.jpg)
Saako työnantaja pakottaa lisä- tai ylitöihin direktio-oikeuteensa vedoten? Tässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi työnantajan direktio- eli työnjohto-oikeuden rajoja lisä- ja ylityöhön liittyen. Aiemmassa direktio-oikeutta koskevassa artikkelissa käytiin yleisellä tasolla läpi työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden sisältöä ja sekä direktio-oikeuden rajoja.
Lisä- ja ylityötä säännellään työaikalailla. Ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työaikalain mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän. Säännöllisen työajan ylittävä työ on ylityötä vain silloin, jos sitä tehdään työantajan aloitteesta ja hyväksymänä. Lisätyö taas sijoittuu sovitun työajan ja säännöllisen työajan enimmäismäärän väliin. Lisätyötä syntyy esimerkiksi silloin, kun osa-aikainen työntekijä tekee työtä enemmän kuin hänen työajakseen on sovittu.
Lisä- ja ylityön teettämiseen tarvitaan aina työntekijän suostumus. Mikäli käytössä on liukuva työaika tai joustotyöaika, sekä lisä- että ylityön tekemisestä on nimenomaisesti sovittava. Suostumus on lähtökohtaisesti saatava ennen lisä- tai ylityön aloittamista. Suostumus voi olla kirjallinen tai suullinen, ja lisätyöstä voidaan sopia jo työsopimusta solmittaessa.
Mikäli lisätyöstä on sovittu työsopimuksessa, voi työnantaja määrätä työntekijän tekemään lisätyötä. Vaikka lisätyöstä olisikin sovittu, voi työntekijä perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä siltä osin, kuin kyse on hänen työvuorolistaansa merkitystä vapaapäivästä.
Työnantaja ei sen sijaan voi määrätä työntekijää ylitöihin, eikä ylityön tekemisestä siis voida sitovasti sopia työsopimuksella. Työnantaja ei myöskään voi edellyttää, että työntekijä tekee ylityötä. Ylityötä koskeva suostumus on saatava kutakin kertaa kohden erikseen, mutta työn järjestelyn helpottamiseksi suostumus voidaan antaa myös lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan.
Työaikalaki asettaa myös rajat sille, miten paljon työtä ylityöt mukaan lukien voidaan teettää. Perussääntönä on, ettei työaika saa ylittää keskimäärän 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Tämän lisäksi esimerkiksi moottoriajoneuvon kuljettajille on asetettu viikkokohtainen, 60 tunnin maksimityöaika.
Ylityöhön tarvitaan siis aina työntekijän suostumus, eikä työnantaja voi pakottaa tai edellyttää, että työntekijä suostuu tekemään ylitöitä. Lisätöiden osalta merkitystä on sillä, onko lisätöistä sovittu työsopimuksessa. Mikäli työsopimuksessa on sovittu lisätyön tekemisvelvollisuudesta, on työntekijälle kuitenkin mahdollisuus kieltäytyä työstä perustellusta henkilökohtaisesta syystä.
Ota rohkeasti yhteyttä, jos tarvitset apua tilanteen selvittämisessä ja oikeuksiesi turvaamisessa. Lähes kaikki hoitamamme asiat saadaan selvitettyä ensimmäisen maksuttoman neuvonnan aikana. Muissa tilanteissa kerromme vaihtoehdot asian jatkoselvittämistä varten. Usein hyvät ohjeet auttavat eteenpäin, jolloin yleensä pitkä ja kallis oikeusprosessi voidaan välttää.
Kyllä, työntekijä voi kieltäytyä ylitöistä, sillä ylityöhön tarvitaan aina työntekijän suostumus. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää tekemään ylitöitä, eikä ylityöstä voida sopia työsopimuksessa sitovasti. Ylityöstä on aina saatava suostumus kutakin kertaa varten erikseen.
Ylityöt voidaan kompensoida vapaana sen sijaan, että niistä maksettaisiin rahallinen korvaus. Tämä kuitenkin edellyttää, että molemmat osapuolet ovat sopineet ylityöstä ja sen korvaamisesta vapaana.
Ylityötä saa tehdä enintään sen verran, että työaika ei ylitä keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Joissain erityistilanteissa, kuten moottoriajoneuvon kuljettajilla, viikoittainen työaika voi olla korkeampi, jopa 60 tuntia.
Ylityöstä ei tarvitse maksaa erillistä korvausta, jos siitä on sovittu työsopimuksessa ja työntekijä on antanut suostumuksensa. Ylityönkorvauksista on sovittava erikseen, ja ne voivat olla joko rahaa tai vapaa-aikaa. Mikäli ylityötä ei ole sovittu työsopimuksessa eikä työntekijä suostu siihen, siitä on maksettava korvaus.
Työnantaja ei voi määrätä työntekijää ylitöihin. Ylityöhön tarvitaan aina työntekijän suostumus, eikä työnantaja voi pakottaa työntekijää tekemään ylitöitä, vaikka työsopimuksessa ei olisikaan erikseen sovittu ylityöstä.
Ylityökorvaukselle ei ole yksi yksiselitteistä summaa. Yleisesti ottaen ylityöstä maksetaan korvaus, joka voi olla korkeampi kuin normaalipalkka. Ylityökorvaukset voivat olla esimerkiksi 1,5-kertaisia tai jopa kaksinkertaisia, riippuen sovituista ehdoista ja siitä, kuinka paljon ylityötä on tehty.
