Kylpyhuoneremontin vastuunjako on pääsäännöltään selvä: taloyhtiö vastaa pysyvistä rakenteellisista elementeistä — eristeistä sekä veden tulosta ja viemäröinnistä eli esimerkiksi hanoista ja wc-pöntöistä — ja osakas vastaa kalusteista, kuten kaapeista, hyllyistä, suihkukaapeista ja altaista. Vastuu perustuu asunto-osakeyhtiölakiin.

Vastuun jakautuminen ei kuitenkaan aina ole yksiselitteistä: poikkeuksia syntyy muun muassa kiireellistä reagointia vaativissa korjauksissa ja taloyhtiön omien remonttien yhteydessä. Kylpyhuoneremontteja tehdään paljon putkiremonttien yhteydessä, oma-aloitteisina päivityksinä ja vahingon seurauksena — tässä artikkelissa selvennetään, miten vastuut jakautuvat kussakin tilanteessa.

Vastuun jakautumisen pääsääntö

Vastuunjakamisesta kylpyhuoneremonteissa voidaan löytää tietty pääsääntö. Lähtökohtana on, että taloyhtiö vastaa pysyvämmistä, rakenteellisista elementeistä. Esimerkiksi eristeet kylpyhuoneessa sekä veden tulo ja viemäröinti eli hanat ja wc-pöntöt ovat taloyhtiön vastuulla. Muut osat kylpyhuoneremontista jäävät osakkaan vastuulle. Osakkaan vastuulla ovat siten kylpyhuoneen kalusteet, esimerkiksi kylpyhuoneen kaapit tai hyllyt sekä suihkukaapit ja altaat.

Poikkeukset vastuun jakautumisesta

Vastuun jakautumisesta on kuitenkin tiettyjä poikkeuksia, jotka liittyvät usein nopeaa reagointia vaativiin korjauksiin taikka yleisempiin käytännön syihin. Käytännön syynä toimii esimerkiksi se, että talonyhtiön kustannuksella tehdään jokin osakkaalle kuuluva kunnossapitotyö, mikäli se liittyy taloyhtiön kunnossapito- tai uudistustyöhön tai työn katsotaan muuten olevan taloyhtiön kannalta taloudellisesti tarkoituksenmukainen.

Nopeaa reagointia vaativat korjaukset tarkoittavat usein osakkaan teettämää kunnostustyötä, joka muuten kuuluisi taloyhtiön vastuulle. Osakasta usein velvoitetaankin tällaisiin toimiin, jotta mahdolliset vahingot saadaan minimoitua. Vaikka osakas teettäisikin tällaisen taloyhtiön vastuulle kuuluvan kunnostustyön, vastaa taloyhtiö kunnostustyön kustannuksista.

Lisäksi huomionarvoinen poikkeus pääsäännönmukaisesta vastuunjakautumisesta koskee tilanteita, joissa osakas haluaa uudistaa kylpyhuoneensa omasta halustaan. Jos osakas näissä tilanteissa remontoi jotkakin normaalisti taloyhtiön vastuulle kuuluvaa elementtiä, joka on vielä remontoidessa täysin toimiva, siirtyy vastuu elementistä osakkaalle. Osakkaan onkin siis tärkeää tiedostaa, ettei hän voi välttyä vastuulta jatkossa, jos osakas itse on mennyt tekemään muutoksia taloyhtiön vastuulle kuuluviin elementteihin.

Kunnossapitovastuu ja sen laiminlyönti

Vastuukysymyksiä arvioitaessa huomioon on otettava myös osakkaan kunnossapitovastuu. Osakkaan on hoidettava asuntoansa huolellisesti ja toteutettava kunnossapitotöitä siten, että taloyhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat eivät rikkoudu. Osakas ei kuitenkaan vastaa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu tilojen käyttämisestä niiden käyttötarkoituksen mukaisesti. Mikäli osakas ei huolehdi asunnostaan kunnossapitovastuun edellyttämällä tavalla, voi taloyhtiö teettää kunnossapitotyön osakkaan kustannuksella.

Vastuun jakautuminen vahinkotilanteissa

Vahingon sattuessa on vastuukysymyksiäkin tarkasteltava uudelleen ja selvitettävä syy vahingon tapahtumiselle. Vahinkotilanteissa ratkaisevassa roolissa onkin se, miten vahingon aiheuttaja on toiminut; katsotaanko hänen toimineen huolellisesti vai huolimattomasti. Tällä on ratkaiseva rooli vastuun jakautumisen kannalta.

Kun tarkastelun kohteena ovat kylpyhuoneremontit, tulee taloyhtiön korvata ne osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi. Korvausvastuu taloyhtiölle syntyy luonnollisesti myös sellaisista vahingoista, jotka aiheutuvat sen vuoksi, että taloyhtiö ei ole noudattanut sille annettuja sääntöjä ja määräyksiä. Tällaisen vahingon korvausvelvollisuudelta edellytetään tahallisuutta taikka huolimattomuutta. Pääsääntönä on kuitenkin se, että taloyhtiön katsotaan toimineen huolimattomasti, eli sen on korvattava aiheutunut vahinko, ellei se osoita toimineensa huolellisesti.

Osakkaalla on vastaavasti vastuu vahingon korvaamisesta, jonka hän on aiheuttanut rikkomalla kunnossapitovastuutaan taikka velvollisuuttaan muutostöiden tekemiseksi. Lähtökohtana on, että osakkaan katsotaan toimineen huolimattomasti, ellei hän osoita toimineensa huolellisesti. Niissä tilanteissa, joissa osakkaan toiminta vaurioittaa taloyhtiön vastuulla olevan rakenteen ja laitteen ja siten aiheuttaa vahinkoa toisen osakkaan huoneistoon, tulee taloyhtiön korjata vahingoittuneet huoneistot. Vahingon aiheuttaneen osakkaan on kuitenkin korvattava taloyhtiölle kustannukset, jotka aiheutuivat toisen huoneiston korjaamisesta.

Asuntokaupan ja asunnon remontointiin liittyvissä erimielisyyksissä asiakkaan käytettävissä on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n erittäin laaja osaaminen, minkä avulla asiakkaan asia voidaan arvioida perusteellisesti usein jo ensimmäisen maksuttoman puhelun aikana. Näin asiakas voi olla varma, ettei hän maksa turhasta asiamiehen käytöstä, jos siihen ei ole tarvetta.

Lue myös:

‍