Työsopimus on vapaamuotoinen sopimus, joka voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Joissain tapauksissa työsopimus voi syntyä myös hiljaisesti, jos työnantaja sallii työntekijän työskentelemisen lukuunsa ilman nimenomaista sopimusta.
Mikäli työsopimus tehdään suullisesti, työantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Tämä perustuu neuvoston direktiiviin työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työntekijöille työsopimuksessa tai työsuhteessa sovellettavista ehdoista. Direktiivin tarkoituksena on parantaa työntekijöiden oikeusturvaa, sillä suullisesti tehdyn työsopimuksen ehtoja voi olla vaikea näyttää toteen.
Suomessa direktiivi on saatettu voimaan työsopimuslailla. Voimassa olevan työsopimuslain mukaan työntekijän on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, elleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Näin ollen selvityksen antamisvelvollisuus koskee erityisesti suullisesti tehtyjä työsopimuksia. Selvitys on annettava, kun työsopimus jatkuu yli kuukauden tai se on tehty toistaiseksi voimassa olevaksi. Selvitys on annettava myös silloin, jos osapuolet solmivat useita peräkkäisiä alle kuukauden kestäviä määräaikaisia työsopimuksia samoin ehdoin.
Mitä ovat työsuhteen keskeiset ehdot?
Työnantajalla on velvollisuus päättää, mitkä ovat sellaisia työsuhteen keskeisiä ehtoja, jotka selvityksessä on oltava. Työsopimuslakiin on kirjattu esimerkkiluettelo niistä työsuhteen ehdoista, jotka vähintään ovat keskeisiä. Säännöksen mukaan selvityksestä on käytävä ilmi esimerkiksi seuraavat tiedot:
• työnantaja, työntekijä sekä näiden koti- tai liikepaikka
• työnteon alkamisajankohta
• määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika
• koeaika
• työntekopaikka
• työntekijän pääasialliset työtehtävät
• palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi
• noudatettava työaika
• vuosiloman määräytyminen
• irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste
• työhön sovellettava työehtosopimus
Kirjallisen selvityksen antamatta jättäminen on työsopimuslailla säädetty rangaistavaksi. Työnantaja tai tämän edustaja, joka laiminlyö velvollisuutensa antaa kirjallisen selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista, voidaan tuomita sakkorangaistukseen.
Onko suullinen työsopimus sitova?
Työsopimuksen oikeusvaikutukset eivät ole riippuvaisia sopimuksen muodosta, joten suullinen työsopimus on sitova. On kuitenkin otettava huomioon, että joillain aloilla työsopimuksen määrämuodosta on sovittu erikseen työehtosopimuksella. Tällöin työsopimus on sitova, kun se on tehty alalla noudatettavan työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.
Miksi työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti ennen työsuhteen aloittamista?
Huolimatta siitä, että työsopimuksen tekemiselle ei ole laissa asetettu määrämuotoa, se on kuitenkin suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Suullisesta työsopimuksesta voi aiheutua ongelmia esimerkiksi silloin, jos sopimuksen sisällöstä tai työsuhteen ehdoista syntyy erimielisyyksiä. Työsopimuksen ehtoihin vetoavan on tällöin näytettävä, mitä osapuolet ovat sopineet. Jotta työsopimuksen sisältö voidaan tarvittaessa tarkistaa, sopimus on suositeltavaa tehdä kirjallisesti.
Lue myös:
- Onko pitkä sairausloma irtisanomisperuste?
- Milloin työnantajan ei tarvitse maksaa sairausajan palkkaa?
- Työsuhteen päättymisilmoitus
- Korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä
- Laiton irtisanominen
- Millä perusteilla työnantaja voi purkaa työsuhteen?
- Mitä tehdä, jos työnantaja ei maksa palkkaa?
Ota rohkeasti yhteyttä, jos tarvitset apua tilanteen selvittämisessä ja oikeuksiesi turvaamisessa. Lähes kaikki hoitamamme asiat saadaan selvitettyä ensimmäisen maksuttoman neuvonnan aikana. Muissa tilanteissa kerromme vaihtoehdot asian jatkoselvittämistä varten. Usein hyvät ohjeet auttavat eteenpäin, jolloin yleensä pitkä ja kallis oikeusprosessi voidaan välttää.