Suullinen työsopimus sitoo sinua ja työnantajaa samalla tavalla kuin kirjallinen (TSL 1 luku 3 §). Riidassa ehtoon vetoavan on kuitenkin näytettävä, mitä sovittiin (oikeudenkäymiskaari 17 luku 2 §). Se on suullisen sopimuksen heikkous. Siksi työnantajan on annettava sinulle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jolleivät ne käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta (TSL 2 luku 4 §). Korkein oikeus käsitteli asiassa KKO 2012:86 riitaa, jossa työnantaja väitti kirjallisen palkkaehdon muuttuneen suullisesti. Työntekijän 54 500 euron provisiokannetta ei saanut hylätä perusteella, johon työnantaja ei ollut itse vedonnut.

Työsopimus voi joissakin tapauksissa syntyä myös hiljaisesti, jos työnantaja sallii sinun työskennellä lukuunsa ilman nimenomaista sopimusta. Korkein oikeus kuvasi eron ratkaisussa KKO 2012:86. Suullinen sopimus syntyy osapuolten lausumista, hiljainen sopimus päätellään heidän muista toimistaan, kuten pitkäaikaisesta hyväksymisestä.

Selvitysvelvollisuus perustuu direktiiviin (EU) 2019/1152 avoimista ja ennakoitavista työehdoista, joka on Suomessa pantu täytäntöön työsopimuslailla. Selvitys on annettava lähes aina. Sitä ei tarvitse antaa, jos työaika on keskimäärin enintään kolme tuntia viikossa neljän peräkkäisen viikon aikana (TSL 2 luku 4 §, 1.8.2022 alkaen). Keskeisimmät tiedot on annettava seitsemän päivän kuluessa ja loput kuukauden kuluessa työnteon alkamisesta.

Mitä ovat työsuhteen keskeiset ehdot?

Laki luettelee, mitä selvityksessä on vähintään oltava (TSL 2 luku 4 §). Seitsemän päivän kuluessa työn alkamisesta sinun pitää saada ainakin nämä tiedot:

• työnantaja, työntekijä sekä näiden koti- tai liikepaikka

• työnteon alkamisajankohta

• määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että sopimus on tehty ilman perusteltua syytä (TSL 1 luku 3 § 3 mom tai 3 a §)

• koeaika

• työntekopaikka

• työntekijän pääasialliset työtehtävät

• palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi

• noudatettava työaika

Kuukauden kuluessa on annettava loput, muun muassa:

• vuosiloman määräytyminen

• irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste

• työhön sovellettava työehtosopimus

• eläke- ja tapaturmavakuutuksen vakuutuslaitos

Osan tiedoista, kuten koeajan, palkan perusteet ja työajan, työnantaja voi antaa viittaamalla lakiin tai työehtosopimukseen. Jos jokin ehto myöhemmin muuttuu, työnantajan on annettava muutoksesta kirjallinen selvitys viimeistään muutoksen tullessa voimaan. Selvitystä ei tarvita, jos muutos johtuu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta (TSL 2 luku 4 §). Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö selvityksen, tuomitaan työsopimuslakirikkomuksesta sakkoon (TSL 13 luku 11 §).

Onko suullinen työsopimus sitova?

Suullinen työsopimus on sitova, koska laki ei aseta työsopimukselle määrämuotoa (TSL 1 luku 3 §). Joillakin aloilla työehtosopimus edellyttää kirjallista sopimusta. Sekään ei tee suullisesta sopimuksesta pätemätöntä, sillä laki ei anna työehtosopimukselle oikeutta poiketa muotovapaudesta (TSL 13 luku 7 §). Sinulle sitovuus tarkoittaa, että sovittu palkka, työaika ja tehtävät ovat vaadittavissa, vaikka paperia ei ole. Sinun on vain pystyttävä näyttämään, mitä sovittiin.

Miksi työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti ennen työsuhteen aloittamista?

Kirjallinen sopimus ratkaisee näyttöongelman ennen kuin se syntyy. Jos sopimuksen sisällöstä tulee riita, ehtoon vetoavan on näytettävä, mitä osapuolet sopivat. Suullisesta sopimuksesta se on vaikeaa, ja riita ratkeaa usein työvuorolistojen, palkkalaskelmien ja viestien perusteella.

Ratkaisu KKO 2012:86 näyttää, miten paljon kirjallinen sopimus painaa. Työntekijä vaati kirjallisen työsopimuksensa mukaisia provisioita vuosilta 2001-2004, yhteensä 54 500 euroa, ja lomakorvauksia 5 450 euroa. Työnantaja väitti, että provisiosta oli luovuttu suullisesti korkeampaa peruspalkkaa vastaan. Hovioikeus hylkäsi kanteen sillä perusteella, että osapuolet olivat hiljaisesti sopineet muutoksesta. Korkein oikeus kumosi tuomion. Tuomiota "ei saa perustaa seikkaan, johon asianosainen ei ole vaatimuksensa tai vastustamisensa tueksi vedonnut" (oikeudenkäymiskaari 24 luku 3 §). Asia palautettiin hovioikeuteen.

Sinulle ratkaisu tarkoittaa, että kirjallinen sopimus on riidassa lähtökohta. Sen muuttamiseen vetoavan on itse vedottava muutokseen. Hänen on myös näytettävä se (oikeudenkäymiskaari 17 luku 2 §). Sama pätee toisin päin: jos sopimus on suullinen, sinun on näytettävä sen sisältö.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle, kun aloitat työn ilman kirjallista sopimusta:

  1. Pyydä kirjallinen selvitys ehdoista heti. Työnantajan on annettava keskeisimmät tiedot seitsemän päivän kuluessa (TSL 2 luku 4 §).
  2. Kirjoita itse viestillä työnantajalle, mitä sovittiin: palkka, työaika, tehtävät, koeaika. Säilytä vastaus.
  3. Tallenna työvuorolistat, palkkalaskelmat ja viestit koko työsuhteen ajan.
  4. Jos palkka poikkeaa sovitusta, vaadi erotus kirjallisesti. Palkkasaatava vanhenee viidessä vuodessa, ja työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa (TSL 13 luku 9 §).

Lue myös