.jpg)
Sairastuminen voi yllättää kenet tahansa, ja silloin moni työntekijä pohtii, kuinka pitkään työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa. Työsopimuslaki (55/2001) ja työehtosopimukset antavat tähän vastauksia. Mikäli työskennellyllä alalla on voimassa oleva työehtosopimus, noudatetaan sitä ja sen säädöksiä. Mikäli työehtosopimusta ei ole tai siinä ei ole säädetty sairausajan palkasta, noudatetaan työsopimuslain säädöksiä. Tässä artikkelissa asiaa tarkastellaan työsopimuslainsäädännön näkökulmasta.
Lähtökohta on, että työntekijällä on oikeus palkkaan, jos hän on työkyvytön sairauden tai tapaturman vuoksi. Työnantajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa sairausajan palkkaa, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Sama koskee tilanteita, joissa työkyvyttömyys ei johdu sairaudesta tai tapaturmasta.
Työsopimuslain mukaan työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavasta päivästä alkaen yhdeksännen arkipäivän loppuun asti. Työehtosopimuksissa voi kuitenkin olla sovittuna pidemmistä maksujaksoista sekä mahdollisista karenssiajoista. Kun työnantajan velvollisuus päättyy, työntekijällä on mahdollisuus hakea Kelasta sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa. Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän sisällä edellisestä, päivärahaa maksetaan heti sairastumispäivää seuraavilta päiviltä.
Kelan maksamasta sairauspäivärahasta ja sen myöntämisen perusteista, voit lukea lisää Kelan verkkosivuilta.
Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada sairausajalta täysi palkka. Mikäli työsuhde on kestänyt alle kuukauden, sairausajan palkka on puolet normaalista palkasta.
Nollatuntisopimuksella työskentelevälle ja vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työntekijälle syntyy oikeus sairausajan palkkaan, jos työkyvyttömyyden ajalle osuu työvuoro, joka on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu tai olosuhteiden perusteella voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi ollut työssä.
Sama periaate koskee myös kiinteää työaikaa tekeviä silloin, kun lisätyötä on kertynyt merkittävästi. Jos työntekijä on tehnyt kuuden kuukauden aikana keskimäärin vähintään nelinkertaisesti enemmän lisätunteja kuin sovittu määrä, ne otetaan huomioon sairausajan palkassa. Säännöllisesti tehdyt lisätyöt otetaan huomioon sairausajan palkassa samalla tavalla kuin vuosilomapalkassa. Tämä tarkoittaa, että työntekijälle maksetaan myös lisätöihin liittyvät korvaukset osana sairausajan palkkaa, edellyttäen että lisätyöstä on sovittu tai sen tekeminen on olosuhteiden perusteella ilmeistä. Laskentatapa voi vaihdella työehtosopimuksen määräysten ja työnantajan käytännön mukaan.
Työsopimuslaki edellyttää, että työntekijän on pyydettäessä annettava työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Laissa ei tarkemmin määritellä, millainen selvityksen tulee olla.
Luotettavalla selvityksellä työkyvyttömyydestä yleensä tarkoitetaan työnantajan pyytämää lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen antamaa todistusta, joka vahvistaa työkyvyttömyyden sekä määrittelee sen keston. Useissa työehtosopimuksissa palkanmaksun edellytykseksi on asetettu lääkärintodistuksen toimittaminen. Todistuksen on yleensä oltava määrämuotoinen ja sisällettävä tarvittavat tiedot, kuten poissaolon syy. Työpaikan käytänteistä riippuen usein lyhyissä poissaoloissa työntekijän oma ilmoitus on riittävä, mutta työnantajalla on oikeus vaatia virallinen todistus.
Tarvitsetko apua tai neuvoja työsuhteeseen liittyvissä asioissa? Voit olla meihin yhteydessä soittamalla numeroon +358 9 3540 7111 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@lakilehtonen.fi. Maksuttoman ensimmäisen yhteydenoton aikana arvioimme, miten juuri sinun tapauksessasi kannattaisi edetä.
Ota rohkeasti yhteyttä, jos tarvitset apua tilanteen selvittämisessä ja oikeuksiesi turvaamisessa. Lähes kaikki hoitamamme asiat saadaan selvitettyä ensimmäisen maksuttoman neuvonnan aikana. Muissa tilanteissa kerromme vaihtoehdot asian jatkoselvittämistä varten. Usein hyvät ohjeet auttavat eteenpäin, jolloin yleensä pitkä ja kallis oikeusprosessi voidaan välttää.
Lain mukaan työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavan yhdeksännen arkipäivän loppuun saakka. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, palkkaa maksetaan täysimääräisenä. Työehtosopimuksissa voi kuitenkin olla sovittuna pidempiä palkallisia sairauslomia ja mahdollisesti myös asetettuja karenssiaikoja.
Pelkkä sairausloma ei oikeuta irtisanomiseen. Työnantaja voi irtisanoa vain, jos työntekijän työkyky on pysyvästi ja olennaisesti heikentynyt niin, ettei hän enää kykene tekemään työtään. Tilapäinen tai pitkäkin sairausloma ei sellaisenaan riitä perusteeksi.
Kyllä, sairastumispäivä on palkallinen. Täysi palkanmaksuvelvollisuus alkaa sairastumispäivästä ja jatkuu lain mukaan yhdeksänteen arkipäivään asti.
Kun työnantajan palkanmaksuvelvollisuus päättyy, työntekijä voi hakea sairauspäivärahaa Kelasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Kela maksaa sairauspäivärahaa sairastumispäivää seuranneesta kymmenennestä arkipäivästä eteenpäin. Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän sisällä, päivärahaa maksetaan heti sairastumispäivää seuraavilta päiviltä.
Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Palkanmaksuvelvollisuutta ei ole myöskään silloin, jos työkyvyttömyys johtuu muusta kuin sairaudesta tai tapaturmasta
Työnantaja voi saada korvausta Kelalta, jos hän on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa siltä ajalta, jolta työntekijä olisi muutoin ollut oikeutettu sairauspäivärahaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantaja voi hakea maksamansa palkan määrän Kelan sairauspäivärahana itselleen.
