.jpg)
Työsopimuslain mukaan työntekijän kilpaileva toiminta on kiellettyä työsuhteen aikana. Työsuhteen päätyttyä työntekijä voi yleensä vapaasti tehdä ammattinsa mukaista työtä joko työsuhteessa tai omaan lukuunsa. Mikäli työnantaja haluaa jatkaa työntekijän kilpailukieltoa työsuhteen päättymisen jälkeen, osapuolten tulee solmia kilpailukieltosopimus.
Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen päättymisen jälkeen työsopimus kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa ja/tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa. Kilpailukieltosopimuksen rajoitusajaksi voidaan sopia enintään vuosi työsuhteen päättymisestä.
Kilpailukieltosopimus on vapaamuotoinen sopimus, jonka tekemiselle ei ole työsopimuslaissa asetettu muotomääräyksiä. Kilpailukieltosopimus on kuitenkin tehtävä työsuhdetta solmittaessa tai myöhemmin työsuhteen kestäessä. Lisäksi se on suositeltavaa tehdä kirjallisesti, jotta sopimuksen sisältö on helpommin selvitettävissä.
Työsopimuslaissa on asetettu kilpailukieltosopimuksen pätevyydelle kaksi edellytystä. Ensinnäkin kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää aina työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä. Erityisen painavan syyn olemassaolo on olennainen, sillä ilman sitä tehty kilpailukieltosopimus on kokonaisuudessaan mitätön.
Erityisen painavaa syytä arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu, työnantajan suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, työntekijän asema ja tehtävät sekä muut vastaavat seikat.
Kilpailukieltosopimuksen tekeminen on yleensä perusteltua, jos työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei ole yleisesti käytössä. Työnantajan toimintaan liittyvän erityisen painavan perusteen voi muodostaa myös asiakaskunnan säilyttämisintressi. Tämä tarkoittaa, että kilpailukieltosopimuksen tekeminen voi olla perusteltua yrityksissä, joissa asiakaskunta sitoutuu yritykseen vahvasti esimerkiksi myyntityötä tekevän työntekijän kautta.
Käytännössä yleisimmin käytetty peruste kilpailukieltosopimukselle on työnantajan suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä. Erityisen painavan perusteen voi muodostaa myös työnantajan järjestämä erityiskoulutus. Lisäksi erityisen painavaa syytä arvioitaessa on otettava huomioon työntekijän asema ja tehtävät. Kilpailukieltosopimuksen tekeminen on yleensä perustellumpaa, jos työntekijä on korkeassa asemassa yrityksen organisaatiossa. Kilpailukieltosopimuksen tekemistä puoltaa myös se, jos työntekijä saa asemansa puolesta tietoonsa kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa.
Erityisen painavan syyn ohella toinen kilpailukieltosopimuksen edellytys on, että sopimuksen rajoitus kohdistuu kilpailevaan toimintaan. Pelkkä pyrkimys rajoittaa kilpailua ei ole hyväksyttävä syy sopimuksen tekemiselle.
Vuoden 2023 alusta asti työnantajan on tullut maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista. Jos kilpailukieltosopimuksen rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava rajoitusajalta työntekijälle korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, korvauksen on vastattava 60 prosenttia työntekijän palkasta. Lähtökohtaisesti korvaus on maksettava työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin.
Kilpailukieltosopimukseen otetaan tavallisesti määräys sopimussakosta. Sopimussakolla tarkoitetaan kilpailukieltosopimuksen rikkomisen seurauksena työnantajalle suoritettavaa ennalta sovittua korvausta. Sopimussakko tulee suoritettavaksi pelkästään sopimusrikkomuksen perusteella, eikä työnantajan tarvitse näyttää toteen työntekijän tuottamuksellista menettelyä tai vahingon syntymistä.
Mikäli sopimussakosta ei ole sovittu, kilpailukieltosopimusta rikkoneen työntekijän tulee suorittaa vahingonkorvausta.
• Työsuhteen päättymisilmoitus
Ota rohkeasti yhteyttä, jos tarvitset apua tilanteen selvittämisessä ja oikeuksiesi turvaamisessa. Lähes kaikki hoitamamme asiat saadaan selvitettyä ensimmäisen maksuttoman neuvonnan aikana. Muissa tilanteissa kerromme vaihtoehdot asian jatkoselvittämistä varten. Usein hyvät ohjeet auttavat eteenpäin, jolloin yleensä pitkä ja kallis oikeusprosessi voidaan välttää.
Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen päättymisen jälkeen työsopimus kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa ja/tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa. Kilpailukieltosopimuksen rajoitusajaksi voidaan sopia enintään vuosi työsuhteen päättymisestä.
Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijää työskentelemästä kilpailevalle yritykselle tai harjoittamasta kilpailevaa toimintaa työsuhteenaikana ja enintään 6–12 kuukautta sen jälkeen. Sopimus on pätevä vain, jos työnantajalla on erityisen painava syy. Kilpailukieltosopimuksesta joudutaan maksamaan rajoitusajalta työntekijälle korvausta.
Kilpailukieltosopimus on laillinen, kun työnantajalla on erityisen painava syy, kuten työnantajan liikesalaisuuksien suojaaminen tai kilpailutilanteesta johtuvat tarpeet. Sopimuksen perusteita arvioidaan työntekijän tehtävien, aseman ja toimialan mukaan. Lisäksi rajoituksen on oltava kohtuullinen sekä ajallisesti että alueellisesti. Jos rajoitus kestää yli 6 kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle korvaus.
Kilpailukieltosopimus voi olla voimassa, vaikka työnantaja irtisanoo työsuhteen. Jos työsuhde päättyy työnantajan irtisanomisesta, kilpailukieltosopimus on kuitenkin pätevä vain, jos sopimuksessa on erityisesti mainittu, että kilpailukielto on voimassa myös työnantajan irtisanoessa. Jos työnantaja irtisanoo ilman hyväksyttävää syytä, kilpailukielto voi olla kohtuuttoman rajoittava ja siten pätemätön.
Kilpailukieltosopimus irtisanotaan tavallisesti kirjallisesti. Irtisanomiseen ei tarvitse erityistä syytä, mutta se on tehtävä sopimuksessa mainituin ehdoin. Jos sopimuksessa ei ole määrätty irtisanomisaikaa, voi sopimuksen päättymisestä ilmoittaa kohtuullisessa ajassa. On hyvä tarkistaa sopimuksen ehdot, koska ne voivat vaihdella.
Kyllä, kilpailukieltosopimus voi olla voimassa lomautuksen aikana, ellei sopimuksessa ole erikseen määritelty, että kilpailukielto ei koske lomautusaikaa. Lomautus ei yleensä vapauta työntekijää kilpailukieltovelvoitteista, mutta se voi olla perusteltua neuvotella sopimuksen ehtojen muokkaamisesta lomautuksen ajaksi.
