Työsuhteen tunnusmerkit

Työsuhteen tunnusmerkit on kirjattu työsopimuslakiin (TSL 1 luku 1 §). Työsuhde on kyseessä, kun sitoudut henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Sopimuksen nimike ei yksin ratkaise. Tulkinnanvaraisessa tilanteessa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa painavat työn ehdot, olosuhteet, osapuolten tarkoitus ja tosiasiallinen asema. Laki soveltuu, vaikka vastikkeesta ei olisi sovittu, jos työtä ei ollut tarkoitus tehdä ilmaiseksi (1 luku 1 § 2 mom). Kotona tai omilla työvälineillä tehty työ ei estä työsuhdetta (1 luku 1 § 3 mom). Kun tunnusmerkit täyttyvät, sinulla on lähtökohtaisesti kaikki työlainsäädännön oikeudet, vaikka paperissa lukisi yrittäjä tai freelancer.

Työsuhteen olemassaoloa arvioidaan viiden tunnusmerkin kautta. Työsuhteesta on kyse, kun kaikki seuraavat täyttyvät:

• työn tekemisestä on sovittu

• teet työtä henkilökohtaisesti

• työtä tehdään työnantajan lukuun

• saat työstä palkkaa tai muuta vastiketta

• työtä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena

Sopimus voi olla suullinen, kirjallinen tai sähköinen (TSL 1 luku 3 §). Henkilökohtaisuus tarkoittaa, että sitoudut tekemään työn itse. Jos otat avustajan työnantajan suostumuksella, avustajakin on työsuhteessa työnantajaan (1 luku 8 §). Työnantajan lukuun tehty työ tarkoittaa, että työn hyöty tulee työnantajalle. Jos teet työtä omaan lukuusi, kyse ei ole työsuhteesta. Vastikkeen ei tarvitse olla rahaa. Sopimatta jäänyt vastike ei estä työsuhdetta, jos työtä ei ollut tarkoitus tehdä ilmaiseksi (1 luku 1 § 2 mom). Johto ja valvonta tarkoittaa työnantajan oikeutta määrätä työn tekemisestä. Sillä on rajansa: korkein oikeus katsoi ratkaisussa KKO 1993:69, ettei työnantaja voinut työnjohto-oikeudellaan siirtää valmentajaa olennaisesti toisenlaisiin tehtäviin. Lue: Työnantajan direktio-oikeus.

Tulkinnanvaraisessa tilanteessa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla. Huomioon otetaan työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan vaikuttavat seikat (TSL 1 luku 1 §).

Kun kyseessä on työsopimuslain tarkoittama työsuhde, sovelletaan työlainsäädäntöä. Se on pääosin pakottavaa: sopimus, jolla vähennetään työntekijälle lain mukaan tulevia oikeuksia ja etuja, on mitätön, ellei laista muuta johdu (TSL 13 luku 6 §). Lisäksi työsuhteessa on noudatettava alan yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä (2 luku 7 §).

Mikä on työsopimus?

Työsopimus on vapaamuotoinen sopimus, jolla sinä ja työnantaja sovitte työn tekemisestä. Sen voi tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti (TSL 1 luku 3 §). Työsopimus voi syntyä myös hiljaisesti, kun työnantaja sallii sinun työskennellä lukuunsa ilman nimenomaista sopimusta. Jos ehdot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta, työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista (2 luku 4 §). Tärkeimmät tiedot, kuten palkan perusteet ja työaika, on annettava seitsemän päivän kuluessa työn alkamisesta ja loput kuukauden kuluessa. Selvitystä ei tarvita, jos työaikasi on keskimäärin enintään kolme tuntia viikossa neljän viikon jaksolla.

Hiljaisella sopimuksella on rajansa. Ne näkyvät korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2012:86, joka koski provisiopalkkaa. A vaati työnantajaltaan kirjallisen työsopimuksen mukaisia provisioita ajalta 1.4.2001–31.12.2004, yhteensä 54 500 euroa, ja lomakorvauksia 5 450 euroa. Työnantaja väitti, että provisiosta oli luovuttu suullisesti sopimalla. Hovioikeus hylkäsi kanteen sillä perusteella, että palkkaehdon muuttamisesta oli sovittu hiljaisesti. Korkein oikeus kumosi tuomion ja palautti asian hovioikeuteen. Se totesi: ”Hiljaisen sopimuksen syntyminen ei perustu osapuolten nimenomaisiin tahdonilmaisuihin, vaan sopimuksen olemassaolo tai sopimuksen mukaisesta oikeudesta luopuminen päätellään muista heidän toimistaan (…).” Suullinen ja hiljainen sopimus ovat eri asioita. Tuomioistuin ei saanut perustaa ratkaisuaan seikkaan, johon työnantaja ei ollut vedonnut (oikeudenkäymiskaari 24 luku 3 §).

