullistamisesta on esimerkki korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2003:19. Kaksi kiinteistönvälittäjää oli sitoutunut maksamaan kilpailukiellon rikkomisesta kuuden kuukauden palkkaansa vastaavan määrän. Käräjäoikeus kohtuullisti summan kahden kuukauden palkkaan, 38 555 ja 25 303 markkaan, ja korkein oikeus piti seuraamusta kohtuullisena. Ratkaisu koski vuoden 1970 työsopimuslakia ja sopimussakkoa, ei vahingonkorvauslain 4 luvun harkintaa. Sinulle se näyttää silti kaksi asiaa. Sovittukin summa voidaan tuomioistuimessa kohtuullistaa, ja työnantajan vaatimus on vasta vaatimus.

Työntekijän kolmannelle osapuolelle aiheuttama vahinko

Isännänvastuu eli työnantajan korvausvastuu

Jos aiheutat työssäsi vahinkoa ulkopuoliselle, esimerkiksi asiakkaalle tai työkaverille, vahingon korvaa ensisijaisesti työnantajasi (vahingonkorvauslaki 3 luku 1 §). Tätä kutsutaan isännänvastuuksi. Jos vahinko ei ole tahallinen, vahingon kärsinyt voi vaatia korvausta sinulta vain siltä osin kuin sitä ei saada työnantajalta (vahingonkorvauslaki 6 luku 2 §).

Työnantaja voi periä maksamansa korvauksen sinulta takaisin, mutta vain samoilla kohtuullisuusperusteilla kuin edellä (vahingonkorvauslaki 4 luku 3 §). Lievästä tuottamuksesta ei silloinkaan makseta mitään. Työnantaja ei myöskään saa kuitata vaatimustaan palkastasi siltä osin kuin palkka on ulosottokaaren mukaan jätettävä ulosmittaamatta (TSL 2 luku 17 §).

Mitä tämä tarkoittaa sinulle, jos työnantaja vaatii sinulta korvausta:

  1. Pyydä vaatimus kirjallisena ja perusteltuna. Siitä pitää näkyä, mikä vahinko, mikä virhe ja mikä summa.
  2. Mieti, oliko kyse lievästä huolimattomuudesta. Silloin et lähtökohtaisesti maksa mitään.
  3. Vaadi joka tapauksessa kohtuullistamista ja vetoa asemaasi ja vahingon suuruuteen.
  4. Älä hyväksy palkasta tehtävää vähennystä ilman omaa kirjallista suostumustasi.

Jos työnantaja vaatii sinulta korvausta, autamme työriidan ja vaatimuksen perusteiden selvittämisessä.

Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton. Ota yhteyttä.

Lue myös: