Kilpailukielto työsopimuksessa sitoo sinua työsuhteen jälkeen vain, jos siitä on sovittu ja työnantajalla oli sopimukselle erityisen painava syy (TSL 3 luku 5 §). Ilman tällaista syytä ehto on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin lakia. Kieltoon vetoavan työnantajan on riidassa lähtökohtaisesti näytettävä, että syy oli olemassa (oikeudenkäymiskaari 17 luku 2 §). Työsuhteen aikana et saa tehdä toiselle työtä tai harjoittaa toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa työnantajaasi hyvän tavan vastaisena kilpailutekona (TSL 3 luku 3 §). Kaikki sivutyö ei siis ole kiellettyä. Sopimukseen perustuva kielto voi kestää enintään vuoden, ja työnantaja maksaa rajoitusajalta 40 tai 60 prosenttia palkastasi. Korkein oikeus piti ratkaisussa KKO 2003:19 kiinteistönvälittäjien kuuden kuukauden asiakasrajoitusta pätevänä kilpailukieltona. Ratkaisu koski vanhaa lakia.
Kilpailukieltosopimuksen tekeminen
Kilpailukieltosopimus on vapaamuotoinen. Työsopimuslaki ei vaadi sille määrämuotoa, mutta se on tehtävä työsuhteen alkaessa tai sen aikana (TSL 3 luku 5 §). Tee se kirjallisesti, jotta rajoitusaika, korvaus ja mahdollinen sopimussakko ovat myöhemmin tarkistettavissa. Ehto voi olla osa työsopimusta tai erillinen asiakirja. Nimi ei ratkaise. Myös asiakkaiden kanssa työskentelyä rajoittava ehto voi olla kilpailukielto, kuten ratkaisussa KKO 2003:19. Lue: Kilpailukieltosopimus: korvaus ja sopimuksen sitovuus.
Kilpailukieltosopimuksen edellytykset
Laki asettaa kilpailukieltosopimukselle kaksi edellytystä. Ensinnäkin sopimus vaatii aina työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvän erityisen painavan syyn (TSL 3 luku 5 §). Ilman sitä tehty sopimus on mitätön siltä osin kuin se rikkoo lakia. Toiseksi rajoituksen on kohdistuttava kilpailevaan toimintaan. Pelkkä halu rajoittaa kilpailua tai sitoa sinut työpaikkaan ei riitä.
Syyn painavuutta arvioitaessa otetaan huomioon työnantajan toiminnan laatu ja suojan tarve (TSL 3 luku 5 §). Suojan tarve voi johtua liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan sinulle järjestämästä erityiskoulutuksesta. Lisäksi arvioidaan asemasi ja tehtäväsi sekä muut vastaavat seikat. Mitä korkeammalla olet organisaatiossa ja mitä enemmän suojattavaa tietoa saat, sitä helpommin syy yleensä täyttyy.
Korkein oikeus arvioi syyn ratkaisussa KKO 2003:19. Kaksi kiinteistönvälittäjää oli sitoutunut olemaan kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä vastaanottamatta toimeksiantoja työnantajan asiakkailta. Korkein oikeus totesi, että "pelkästään pyrkimys estää tai rajoittaa kilpailua taikka sitoa perusteettomasti työntekijä työpaikkaansa eivät ole hyväksyttäviä syitä kilpailukiellolle". Tässä tapauksessa syy kuitenkin oli. Ehto ei estänyt työtä alalla, ja se suojasi vireillä olevia toimeksiantoja ja tuoreita asiakastietoja "verraten lyhyenä ylimenokautena". Kielto oli pätevä ja sen rikkomisesta määrätty seuraamus kohtuullinen. Ratkaisu koski vuoden 1970 työsopimuslain 16 a §:ää, ei nykyistä korvausvelvollisuutta.
Sinulle ratkaisu tarkoittaa kahta asiaa. Rajattu ja lyhyt ehto, jolla on todellinen tarve, hyväksytään todennäköisemmin kuin laaja kielto. Ja ehdon nimi ei ratkaise, vaan sen vaikutus.
Kilpailukieltosopimuksesta on maksettava työntekijälle korvausta
Nykyisen lain mukaan työnantajan on maksettava korvaus jokaisesta kilpailukieltosopimuksesta (TSL 3 luku 5 §). Jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, korvaus on 40 prosenttia palkastasi rajoitusajalta. Jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, korvaus on 60 prosenttia palkastasi. Rajoitusaika voi olla enintään vuoden työsuhteen päättymisestä.
Esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkalla kuuden kuukauden kielto maksaa työnantajalle 1 200 euroa kuukaudessa eli 7 200 euroa. Vuoden kielto maksaa 1 800 euroa kuukaudessa eli 21 600 euroa. Tämä on laskuesimerkki, ei arvio yksittäisen sopimuksen pätevyydestä.
Korvaus maksetaan rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikaisin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen sovita toisin. Vuoden enimmäisaika ja sopimussakon katto eivät koske työntekijää, joka tekee yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä. Sama koskee tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavaa itsenäistä asemaa (TSL 3 luku 5 §). Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen työsuhteen aikana, mutta ei enää sen jälkeen, kun olet päättänyt työsopimuksesi.
Kilpailukieltosopimuksen rikkominen
Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys sopimussakosta. Sopimussakko on ennalta sovittu korvaus, joka maksetaan pelkän sopimusrikkomuksen perusteella. Työnantajan ei tarvitse näyttää vahinkoa. Sakko saa olla enintään työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkasi suuruinen (TSL 3 luku 5 §). Jos sakosta ei ole sovittu, rikkomisesta seuraa vahingonkorvaus, jolloin työnantajan on näytettävä vahinko.
Sakkoa voidaan sovitella oikeustoimilain mukaan (TSL 3 luku 5 §). Ratkaisussa KKO 2003:19 käräjäoikeus oli sovitellut kuuden kuukauden palkkaa vastaavan seuraamuksen kahden kuukauden palkkaan. Korkein oikeus ei muuttanut lopputulosta. Kielto ei sido sinua lainkaan, jos työsuhde päättyi työnantajasta johtuvasta syystä.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle työntekijänä:
- Lue sopimuksesta rajoitusaika, korvaus ja sakko. Työnantajan on maksettava rajoitusajalta korvaus, vaikka siitä ei olisi sovittu (TSL 3 luku 5 §).
- Kysy työnantajalta kirjallisesti, mikä on erityisen painava syy.
- Jos työsuhde päättyi työnantajasta johtuvasta syystä, kielto ei sido sinua (TSL 3 luku 5 §).
- Ennen uuden työn aloittamista pyydä arvio ehdon pätevyydestä. Riita on halvempi ratkaista ennen kuin sakko on erääntynyt.
Työnantajana kirjaa syy sopimukseen, rajaa kielto kilpailevaan toimintaan ja tarpeelliseen aikaan ja budjetoi korvaus. Muista, että voit irtisanoa kiellon työsuhteen aikana, jos tarve poistuu.
