Osittainen perinnönjako tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi kesämökki jaetaan nyt ja pankkitili jää pesään. Perintökaari ei tunne sille erillistä menettelyä. Tavallisen perinnönjaon säännöt koskevat myös rajattua jakoa. KKO 1988:112 muistuttaa, että jaon moite ja lakiosan täydennyskanne ovat eri asioita. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Mitä osittainen perinnönjako tarkoittaa?
Osittaisessa jaossa osakkaat valitsevat, mikä omaisuus jaetaan. Muu omaisuus jää jakamattomaan kuolinpesään. Jako voi koskea yhtä pankkitiliä, asuntoa tai kesämökkiä. Jakokirjan pitää kertoa yksiselitteisesti, mikä siirtyy kenelle ja mikä jää pesään. Epäselvä rajaus siirtää riidan vain myöhempään jakoon. Siksi rajaus kirjoitetaan täsmällisesti.
Laissa ei ole omaa menettelyä nimeltä osittainen perinnönjako. Ratkaisu rakennetaan PK 23 luvun tavallisten jakosääntöjen varaan. Siksi asiakirjan nimi ei ratkaise. Sen sisältö, osakkaiden suostumus ja lain mukainen muoto ratkaisevat.
Jäljelle jäävää omaisuutta ei pidä käsitellä jaetuksi. PK 18 luvun 2 §:n mukaan osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhteisesti pesän selvittämistä varten. Yksi osakas ei siten voi yksin myydä pesään jätettyä omaisuutta.
Osittainen jako ei myöskään päätä osakkuutta koko pesässä. Osakkaiden asema jatkuu jakamattomien varojen kohdalla. Pankin valtakirjat, omaisuuden vakuutukset ja juoksevien menojen maksaminen pitää järjestää yhdessä myös ensimmäisen jakokirjan jälkeen.
Lähtisin itse siitä, että jakokirjassa on kaksi omaisuusluetteloa, koska rajaus on myöhemmän näytön ydin. Ensimmäisessä luetellaan nyt jaettava omaisuus. Toisessa mainitaan pesään jäävät omaisuuserät.
Osittainen jako voi helpottaa käytännön tilannetta, jos yksi omaisuuserä aiheuttaa jatkuvia kuluja. Kiire ei kuitenkaan muuta arvostuksen tarvetta. Pyydä tarvittaessa ulkopuolinen arvio, jotta yhden osakkaan saanto voidaan huomioida myöhemmässä kokonaisjaossa.
Kuka päättää jaosta?
PK 23 luvun 3 §:n mukaan osakkaat voivat toimittaa jaon sopimallaan tavalla. Sopimus edellyttää kaikkien osakkaiden hyväksyntää. Yksikin eri mieltä oleva osakas voi estää sopimusjaon, mutta hän voi samalla hakea pesänjakajaa. Enemmistö ei voi päättää jaosta vähemmistön puolesta. Suostumus dokumentoidaan allekirjoituksin.
Käräjäoikeus määrää pesänjakajan osakkaan hakemuksesta PK 23 luvun 4 §:n nojalla. Pesänjakaja yrittää ensin saada osakkaat sopimaan. Ellei sovintoa synny, hän toimittaa jaon lain mukaan.
Jos pesäosuus on ulosmitattu, velkojan asemaa ei saa ohittaa. PK 23 luvun 3 § mahdollistaa pesänjakajan määräämisen myös silloin. Luvun 7 § antaa velkojalle oikeuden käyttää osakkaalle kuuluvia vaatimuksia ja hyväksyä sopimuksen, jos jako tehdään hänen läsnä ollessaan.
Osakkaan edustaja tarvitsee asianmukaisen valtakirjan. Alaikäisen tai edunvalvonnassa olevan osakkaan asema tarkistetaan ennen neuvottelua. Nämä kysymykset eivät muuta jaon muotoa, mutta ne vaikuttavat siihen, kuka voi pätevästi hyväksyä sopimuksen.
Sopimus voidaan rakentaa myös niin, että omaisuuserä myydään ja vain kauppahinta jaetaan. Silloin myyntipäätös kuuluu vielä yhteishallintoon. Kaupan ehdot ja kulut hyväksytään ennen kuin jakokirjassa sovitaan nettomäärän saajista.
Milloin velat estävät jaon?
Pesän velkatilanne selvitetään ennen omaisuuden jakamista. PK 21 luvun 1 § asettaa pesänselvitysvelat ennen vainajan muita velkoja. Näitä ovat kohtuulliset hautauskulut sekä perunkirjoituksesta, hoidosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset. Pelkkä perukirjan varallisuussumma ei vielä osoita jakovaraa. Maksuvaraus tehdään ennen luovutuksia.
PK 21 luvun 6 § kieltää jaon ennen pesän ja vainajan velkojen maksamista tai turvaamista. PK 23 luvun 2 § täsmentää suojaa vastustavan osakkaan hyväksi. Tunnetut velat on maksettava tai niihin tarvittavat varat on pantava erityiseen hoitoon.
