.jpg)
Remontti on usein merkittävä taloudellinen panostus. Siksi epäonnistunut lopputulos voi tuntua erityisen raskaalta. Jos remontin jälki ei vastaa sovittua tai aikataulut venyvät, nousee esiin kysymys: kuka kantaa vastuun?
Epäonnistuneen remontin ei tule jäädä remontin tilaajan harteille. Urakoitsija on lain mukaan vastuussa työn laadusta ja aikataulusta. Tilaajan tehtävä on kuitenkin reagoida nopeasti ja dokumentoida virheet asianmukaisesti. Selkeä sopimus, kirjallinen reklamaatio ja tieto omista oikeuksista auttavat tilanteissa, joissa remontti ei mene suunnitelmien mukaan.
Remontin on vastattava tilaajan ja tekijän etukäteen sopimaa kokonaisuutta. Jos työn jälki poikkeaa sovitusta, kyseessä voi olla virheellinen suoritus. Virhe voi ilmetä esimerkiksi huolimattomana työnjälkenä, väärien materiaalien käyttönä tai sovitusta aikataulusta lipsumisena.
Kuluttajansuojalaki turvaa remontin tilaajaa silloin, kun urakoitsija on ammatinharjoittaja ja tilaaja on yksityinen henkilö, kuluttaja. Lain mukaan remontin pitää olla ammattitaitoista ja täyttää sille asetetut vaatimukset. Näyttötaakka eli todistusvelvollisuus sopimuksen mukaisesti toteutetusta työstä on urakoitsijalla, ei tilaajalla.
Epäonnistuneen remontin kohdalla vastuu on ensisijaisesti urakoitsijalla. Epäonnistuneen remontin taustalla voi olla useiden eri tekijöiden työ. Pääurakoitsija vastaa aina käyttämistään aliurakoitsijoista. Jos pääurakoitsijaa ei enää tavoita ja virhe liittyy aliurakoitsijan työhön, voi reklamaation osoittaa myös suoraan aliurakoitsijalle. Tämä helpottaa tilanteita, joissa pääurakoitsija esimerkiksi lopettaa toimintansa kesken sopimuskauden.
Yleensä remontille myönnetään kahden vuoden takuu. Jos takuusta ei ole sovittu, virhevastuun enimmäisaika voi olla jopa kymmenen vuotta vanhentumislain perusteella. Törkeän laiminlyönnin tai tahallisen virheen tapauksessa vastuu voi kestää yhtä pitkään. Tämä tarkoittaa, että vaikka remontti olisi valmistunut vuosia sitten, tekijä voi edelleen joutua vastuuseen, jos ilmenee vakavia puutteita.
Vaikka vastuu on urakoitsijalla, myös tilaajan on toimittava ripeästi. Jos remontissa ilmenee virhe, siitä on reklamoitava kohtuullisessa ajassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että virheestä ilmoitetaan heti tai mahdollisimman pian, kun se on huomattu.
Kirjallinen reklamaatio on aina suositeltavaa, jotta mahdollisessa riitatilanteessa voidaan osoittaa, mitä on vaadittu ja milloin. Tilaajalla on oikeus vaatia virheen korjaamista tai hinnanalennusta ja joissain tapauksissa sopimuksen purkamista. Esimerkiksi remontin viivästyessä tilaaja voi pidättyä maksamasta viivästyneen osuuden hintaa tai jopa purkaa sopimuksen, jos viivästys on olennainen.
Ota ensin yhteyttä siihen yritykseen, jolta olet remontin tilannut. Usein ongelma ratkeaa jo sillä, että ilmoitat asiasta nopeasti ja selkeästi palveluntarjoajalle. Jos tilanne ei ratkea, kannattaa tehdä kirjallinen reklamaatio.
Mitä ottaa huomioon reklamaatiossa:
- kuvaile remontin ongelma mahdollisimman tarkasti,
- ilmoita selkeästi, mitä vaadit sekä mikä on vaatimuksen euromääräinen summa (esimerkiksi virheen korjausta, hinnanalennusta tai sopimuksen purkamista). Vaatimusta voi tarvittaessa tarkentaa myöhemmin, jos asiasta ilmenee lisätietoa ja esimerkiksi vaatimuksen summa tarkentuu.
