Lakiosa on puolet rintaperillisen lakimääräisestä perintöosasta. Se ei tule automaattisesti, jos testamentti loukkaa oikeutta. Vaatimus on annettava testamentinsaajalle kuuden kuukauden kuluessa tiedoksisaannista. KKO 2012:69:ssa lahjanluonteinen kauppa johti 131 868,86 euron täydennykseen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Kuka saa lakiosan ja kuinka suuri se on?
PK 7 luvun 1 § antaa lakiosan rintaperilliselle sekä ottolapselle ja tämän jälkeläisille. Rintaperillisiä ovat vainajan lapset ja heidän sijaansa tulevat jälkeläiset. Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka perillinen saisi ilman testamenttia. Laskenta tehdään jokaiselle perilliselle erikseen. Sukuselvitys määrää laskennan haarat.
Jos vainajalla on kaksi lasta, kummankin lakimääräinen osuus on puolet pesästä. Kummankin lakiosa on silloin neljäsosa. Laskenta alkaa pesän varoista ja veloista, mutta siihen voi tulla lisättäviä lahjoja.
Lakiosa rajoittaa testamentin vaikutusta vain vaatimuksesta. Testamentti pysyy muuten voimassa. Siksi perillisyys, testamentin sisältö, tiedoksiannon päivä ja laskelman perusteet pitää tarkistaa samassa vaiheessa.
Perintöosa lasketaan siitä tilanteesta, joka vallitsisi ilman testamenttia. Sijaantulo voi jakaa yhden sukuhaaran osuuden usealle henkilölle. Perukirjan osakasluettelo ja sukuselvitys pitää siksi tarkistaa ennen prosenttien laskemista.
Laskelman lähtökohtana on pesän säästö velkojen jälkeen. Mahdollinen ositus tai omaisuuden erottelu tehdään ennen jäämistön määrän vahvistamista. Lesken omaisuus ei kuulu lakiosapohjaan vain avioliiton perusteella.
Lue: kuka on oikeutettu perintöön.
Mitä lakiosalaskelmaan lisätään?
PK 7 luvun 3 § määrää laskelmaan lisättäviksi tietyt elinaikaiset luovutukset. Näitä ovat ennakkoperintö, tarkoituksensa puolesta testamenttiin rinnastuva lahja ja lahja, jolla perittävä on ilmeisesti suosinut jälkeläistään toisen vahingoksi. Kaikki tavanomaiset lahjat eivät kuulu laskelmaan. Luovutuksen tarkoitus pitää näyttää. Asiakirjat ratkaisevat.
Arvio koskee tarkoitusta, ajankohtaa, vastiketta ja olosuhteita. Tavallinen lahja ei automaattisesti täytä lisäyksen ehtoja. Lahjan arvo määritetään lähtökohtaisesti vastaanottohetken mukaan, jollei olosuhteista muuta johdu.
KKO 2012:69:ssa maatilan lahjanluonteinen kauppa rinnastettiin testamenttiin. Korkein oikeus lisäsi laskelmaan 843 700 euroa ja määräsi maksettavaksi 131 868,86 euroa lakiosan täydennyksenä.
Kerää kauppakirjat, lahjakirjat, tilisiirrot ja omaisuuden arviot. Selvitä samalla, mitä vastiketta saaja todella maksoi. Väite suosimisesta tarvitsee tapahtumien ajankohdan ja tarkoituksen tueksi muuta kuin perillisten erilaiset lopputulokset.
Pyydä lahjan arvosta arvio sen vastaanottohetkelle, jollei muu ajankohta tule lain perusteella käytettäväksi. Erottele vastikkeellinen osa ja lahjaosa. Sama luovutus voi vaikuttaa sekä laskentapohjaan että täydennysvaatimuksen määrään.
Lähtisin itse siitä, että viimeisten vuosien suuret luovutukset selvitetään ennen vaatimuksen määrää, koska PK 7 luvun 3 § voi muuttaa laskentapohjaa olennaisesti.
Miten lakiosaa vaaditaan testamentinsaajalta?
PK 7 luvun 5 § edellyttää todistettavaa lakiosailmoitusta. Se annetaan testamentinsaajalle kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Haastemies on yksi tapa. Muukin todisteellinen tiedoksianto käy. Pelkkä ilmoituksen laatiminen ei vielä osoita sen vastaanottamista. Vastaanottotodiste ratkaisee näytön ilmoittamisesta. Merkitse määräajan viimeinen päivä kalenteriin.
Kirjaa ilmoitukseen testamentti, oma perillisasemasi ja vaatimus testamentin tehottomuudesta lakiosaasi loukkaavalta osalta. Ilmoita alustava määrä, jos se voidaan laskea. Varaa oikeus täsmentää määrää pesän ja lahjojen selvityksen jälkeen.
Testamentinsaaja voi pitää testamentin voimassa maksamalla lakiosan kohtuullisessa ajassa rahana, jollei testamentissa ole muuta määrätty. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen rahavaatimus voidaan ratkaista erillisellä suoralla kanteella.
