Urakoitsijan vastuu ja takuu remontissa

Milloin remontissa on virhe, josta urakoitsija vastaa?

Remontissa on virhe, jos lopputulos ei vastaa sovittua tai työtä ei ole tehty ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Virhe on myös se, ettei lopputulos kestä sitä, mitä tällaiselta työltä on aihetta odottaa (KSL 8 luku 12 §). Urakoissa virheeksi katsotaan lisäksi hyvän rakentamistavan vastainen suoritus (KSL 9 luku 13 §).

• Työn on vastattava sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan sovittua (8 luku 12 §, 9 luku 13 §).
• Urakoitsijan hankkiman materiaalin on oltava tavanomaisen hyvää laatua (8 luku 12 §).
• Suorituksen on täytettävä säännösten ja määräysten vaatimukset sekä urakoissa hyvä rakentamistapa (9 luku 13 §).
• Virhe on myös väärien ennakkotietojen antaminen ja neuvontavelvollisuuden laiminlyönti (8 luku 13 ja 14 §).

Tämän sivun tärkein lause on 8 luvun 12 §:n viimeinen. Sen mukaan todistustaakka ammattitaitoisesta ja huolellisesta työstä on toimeksisaajalla. Urakoitsijan on siis näytettävä tehneensä työnsä kunnolla, ei sinun sitä, että se tehtiin huonosti. Lähdemme itse riita-asioissa juuri tästä liikkeelle, koska väite "työ oli ihan hyvää" ilman dokumentaatiota kaatuu tähän pykälään.

Kuinka pitkä on urakoitsijan takuuaika remontissa?

Laki ei määrää remontille mitään takuuaikaa. Takuu on urakoitsijan vapaaehtoinen lisäsitoumus. Sen pituus ja sisältö määräytyvät takuusitoumuksesta. Takuun aikana ilmennyt huonontuminen on virhe, ellei urakoitsija saata todennäköiseksi, että se johtuu sinun puolellasi olevasta seikasta. Tämä tulee KSL 5 luvun 15 a §:stä, jota sovelletaan palveluksiin 8 luvun 15 §:n ja urakoihin 9 luvun 15 §:n nojalla.

Takuun arvo on siis näyttöhelpotus: takuuaikana urakoitsijan on osoitettava, ettei vika kuulu sen vastuulle. Mutta laissa on tähän jatkoksi yksiselitteinen lause: "Takuu ei rajoita tässä laissa säädettyä virhevastuuta." Jos urakoitsija myöntää remontille vaikkapa vuoden takuun, se ei tarkoita, että vastuu loppuisi vuoteen.

Mitä urakoitsijan 10-vuotisvastuu tarkoittaa kuluttajalle?

Puhe urakoitsijan 10-vuotisvastuusta tulee yritysten välisten urakkasopimusten maailmasta. Kuluttajan tilaamassa remontissa vastuun takarajaa ei ole kirjattu kuluttajansuojalakiin. Raja tulee velan vanhentumista koskevasta laista. Vahingonkorvauksen vanhentuminen on katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta (7 §).

Sama laki asettaa kolmen vuoden määräajan, joka alkaa siitä, kun havaitsit virheellisyyden tai sinun olisi pitänyt se havaita. Rakennusvirheen vanhenemisessa juokseekin kaksi kelloa: kolme vuotta havaitsemisesta ja enintään kymmenen vuotta itse sopimusrikkomuksesta. Katkaiseminen on helppoa, esimerkiksi kirjallinen vaatimus yleensä riittää, mutta sen laiminlyönti voi viedä muuten selvän asian. Ja vielä kerran: urakkasopimus voi viitata yritysten välisiin vakioehtoihin. Silti ehto, joka heikentää kuluttajan lakisääteistä asemaa, on mitätön (8 luku 2 §, 9 luku 2 §).

Vastaako urakoitsija asennusvirheestä?

Pääsääntöisesti vastaa, jos virhe on sen oman suorituksen piirissä. Asennustyö on palvelus, joka on tehtävä ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Näyttö tästä kuuluu asennusliikkeelle (KSL 8 luku 12 §). Vahingonkorvaus kattaa virheestä aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon (8 luku 20 §), joten esimerkiksi asennusvirheestä seurannut vesivahinko voi tulla asennusliikkeen korvattavaksi.