Kesämökin jakaminen ei saa tyhjentää pesää velkojien ulottuvilta. Laadi ensin ajantasainen luettelo veloista, veroista ja selvityskuluista. Varaa niiden maksamiseen riittävä summa. Kirjaa varaus myös osittaisen jaon tausta-aineistoon.
Tarkista samalla, onko pesällä riitaisia velkoja tai keskeneräisiä verokysymyksiä. Varaus voidaan kohdistaa tunnettuun riskiin ilman koko muun omaisuuden jakamista. Näin yksi kiireellinen omaisuuserä voidaan ratkaista vaarantamatta pesän velvoitteiden hoitamista.
Velkavaraus kirjataan euromääräisenä ja sidotaan nimettyyn velkaan tai kuluryhmään. Samalla sovitaan, kuka hoitaa maksut ja miten käyttämätön varaus myöhemmin jaetaan. Tämä ehkäisee epäselvyyttä varojen omistuksesta.
Lue: perinnönjako.
Miten jakokirja tehdään oikein?
PK 23 luvun 9 § määrää jaon muodosta. Sopimusjaosta laaditaan kirjallinen jakokirja. Kaikki osakkaat allekirjoittavat sen, ja kaksi esteetöntä henkilöä todistaa asiakirjan oikeaksi. Pesänjakajan toimittaman jaon allekirjoittaa pesänjakaja. Sama muoto koskee myös vain osaan omaisuudesta kohdistuvaa jakoa. Muotovaatimus on syytä tarkistaa ennen allekirjoitustilaisuutta.
Kirjaa ainakin vainaja, osakkaat, perukirja, mahdollinen ositus ja jaettava omaisuus. Merkitse jokaisen saanto ja arvostus. Sano erikseen, ettei muu omaisuus kuulu tähän jakoon. Älä käytä yleistä lausetta koko pesän lopullisesta jakamisesta, jos tarkoitus on toinen.
Verotus ja omaisuuden rekisteröinti tarvitsevat omat asiakirjansa. Jakokirja ei yksin hoida lainhuutoa, osakeluetteloa tai pankin maksua. Tarkista kunkin omaisuuserän käytännön siirtotoimet ja säilytä todisteet.
Liitä jakokirjaan tarvittaessa arvostusasiakirjat ja kartta tai tililuettelo. Jos yksi osakas saa omaisuutta yli oman laskennallisen osuutensa, kirjaa väliraha ja maksupäivä. Näin myöhempi kokonaisjako voidaan laskea samojen lukujen perusteella.
Tarkista ennen allekirjoitusta, ettei asiakirjassa sovita vahingossa kaikista osakkaiden välisistä vaatimuksista. Yleinen loppuselvityslause voi olla ristiriidassa osittaisen jaon tarkoituksen kanssa. Rajaa luopumiset vain tässä jaossa ratkaistuihin kysymyksiin.
Säilytä alkuperäinen jakokirja ja anna jokaiselle osakkaalle jäljennös. Toimita tarvittavat asiakirjat pankille ja rekisteriviranomaiselle. Merkitse pesän kirjanpitoon jaetun omaisuuden poistuminen sekä mahdolliset välirahasuoritukset.
Ratkaisukäytäntö
KKO 1988:112 koski pesänjakajan toimittaman jaon moitetta sekä väitettyä ennakkoperintöä. Korkein oikeus erotti jaon moitteen PK 7 luvun 10 §:n mukaisesta lakiosan täydennyskanteesta. Väitettyä lahjaa tai ennakkoperintöä ei näytetty. Ratkaisun oikea menettelylaji oli jaon moite. Vaatimusten oikea laji ratkaisi määräajan.
Ratkaisu ei luo osittaiselle jaolle omaa menettelyä. Se osoittaa kuitenkin, että jaossa ratkaistut erät, vaatimusten oikea laji ja muutoksenhaun tapa pitää erottaa toisistaan.
Luimme tätä kirjoitusta varten yhden kokonaisen KKO ratkaisun ja seitsemän perintökaaren lähdekohtaa. Aineistossa ei ollut erillistä osittaista perinnönjakoa koskevaa ennakkopäätöstä.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle?
Päätä ensin, miksi jako tehdään vain osittain. Selvitä sitten velat ja kaikkien osakkaiden kanta. Laadi rajattu jakokirja, joka ei jätä epäselväksi pesään jäävää omaisuutta. Tee samalla suunnitelma yhteishallinnon käytännöistä seuraavaan jakoon saakka. Kirjaa pankkiasiointi ja kulujen maksaminen erikseen. Säilytä allekirjoitettu alkuperäiskappale.
Älä allekirjoita koko pesän lopullista jakoa tarkoittavaa vapautuslausetta vahingossa. Jos osakas vastustaa tai pesäosuus on ulosmitattu, selvitä pesänjakajan tarve ennen luovutusta.
Tarkka rajaus suojaa kaikkia osakkaita myöhemmässä jaossa.
Laki Lehtonen auttaa, kun osittaisen jaon sisältö, velat tai osakkaiden suostumus pitää selvittää. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