KKO 2011:75:ssa kolme perillistä vaati leskeltä suoraan 23 250 euroa, 11 625 euroa ja 11 625 euroa. KKO jätti vaatimuksen tutkimatta, koska leski ei suostunut asian ratkaisemiseen ilman pesänjakoa.
Jos testamentinsaajia on useita, vaatimus osoitetaan jokaiselle oman saantonsa osalta. Tarkista testamentin tiedoksiantotapa ennen määräajan laskemista. Säilytä asiakirja, saate ja vastaanottotodistus samassa kokonaisuudessa.
Vaatimuksen voi tehdä ennen lopullista eurolaskelmaa. Kerro silloin oikeusperuste ja varaa mahdollisuus täsmentää määrä. Määräajan turvaaminen on tärkeämpää kuin keskeneräisen pesän pakottaminen näennäisen tarkkaan lukuun.
Milloin tarvitaan täydennyskanne?
Lakiosan täydennys tulee arvioitavaksi, jos pesän varat eivät riitä ja PK 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu luovutus loukkaa lakiosaa. Kanne kohdistetaan lahjansaajaan. Tavallinen lakiosailmoitus testamentinsaajalle ei korvaa täydennyskannetta. Oikea vastaaja ja määrä pitää yksilöidä. Määräaika turvataan erikseen. Selvitä luovutuksen ajankohta ja arvo.
PK 7 luvun 10 § asettaa kaksi määräaikaa. Kanne nostetaan vuoden kuluessa siitä, kun perillinen sai tiedon kuolemasta ja loukkaavasta lahjasta tai toimesta. Kanne on joka tapauksessa nostettava kymmenessä vuodessa kuolemasta.
KKO 2010:80:ssa kanne hylättiin. Pesässä oli 41 973,32 euroa, josta vaadittu 38 854,02 euron lakiosa voitiin täyttää. Täydennystä ei vaadita lahjansaajalta ennen kuin pesän varat on käytetty lakiosaan.
Laadi laskelma kahdessa vaiheessa. Ensin selvitetään pesästä saatava osuus. Sen jälkeen lasketaan mahdollinen puuttuva määrä. Vuoden kanneaika voi silti kulua selvitysten aikana, joten määräaika turvataan ennen lopullista laskelmaa.
Säilyykö lakiosa luopumisesta huolimatta?
PK 17 luvun 1 § koskee perittävän eläessä tehtyä luopumista. Kirjallinen luopuminen ei yleensä vie rintaperillisen lakiosaa. Poikkeus koskee kohtuullista vastiketta tai vastaavaa omaisuutta, joka tulee puolisolle tai jälkeläisille. Vanha asiakirja pitää siksi lukea kokonaan. Vastikkeen kohtuullisuus arvioidaan erikseen. Tarkista myös maksutositteet.
Kuoleman jälkeen tehtävä luopuminen on eri asia. PK 7 luvun 5 §:n mukaan perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan. Älä siis yhdistä luopumisilmoitusta ja lakiosavaatimusta ilman huolellista arviota.
Ratkaisukäytäntö
KKO 2011:75:ssa suora rahakanne jätettiin tutkimatta, koska testamentinsaaja ei suostunut lakiosien määräämiseen pesänjaon ulkopuolella. Ratkaisu korostaa vaatimuksen oikeaa käsittelytapaa, vaikka rahamäärät olisivat laskettavissa. Kolme muuta ratkaisua täydentää laskentajärjestystä. Menettelytapa pitää valita vaatimuksen perusteella. Rahamäärä ei yksin ratkaise asiaa. Tämä ero vaikuttaa menettelyyn.
KKO 2010:80:ssa täydennyskanne hylättiin, koska lakiosa voitiin täyttää pesän omista varoista.
KKO 2012:69:ssa lahjanluonteinen kauppa rinnastettiin testamenttiin ja 131 868,86 euron täydennys hyväksyttiin.
KKO 2012:90:ssa lesken lakisääteinen oikeus pitää yhteinen koti hallinnassaan meni rintaperillisen lakiosan edelle. Perillinen sai osakkeet hallintaoikeuden rasittamina.
Luimme tätä kirjoitusta varten neljä KKO ratkaisua kokonaan ja viisi perintökaaren lähdekohtaa. Ratkaisut näyttävät, että määräajan lisäksi ratkaisevat oikea menettely ja laskennan järjestys.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle?
Merkitse testamentin tiedoksisaantipäivä heti. Toimita lakiosailmoitus todistettavasti kuuden kuukauden sisällä. Selvitä samalla pesän varat, velat, ennakkoperinnöt ja suuret lahjat. Tee laskelma asiakirjoista, älä pelkistä muistikuvista. Tarkista vuoden kanneaika erikseen. Kohdista jokainen vaatimus oikealle vastaanottajalle. Säilytä tiedoksiantotodiste ja laskelma yhdessä. Toimi ajoissa.
Älä nosta täydennyskannetta ennen kuin on selvää, ettei pesästä saada lakiosaa. Tarkista vuoden kanneaika erikseen. Kymmenen vuoden takaraja ei pidennä jo alkanutta vuoden määräaikaa.
Laki Lehtonen auttaa, kun lakiosan määrä, vaatimus tai täydennyskanne pitää selvittää ajoissa. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