Raja kulkee siinä, mikä kuului toimeksiantoon. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisussa KRIL D/4163/37/2011 keittiöhanan asennuksen jälkeen paljastui laaja vesivuoto. Vuoto lähti kuitenkin liitoksesta, jota asentaja ei ollut tehnyt ja joka oli valmiina hänen saapuessaan. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä. Asennusliike ei vastaa toisen tekemästä liitoksesta. Kotivakuutuskaan ei korvannut, koska asennus- ja työvirheet oli rajattu vakuutuksen ulkopuolelle. Tapaus kannattaa pitää mielessä kahdesta syystä: vaatimukset pitää kohdistaa oikeaan tahoon, eikä kotivakuutus ole automaattinen pelastusrengas remonttivahingossa.

Mitä kuluttajariitalautakunta on ratkaissut remonttiriidoissa?

Ratkaisukäytäntö kertoo enemmän kuin pykälät, ja siksi luemme sitä työksemme. Neljä ratkaisua, jotka jokaisen remontin tilaajan kannattaa tuntea:

KRIL D/4851/37/2011. Omakotitalon LVI-työt tehtiin ilman kirjallista sopimusta ja laskutus paisui hinta-arviosta. Lautakunta totesi, että tämän mittaluokan töistä elinkeinonharjoittajan on laadittava kirjallinen sopimus, ja linjasi: "tästä aiheutuva tulkintariski kuuluu ensisijaisesti elinkeinonharjoittajalle, ei tilaajalle". Tilaajalle suositettiin 8 500 euron hyvitystä ja kauppa purettiin kohteeseen sopimattoman laitteen osalta. Sinulle tämä tarkoittaa, ettei kirjallisen sopimuksen puute ole yleensä sinun ongelmasi, vaan urakoitsijan.

KRIL 3845/37/07. Kylpyhuoneremontti 8 200 euron kiinteällä urakkahinnalla viivästyi kuukausilla, ja työn jälkeen tilaajille lähetettiin 2 216 euron lisälasku. Lautakunta katsoi, että lisätöistä ja niiden hinnasta on ilmoitettava heti eikä vasta urakan jälkeen. Lisälasku suositettiin poistettavaksi kokonaan. Lisäksi tilaajille suositettiin 800 euron hinnanalennusta laatupuutteista ja 700 euron korvausta viivästysvahingoista. Jälkikäteen keksitty lisälasku ei siis pääsääntöisesti sido sinua.

KRIL D/717/37/2022. Kaivon huoltourakka jäi sovittuna päivänä tekemättä ja uusi aika tarjottiin yli neljän kuukauden päähän. Lautakunta piti viivästystä olennaisena ja vahvisti, että urakoitsijan on näytettävä viivästyksen johtuneen tilaajasta tai olosuhteista, joihin se ei ole voinut varautua. Tilaajalla oli oikeus purkaa sopimus, eikä hänen tarvinnut maksaa 230 euron laskua käynnistä, koska työtä ei ollut edes aloitettu.

KRIL D/2028/37/2012. Urakoitsija jätti omakotityömaan maanrakennustyöt kesken ilman perustetta, ja loppuun teettäminen toisella maksoi 7 876 euroa sovittua enemmän. Lautakunta suositti urakoitsijaa korvaamaan erotuksen kokonaan. Kesken jättäminen ei siis ole vain ikävää, se on sopimusrikkomus, jonka lisäkulut kuuluvat pääsääntöisesti urakoitsijalle.

Tällä sivulla käsitellyistä viidestä kuluttajariitalautakunnan remontti- ja urakkaratkaisusta neljässä lautakunta suositti kuluttajalle hyvitystä; suositukset olivat 230 eurosta 8 500 euroon. Riitoja myös riittää. KKV:n kuluttajaneuvontaan tuli vuonna 2023 noin 4 600 remontteihin ja rakentamiseen liittyvää yhteydenottoa (KKV:n tilasto). Se oli toiseksi yleisin aihe ajoneuvojen jälkeen.