- perustele vaatimuksesi ja esitä näyttöä tukemaan näkemystäsi. Näyttöä voivat olla esimerkiksi valokuvat remontin virheistä, asiakirjat ja sopimukset, sähköpostiviestit tai muu kirjallinen viestintä ja asiantuntijan lausunto työn laadusta.
Apunasi voit käyttää myös Kuluttaja- ja kilpailuviraston Reklamaatioapuria, joka neuvoo oikeuksistasi ja auttaa hahmottamaan, millaisia vaatimuksia voit tilanteessasi esittää.
Jos urakoitsija osoittaa halukkuutta selvittää asiaa, kannattaa ensisijaisesti pyrkiä neuvottelemaan ratkaisu, joka tyydyttää molempia osapuolia. Jokainen remonttikiista on yksilöllinen, eikä yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua yleensä ole.
Ennen kuin hyväksyt sinulle annetun ehdotuksen, harkitse tarkkaan sen sisältöä ja sitä, vastaako se kohtuullisesti omia vaatimuksiasi ja oikeuksiasi. Joskus kompromissi voi olla järkevin vaihtoehto, sillä pitkä riitaprosessi vie helposti sekä aikaa että rahaa.
Usein sovinnollinen ratkaisu, esimerkiksi virheen korjaaminen tai kohtuullinen hinnanalennus, on huomattavasti taloudellisempi ja vähemmän kuormittava tie kuin pitkittynyt oikeudenkäynti. Mikäli asiassa ei kuitenkaan päästä yhteisymmärrykseen, voi ammattilaisen apu olla tarpeen. Remontteihin liittyvissä asioissa voit olla meihin yhteydessä soittamalla numeroon +358 9 3540 7111 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@lakilehtonen.fi.
Asuntokaupan ja asunnon remontointiin liittyvissä erimielisyyksissä asiakkaan käytettävissä on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n erittäin laaja osaaminen, minkä avulla asiakkaan asia voidaan arvioida perusteellisesti usein jo ensimmäisen maksuttoman puhelun aikana. Näin asiakas voi olla varma, ettei hän maksa turhasta asiamiehen käytöstä, jos siihen ei ole tarvetta.
Epäonnistuneesta remontista puhutaan silloin, kun lopputulos ei vastaa sovittua. Virhe voi liittyä työn huonoon laatuun, väärien materiaalien käyttöön tai esimerkiksi siihen, että remontti ei valmistu sovitussa aikataulussa.
Urakoitsija on vastuussa tekemästään työstä ja myös aliurakoitsijoiden työstä. Kuluttajansuojalain mukaan remontin pitää vastata sitä, mitä on sovittu, ja työn on oltava ammattitaitoista. Jos virheitä ilmenee, urakoitsijan on ensisijaisesti korjattava ne.
Yleensä remontille annetaan kahden vuoden takuu. Jos takuusta ei ole sovittu, vastuu voi olla jopa kymmenen vuotta vanhentumislain perusteella. Törkeissä tapauksissa, kuten tahallisessa virheessä tai vakavassa laiminlyönnissä, vastuu voi kestää saman ajan.
Virheestä on ilmoitettava mahdollisimman pian sen havaitsemisen jälkeen. Jos yritys ei reagoi toivotulla tavalla, kannattaa tehdä kirjallinen reklamaatio, jossa kerrotaan selkeästi virhe, oma vaatimus sekä liitetään mahdolliset todisteet, kuten valokuvat ja sähköpostit.
Jos virhettä ei korjata kohtuullisessa ajassa, tilaajalla on oikeus vaatia hinnanalennusta tai joissain tilanteissa jopa sopimuksen purkamista. Jos kyse on viivästyksestä, tilaaja voi myös pidättyä maksamasta viivästyneestä osuudesta tai purkaa sopimuksen, jos viivästys on olennainen.
Ei välttämättä. Jos urakoitsija on halukas selvittämään asian, sovinnollinen ratkaisu on usein paras ja edullisin vaihtoehto. Kompromissi voi säästää sekä aikaa että kustannuksia verrattuna pitkään ja raskaaseen riitaprosessiin.
