Sairastuminen voi yllättää kenet tahansa, ja silloin moni työntekijä pohtii, kuinka pitkään työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa. Työsopimuslaki (55/2001) ja työehtosopimukset antavat tähän vastauksia. Mikäli työskennellyllä alalla on voimassa oleva työehtosopimus, noudatetaan sitä ja sen säädöksiä. Mikäli työehtosopimusta ei ole tai siinä ei ole säädetty sairausajan palkasta, noudatetaan työsopimuslain säädöksiä. Tässä artikkelissa asiaa tarkastellaan työsopimuslainsäädännön näkökulmasta.

Milloin työnantaja ei maksa sairausajan palkkaa?

Lähtökohta on, että työntekijällä on oikeus palkkaan, jos hän on työkyvytön sairauden tai tapaturman vuoksi. Työnantajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa sairausajan palkkaa, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Sama koskee tilanteita, joissa työkyvyttömyys ei johdu sairaudesta tai tapaturmasta.

Sairausajan palkan kesto

Työsopimuslain mukaan työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sairastumispäivää seuraavasta päivästä alkaen yhdeksännen arkipäivän loppuun asti. Työehtosopimuksissa voi kuitenkin olla sovittuna pidemmistä maksujaksoista sekä mahdollisista karenssiajoista. Kun työnantajan velvollisuus päättyy, työntekijällä on mahdollisuus hakea Kelasta sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa. Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän sisällä edellisestä, päivärahaa maksetaan heti sairastumispäivää seuraavilta päiviltä.

Kelan maksamasta sairauspäivärahasta ja sen myöntämisen perusteista, voit lukea lisää Kelan verkkosivuilta.

Palkan määrä ja työsuhteen pituus

Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada sairausajalta täysi palkka. Mikäli työsuhde on kestänyt alle kuukauden, sairausajan palkka on puolet normaalista palkasta.

Vaihteleva työaika ja lisätyöt

Nollatuntisopimuksella työskentelevälle ja vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työntekijälle syntyy oikeus sairausajan palkkaan, jos työkyvyttömyyden ajalle osuu työvuoro, joka on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu tai olosuhteiden perusteella voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi ollut työssä.

Sama periaate koskee myös kiinteää työaikaa tekeviä silloin, kun lisätyötä on kertynyt merkittävästi. Jos työntekijä on tehnyt kuuden kuukauden aikana keskimäärin vähintään nelinkertaisesti enemmän lisätunteja kuin sovittu määrä, ne otetaan huomioon sairausajan palkassa. Säännöllisesti tehdyt lisätyöt otetaan huomioon sairausajan palkassa samalla tavalla kuin vuosilomapalkassa. Tämä tarkoittaa, että työntekijälle maksetaan myös lisätöihin liittyvät korvaukset osana sairausajan palkkaa, edellyttäen että lisätyöstä on sovittu tai sen tekeminen on olosuhteiden perusteella ilmeistä. Laskentatapa voi vaihdella työehtosopimuksen määräysten ja työnantajan käytännön mukaan.

Selvitys työkyvyttömyydestä

Työsopimuslaki edellyttää, että työntekijän on pyydettäessä annettava työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Laissa ei tarkemmin määritellä, millainen selvityksen tulee olla.

Luotettavalla selvityksellä työkyvyttömyydestä yleensä tarkoitetaan työnantajan pyytämää lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen antamaa todistusta, joka vahvistaa työkyvyttömyyden sekä määrittelee sen keston. Useissa työehtosopimuksissa palkanmaksun edellytykseksi on asetettu lääkärintodistuksen toimittaminen. Todistuksen on yleensä oltava määrämuotoinen ja sisällettävä tarvittavat tiedot, kuten poissaolon syy. Työpaikan käytänteistä riippuen usein lyhyissä poissaoloissa työntekijän oma ilmoitus on riittävä, mutta työnantajalla on oikeus vaatia virallinen todistus.

Tarvitsetko apua tai neuvoja työsuhteeseen liittyvissä asioissa? Voit olla meihin yhteydessä soittamalla numeroon +358 9 3540 7111 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@lakilehtonen.fi. Maksuttoman ensimmäisen yhteydenoton aikana arvioimme, miten juuri sinun tapauksessasi kannattaisi edetä.

‍

Ota rohkeasti yhteyttä, jos tarvitset apua tilanteen selvittämisessä ja oikeuksiesi turvaamisessa. Lähes kaikki hoitamamme asiat saadaan selvitettyä ensimmäisen maksuttoman neuvonnan aikana. Muissa tilanteissa kerromme vaihtoehdot asian jatkoselvittämistä varten. Usein hyvät ohjeet auttavat eteenpäin, jolloin yleensä pitkä ja kallis oikeusprosessi voidaan välttää.

Lue myös:

‍

‍