Sinulle tämä tarkoittaa kahta asiaa. Työsopimus tai sen ehto voi syntyä ja muuttua ilman allekirjoitusta, jos molemmat toimivat pitkään sen mukaisesti. Riidassa ratkaisee kuitenkin se, mihin osapuolet vetoavat: jos työnantaja vetoaa suulliseen sopimukseen, riita ratkaistaan siitä, syntyikö juuri sellainen sopimus. Vaadi siksi palkkasaatavasi kirjallisesti heti, kun huomaat puutteen. A oli odottanut yli kolme vuotta, ja riita kesti vuosia.

Työsopimuksella ei voida sopia lain vastaisesti. Mikäli jokin työsopimuksen ehto on ristiriidassa lain pakottavan säännöksen kanssa, sovelletaan ehdon sijaan kyseistä lain säännöstä (TSL 13 luku 6 §). Muilta osin sopimus pysyy voimassa (10 luku 3 §). Kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella (10 luku 2 §).

Työsopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai perustellusta syystä määräaikaiseksi. Perusteltua syytä ei kuitenkaan 1.6.2026 alkaen tarvita, kun kyse on työnantajan ja työntekijän ensimmäisestä työsuhteesta viiteen vuoteen ja sopimus kestää enintään vuoden (TSL 1 luku 3 §). Toistuvia määräaikaisia sopimuksia ei saa käyttää, jos niiden määrä tai yhteenlaskettu kesto osoittaa työvoimatarpeen pysyväksi. Työnantajan aloitteesta lain vastaisesti tehty määräaikainen sopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi (1 luku 3 § 5 mom). Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyy, kun se päätetään työsopimuslain mukaisesti. Määräaikainen työsopimus päättyy lähtökohtaisesti määräajan kuluttua tai sovitun työn valmistuessa (6 luku 1 §). Lue: Määräaikainen työsopimus.

Mikä on työehtosopimus?

Työehtosopimus on työnantajaliiton ja työntekijäliiton välinen sopimus alan vähimmäistyöehdoista, kuten palkasta, lomista ja työajoista. Työnantajan on noudatettava vähintään yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä (TSL 2 luku 7 §). Yleissitova on valtakunnallinen sopimus, jota pidetään alalla edustavana. Jos työsopimuksesi ehto on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen kanssa, ehto on mitätön ja sen sijasta noudatetaan työehtosopimusta. Noudatettava työehtosopimus määräytyy yleensä työnantajan toimialan mukaan.

Työehtosopimus voi olla normaalisitova tai yleissitova. Yleissitovuuden vahvistamisesta säädetään erillisessä laissa (56/2001), ja sen vahvistaa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Yleissitovaa työehtosopimusta on noudatettava kaikissa alan työsuhteissa, vaikka työnantaja ei kuulu työnantajaliittoon.

Normaalisitova työehtosopimus sitoo työehtosopimuslain (436/1946) nojalla vain sopimuksen tehneitä työnantajia ja niitä, jotka kuuluvat sopimuksen tehneeseen liittoon. Tällainen työnantaja saa soveltaa omaa työehtosopimustaan yleissitovan sijasta, kun sen toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys (TSL 2 luku 7 § 3 mom).

Työsuhteen erimielisyystilanteet

Mitä tämä tarkoittaa sinulle: Jos epäilet, että olet tosiasiassa työsuhteessa, vaikka sopimuksessa lukee muuta, kokoa näyttö. Työvuorolistat, ohjeet, viestit ja laskut osoittavat, kuka johti ja valvoi työtä ja kenen lukuun se tehtiin. Pyydä työnantajalta kirjallinen selvitys keskeisistä ehdoista (TSL 2 luku 4 §). Vaadi puuttuvat palkat kirjallisesti heti. Palkkasaatava vanhenee viidessä vuodessa, mutta työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa (13 luku 9 §). Jos työnantaja vetoaa suulliseen sopimukseen, muista KKO 2012:86: hiljainen hyväksyntä ja suullinen sopimus ovat eri asioita.

Jos sopimuksen nimike ja työn todelliset olosuhteet ovat ristiriidassa, autamme työsuhteen ja siihen liittyvien vaatimusten selvittämisessä.

Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton. Ota yhteyttä.

Lue myös: