Työntekijän irtisanominen vaatii työnantajalta työsopimuslain mukaisen perusteen. Henkilöön liittyvältä perusteelta vaaditaan 1.1.2026 alkaen asiallinen syy (TSL 7 luku 2 §, L 1390/2025) ja taloudelliselta tai tuotannolliselta perusteelta asiallinen ja painava syy (7 luku 3 §). Sinä saat irtisanoutua ilman perustetta irtisanomisaikaa noudattaen (6 luku 2 ja 3 §). Työnantajan on pyynnöstäsi ilmoitettava päättymispäivä ja syyt kirjallisesti (9 luku 5 §). Jos peruste puuttuu, korvaus on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka (12 luku 2 §). Vähimmäismäärää ei sovelleta, jos irtisanominen on tehty taloudellisella tai tuotannollisella perusteella lain vastaisesti. Korkein oikeus piti ratkaisussa KKO 2019:76 kohtuullisena 12 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta perusteettomasta päättämisestä.

Laiton irtisanominen

Irtisanominen on laiton, jos työnantajalla ei ole lain mukaista perustetta. Henkilöön liittyvältä perusteelta laki on vaatinut 1.1.2026 voimaan tulleen muutoksen jälkeen asiallista syytä. Taloudellisilta ja tuotannollisilta perusteilta vaaditaan edelleen asiallinen ja painava syy. Irtisanomiseen eivät saa vaikuttaa syrjivät syyt (TSL 7 luku 2 §). Menettelyvirhe on eri asia kuin perusteen puute. Jos peruste on olemassa mutta esimerkiksi kuuleminen on laiminlyöty, kyse on lähtökohtaisesti vahingonkorvauksesta (TSL 12 luku 1 §), ei perusteettomasta päättämisestä. Lue: laiton irtisanominen.

Irtisanomisperusteet

Perusteet jaetaan kahteen ryhmään. Henkilöön liittyvä asiallinen syy on lain mukaan ainakin työsuhteen velvoitteiden rikkominen tai laiminlyönti (TSL 7 luku 2 §). Laki mainitsee esimerkkeinä työnjohtomääräysten noudattamatta jättämisen, töiden laiminlyömisen, perusteettoman poissaolon, epäasiallisen käytöksen ja huolimattomuuden työssä. Toinen henkilöön liittyvä peruste on työntekoedellytystesi olennainen muuttuminen niin, ettet enää selviydy tehtävistäsi.

Peruste arvioidaan kokonaisharkinnalla. Siinä painavat menettelyn vakavuus, asemasi ja tehtäviesi luonne, työnantajan omat toimet kuten riittävä ohjeistus, työnantajan työntekijöiden lukumäärä ja olosuhteet kokonaisuudessaan (TSL 7 luku 2 § 2 mom). Laiminlyönnistä on pääsääntöisesti annettava ensin varoitus ja tilaisuus korjata menettely. Vain niin vakava rikkomus, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää jatkamista, oikeuttaa irtisanomaan ilman varoitusta (7 luku 2 § 4 mom). Lue: irtisanominen ilman varoitusta.

Taloudellinen ja tuotannollinen peruste on, että tarjolla oleva työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi (TSL 7 luku 3 §). Syyn on oltava asiallinen ja painava. Sinua ei saa irtisanoa, jos sinut voidaan sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin (7 luku 4 §). Perustetta ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin ilman muuttuneita toimintaedellytyksiä. Sama koskee tilannetta, jossa uudelleenjärjestely ei ole tosiasiassa vähentänyt työtä (7 luku 3 § 2 mom).

Irtisanominen koeajalla

Koeajalla työsopimus voidaan purkaa molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa (TSL 1 luku 4 §). Koeajasta on sovittava, ja se on enintään kuusi kuukautta työnteon alusta. Purkua ei saa tehdä syrjivällä tai muuten koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella. Jos koeaika perustuu työehtosopimuksen määräykseen, työnantajan on ilmoitettava sen soveltamisesta sopimusta tehtäessä, tai purkuoikeutta ei ole. Korkeimman oikeuden mukaan sinun on ensin yksilöitävä seikat, jotka viittaavat epäasialliseen syyhyn, ja tarvittaessa saatettava se todennäköiseksi. Vasta sitten työnantajan on näytettävä asiallinen peruste (KKO 2009:35). Lue: työsuhteen purkaminen koeajalla.

Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanominen

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään irtisanomisella, joka on saatettava toisen osapuolen tietoon (TSL 6 luku 2 §). Työsuhde jatkuu irtisanomisajan. Työnantajan irtisanomisaika on 14 päivää enintään vuoden kestäneessä työsuhteessa ja kuusi kuukautta yli 12 vuoden työsuhteessa. Välissä ovat yhden, kahden ja neljän kuukauden portaat (6 luku 3 §). Sinun oma irtisanomisaikasi on 14 päivää, tai yksi kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli viisi vuotta. Työehtosopimus tai työsopimus voi määrätä toisin, mutta irtisanomisaika on enintään kuusi kuukautta (6 luku 2 §). Jos työnantaja ei noudata irtisanomisaikaa, sen on maksettava korvauksena täysi palkka noudattamatta jääneeltä ajalta (6 luku 4 §).

Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen

Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa (TSL 6 luku 1 §). Jos päättymisajankohta on vain työnantajan tiedossa, sen on ilmoitettava siitä sinulle viipymättä. Kesken kauden sopimuksen voi lähtökohtaisesti irtisanoa vain, jos siitä on sovittu irtisanomisehdolla, ja silloinkin työnantaja tarvitsee lain mukaisen perusteen. Sopimuksen ennenaikainen päättäminen ilman oikeutta voi johtaa korvausvastuuseen (12 luku 1 ja 2 §).

1.6.2026 alkaen ensimmäinen työsuhde samojen osapuolten välillä viiden vuoden aikana saadaan tehdä määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, enintään vuodeksi (TSL 1 luku 3 §, L 412/2026). Tällaisen sopimuksen saa kuuden kuukauden jälkeen irtisanoa samoin perustein kuin toistaiseksi voimassa olevan (6 luku 1 § 3 mom). Yli viideksi vuodeksi tehty sopimus on viiden vuoden kuluttua irtisanottavissa samalla tavalla.

Liikkeen luovutus ei ole irtisanomisperuste. Luovutuksensaaja ei saa irtisanoa sinua pelkästään luovutuksen perusteella (TSL 7 luku 5 §). Sinä saat irtisanoa sopimuksesi päättymään luovutuspäivästä irtisanomisaikaa noudattamatta, jos sait luovutuksesta tiedon viimeistään kuukautta ennen. Jos sait tiedon myöhemmin, saat irtisanoa sopimuksen viimeistään kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Konkurssissa ja työnantajan kuoltua sopimus saadaan irtisanoa puolin ja toisin 14 päivän irtisanomisajalla sen kestosta riippumatta (7 luku 8 §).

Työsuhteen päättymisilmoitus

Työnantajan on toimitettava henkilöön liittyvä irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun se sai perusteesta tiedon (TSL 9 luku 1 §). Päättämisilmoitus toimitetaan henkilökohtaisesti, tai jos se ei ole mahdollista, kirjeitse tai sähköisesti (9 luku 4 §). Kirje tai sähköinen ilmoitus katsotaan tulleen tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä. Vuosiloman tai työajan tasaamiseksi annetun vähintään kahden viikon vapaan aikana lähetetty ilmoitus katsotaan toimitetuksi aikaisintaan vapaan päättymistä seuraavana päivänä. Muotovaatimusta ei ole, mutta kirjallinen ilmoitus on helpompi todistaa. Purku on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun purkuperuste tuli tietoon (8 luku 2 §).

Päättymisperusteen ilmoittaminen

Työnantajan on pyynnöstäsi viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivä ja tiedossaan olevat irtisanomisen tai purkamisen syyt (TSL 9 luku 5 §). Pyydä selvitys aina. Sen perusteella arvioit, onko peruste lain mukainen, ja sitä voidaan tarvita myös työttömyysetuutta haettaessa.

Korvaus laittomasta irtisanomisesta

Jos työnantaja päättää työsopimuksesi lain vastaisesti, se on tuomittava maksamaan korvausta vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka (TSL 12 luku 2 §). Kolmen kuukauden vähimmäismäärää ei sovelleta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tehtyyn irtisanomiseen eikä koeaikapurkuun (12 luku 2 § 3 mom). Määrään vaikuttavat työttömyyden arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, ikäsi ja työllistymismahdollisuutesi. Huomioon otetaan myös työnantajan menettely ja oma aiheesi päättämiseen. Ratkaisussa KKO 2019:76 korkein oikeus piti kohtuullisena 12 kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta. Siinä 16 vuotta kestänyt työsuhde oli päätetty pätemättömällä päättämissopimuksella ilman irtisanomisperustetta. Yhtiö velvoitettiin maksamaan työntekijälle 41 199,76 euroa ja Työllisyysrahastolle 12 033,56 euroa. Lue: korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

Irtisanomisen riitauttaminen

Kanne nostetaan käräjäoikeudessa kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (TSL 13 luku 9 §). Työsuhdetta ei palauteta, vaan seuraamus on rahakorvaus. Tee näin: pyydä syyt kirjallisesti, kokoa työsopimus, varoitukset ja viestit, laske vaatimuksesi kuukausipalkkasi mukaan ja esitä se työnantajalle kirjallisesti. Älä allekirjoita päättämissopimusta samassa tapaamisessa. Pyydä luonnos ja harkinta-aikaa, koska korkein oikeus julisti sopimuksen pätemättömäksi juuri harkinta-ajan puutteen vuoksi (KKO 2019:76).

Lakimiehen apu kannattaa, kun perusteen laillisuus on epäselvä tai osapuolet ovat eri mieltä päättämisen syistä. Muutaman sadan euron erosta riitely ei yleensä kannata, mutta kuukausipalkkojen suuruinen korvausvaatimus kannattaa selvittää.

Tarvitsetko apua tai neuvoja työsuhteeseen liittyvissä asioissa? Voit olla meihin yhteydessä soittamalla numeroon +358 29 170 7713 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@lakilehtonen.fi.

Autamme irtisanomisen riitauttamisessa ja korvausvaatimuksen valmistelussa.

Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton. Sovimme mahdollisen jatkotyön laajuudesta ja hinnasta erikseen. Ota yhteyttä.

Lue myös: