Työnantaja ei pääsääntöisesti voi pakottaa sinua ylitöihin, sillä ylityö vaatii suostumuksesi kutakin kertaa varten erikseen (työaikalaki 17 §). Lisätyöstä voit sopia jo työsopimuksessa, mutta silloinkin voit perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä siitä työvuoroluetteloon merkittynä vapaapäivänä. Ylityöstä maksetaan korotettu palkka. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu palkka (työaikalaki 20 §). Työnjohto-oikeus ei ulotu kaikkeen. Korkein oikeus katsoi ratkaisussa KKO 1993:69, ettei työnantaja voinut työnjohto-oikeutensa nojalla siirtää työntekijää olennaisesti toisenlaisiin tehtäviin ilman tämän suostumusta.

Työnantajan työnjohto-oikeuden yleisistä rajoista kerromme artikkelissa Työnantajan direktio-oikeus.

Lisä- ja ylityön erot?

Lisä- ja ylityötä säännellään työaikalaissa. Yleistyöajassa vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa, ja viikoittaista ylityötä työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa (työaikalaki 16 §). Lisätyötä on työ, jonka teet sovitun lyhyemmän työajan ja 40 viikkotunnin välissä. Lisätyötä syntyy esimerkiksi silloin, kun osa-aikainen tekee enemmän tunteja kuin on sovittu. Lisä- ja ylityö edellyttävät aina työnantajan aloitetta. Omasta aloitteestasi tehdyt tunnit eivät ole ylityötä.

Ylityöhön tarvitaan suostumuksesi kutakin kertaa varten erikseen (työaikalaki 17 §). Voit antaa suostumuksen myös lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos työn järjestelyt sitä vaativat. Lisätyötä saa teettää vain suostumuksellasi, jollei lisätyöstä ole sovittu työsopimuksessa. Jos käytössä on liukuva työaika tai joustotyöaika, lisä- ja ylityön tekemisestä on nimenomaisesti sovittava (työaikalaki 16 §). Laki ei vaadi suostumukselle määrämuotoa, joten se voi olla suullinen tai kirjallinen. Kirjallinen suostumus on riidassa helpompi näyttää.

Jos työaikasi vaihtelee, esimerkiksi nollatuntisopimuksella, työnantaja saa teettää työvuoroluetteloon merkityn ajan lisäksi lisätyötä vain suostumuksellasi kutakin kertaa varten (työaikalaki 17 §). Jos lisätyöstä on sovittu työsopimuksessa, työnantaja voi määrätä sinut lisätyöhön. Silloinkin saat perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä.

Ylitöihin määrääminen

Työnantaja ei voi määrätä sinua ylitöihin eikä edellyttää, että suostut niihin. Ylityöstä ei voi antaa pysyvää suostumusta työsopimuksessa, koska laki vaatii suostumuksen kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan (työaikalaki 17 §).

Laissa on neljä poikkeusta. Varallaolosta sopiessasi annat samalla suostumuksen varallaoloaikana tarvittavaan lisä- ja ylityöhön. Aloittamis- ja lopettamistyöstä, jota tarvitaan muiden työntekijöiden työn tai vuoronvaihdon vuoksi, voidaan sopia ilman erillistä suostumusta enintään viisi tuntia viikossa. Virkamies ja viranhaltija eivät saa kieltäytyä, jos lisä- tai ylityö on erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä (työaikalaki 17 §). Hätätyössä, jonka syynä on ennalta arvaamaton keskeytys tai vaara, työnantaja saa poiketa suostumusvaatimuksesta enintään kahden viikon ajan (työaikalaki 19 §).

Työaikalaki rajaa myös kokonaistyöajan. Työaikasi ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjaksolla (työaikalaki 18 §). Tasoittumisjaksoa voidaan pidentää työehtosopimuksella enintään kuuteen kuukauteen, teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä 12 kuukauteen (työaikalaki 34 §). Moottoriajoneuvon kuljettajalla on lisäksi oma katto. Kuljettajan työaika ei saa kalenteriviikon aikana ylittää 60:tä tuntia.

Ylityöstä maksetaan korotettu palkka. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja niitä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka, viikoittaisesta ylityöstä 50 prosentilla korotettu palkka (työaikalaki 20 §). Lisätyöstä maksetaan vähintään sovitun työajan palkkaa vastaava korvaus. Sunnuntaityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Korotus voidaan sopia annettavaksi vastaavana vapaa-aikana säännöllisenä työaikanasi. Vapaa on annettava kuuden kuukauden kuluessa, jollei toisin sovita. Jos ajankohdasta ei päästä sopuun, työnantaja määrää sen, ellet vaadi korvausta rahassa (työaikalaki 21 §).

Työnjohto-oikeus ei ulotu työsopimuksen ytimeen. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1993:69 (25.5.1993) jalkapalloseura oli siirtänyt edustusjoukkueen valmentajan juniorivalmentajaksi. Korkein oikeus totesi, että "edustusjoukkueen valmentaminen on työnä täysin erilaista kuin juniorijoukkueiden valmentaminen" ja että seuralla "ei edellä sanotun perusteella ole ollut oikeutta siirtää A:ta toisiin tehtäviin". Lähdemme siitä, että sama raja pätee ylitöihin. Työnjohto-oikeus ei ohita työaikalain 17 §:n suostumusvaatimusta, koska ylityö on laissa nimenomaisesti sidottu sinun suostumukseesi.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle, kun sinua pyydetään ylitöihin:

  1. Kysy, onko kyse lisä- vai ylityöstä. Lisätyöhön voit olla velvollinen, jos siitä on sovittu työsopimuksessasi.
  2. Jos et halua tehdä ylityötä, sano se selvästi ja mieluiten kirjallisesti. Kieltäytyminen ei lähtökohtaisesti ole velvoitteiden rikkomista, koska suostumus on lain mukaan sinun.
  3. Kirjaa tehdyt tunnit ja tarkista palkkalaskelmasta korotukset.
  4. Maksamatta jäänyt ylityökorvaus on palkkasaatava. Se vanhenee viidessä vuodessa, ja työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa (TSL 13 luku 9 §). Lue: Palkkasaatavat

Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton. Sovimme mahdollisen jatkotyön laajuudesta ja hinnasta erikseen. Ota yhteyttä.

Lue myös: