Remontin loppulasku ylitti hinta-arvion, ja summa on tuhansia euroja suurempi kuin mistä puhuttiin? Laki on tässä sinun puolellasi. Hinta-arvion saa ylittää enintään 15 prosentilla, jollei muusta ole sovittu (KSL 8 luku 24 §). Jos syntyy riitaa siitä, oliko hinta kiinteä, arvio vai vain suuntaa antava, urakoitsijan on näytettävä väitteensä toteen. Autamme remonttilaskuja koskevissa riidoissa: takanamme on yli 1 000 hoidettua kuluttajariitaa. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.

Usein riidan taustalla on epäselvä sopimus

Kaikki remonttiriidat eivät johdu huonosta työnjäljestä. Vähintään yhtä usein riita alkaa vasta loppulaskusta. Laskussa on tuntimääriä, joita et tunnista, tai lisätyörivejä, joista ei koskaan sovittu. Tai urakoitsija kertoo vasta työn valmistuttua, että annettu hinta olikin vain suuntaa antava.

Useimmiten ongelma on siinä, ettei sopimusta tehtäessä täsmennetty, millaisesta hintatiedosta oli kyse. Kuluttajariitalautakunta on linjannut kahdesti, että kirjallisen sopimuksen puutteesta johtuva tulkintariski kuuluu ensisijaisesti elinkeinonharjoittajalle, ei tilaajalle (KRIL D/4851/37/2011 ja D/2028/37/2012). Epäselvä sopimus on siis yleensä urakoitsijan ongelma, mutta selvä sopimus on silti sinun paras turvasi.

Rahasta näissä riidoissa on tosissaan kyse. Tällä sivulla käsitellyissä kolmessa kuluttajariitalautakunnan laskuriidassa laskuista poistui tai kuluttajille suositettiin hyvityksiä yhteensä melkein 15 000 euroa.

Mitä laki sanoo remontin hinnasta?

Kuluttajansuojalaki erottaa toisistaan useita hintatietoja, joilla on erilaiset vaikutukset. Isoissa urakoissa sama 15 prosentin raja tulee 9 luvun 23 §:stä.

Kiinteä hinta

Kiinteä hinta sitoo molempia osapuolia. Urakoitsija ei saa ylittää sovittua hintaa, vaikka työ osoittautuisi arvioitua työläämmäksi. Vastaavasti sinä et voi vaatia hinnan alentamista, vaikka työ valmistuisi odotettua halvemmalla.

Hinta-arvio

Hinta-arvio on remonteissa yleisin tapa sopia hinnasta. Lopullinen hinta saa ylittää arvion enintään 15 prosentilla, jolleivät osapuolet ole erikseen sopineet muusta ylitysoikeudesta (KSL 8 luku 24 §). Hinta-arvion katsotaan tarkoittavan kokonaishintaa, jollei toisin ole sovittu.

Esimerkki: urakoitsija antaa kylpyhuoneremontista 10 000 euron hinta-arvion. Ellei muuta ole sovittu, loppulasku voi olla lähtökohtaisesti enintään 11 500 euroa. Jos hinta on nousemassa huomattavasti odotettua suuremmaksi, urakoitsijan on ilmoitettava siitä sinulle viipymättä (KSL 8 luku 14 §).

Mitä ilman kirjallista sopimusta voi käydä, näkyy ratkaisussa KRIL D/4851/37/2011. Omakotitalon LVI-työt tehtiin suullisella sopimuksella, ja laskutus nousi 53 883,64 euroon. Lautakunta totesi, että tämän mittaluokan töistä on tehtävä kirjallinen sopimus ja tuntilaskutus on hyväksytettävä työn kuluessa. Tilaajalle suositettiin 8 500 euron hyvitystä.

Suuntaa antava hinta

Ohimennen sanottu summa ei ole vielä hinta-arvio. Lain esitöiden mukaan hinta-arvio edellyttää, että se perustuu riittävän täsmällisiin tietoihin työn sisällöstä (HE 360/1992 vp). Summittainen arvio on vain suuntaa antava hintatieto. Sekään ei ole merkityksetön: jos hinta on nousemassa huomattavasti suuremmaksi, urakoitsijan on ilmoitettava siitä viipymättä ja tarvittaessa keskeytettävä työ (KSL 8 luku 14 §).

Juuri näin kävi ratkaisussa KRIL D/5044/37/2023. Urakoitsija arvioi pihatöihin sähköpostissa kuluvan päivän tai kaksi. Laskulla oli lopulta 62,5 tuntia konetyötä ja 55 tuntia apumiehen työtä. Koko lasku oli 8 117,50 euroa. Lautakunta piti arviota suuntaa antavana hintatietona. Koska ylittymisestä ei ilmoitettu, palveluksessa oli virhe, ja tilaajalle suositettiin 2 000 euron hinnanalennusta ja 500 euron korvausta.

Enimmäishinta

Enimmäishinta on hintakatto, jota ei saa ylittää. Lopullinen hinta voi kuitenkin jäädä sitä pienemmäksi, jos työn todelliset kustannukset ovat arvioitua alemmat.

Jos hinnasta ei sovita lainkaan

Jos hinnasta ei sovittu mitään, maksettavaksi tulee kohtuullinen hinta. Siinä huomioidaan muun muassa työn sisältö, laajuus, laatu ja alan käypä hintataso (KSL 8 luku 23 §).

Entä lisätyöt?

Lisätyöt eivät sisälly sovittuun hintaan, vaan niihin on pyydettävä lupasi. Jos sinua ei tavoiteta kohtuullisessa ajassa, urakoitsija saa tehdä vain kustannuksiltaan vähäisiä ja tarpeellisia lisätöitä. Lisätyöt eivät koskaan saa johtaa sovitun enimmäishinnan ylittymiseen (KSL 8 luku 6 §).

Jälkikäteen keksitty lisälasku ei pääsääntöisesti sido sinua. Ratkaisussa KRIL 3845/37/07 kylpyhuoneremontti tehtiin 8 200 euron kiinteällä hinnalla, ja työn jälkeen tilaajille lähetettiin 2 216 euron lisälasku. Lautakunta katsoi, että lisäkustannuksista on ilmoitettava viipymättä eikä vasta urakan jälkeen. Lisälasku suositettiin poistettavaksi kokonaan. Lisäksi tilaajille suositettiin 800 euron hinnanalennusta laatupuutteista ja 700 euron korvausta viivästyksestä.

Riitatilanteessa urakoitsijalla on näyttötaakka

Ovatko osapuolet eri mieltä siitä, oliko hinta kiinteä, enimmäishinta, hinta-arvio vai suuntaa antava? Silloin urakoitsijan on näytettävä väitteensä toteen (KSL 8 luku 24 §). Siksi tarjoukset, sähköpostit ja tekstiviestit ratkaisevat usein koko riidan. Muista myös erittely: jos kiinteää hintaa ei sovittu, sinulla on oikeus saada laskusta kirjallinen erittely, ja maksuvelvollisuus alkaa vasta erittelyn saatuasi (KSL 8 luku 25 §). Korkein oikeus vahvisti tämän tuoreessa ennakkopäätöksessä, jonka käymme läpi artikkelissa Korkein oikeus: remonttilaskua ei tarvitse maksaa ilman kunnollista erittelyä.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle?

Kun loppulasku yllättää, toimi näin:

  1. Kirjatkaa jo sopimukseen, onko hinta kiinteä, hinta-arvio vai enimmäishinta. Sopikaa samalla lisätöiden hyväksymisestä.
  2. Pyydä laskusta kirjallinen erittely ja vertaa sitä sopimukseen ja tarjoukseen.
  3. Reklamoi kirjallisesti ja kerro, miltä osin ja millä perusteella riitautat laskun.
  4. Maksa riidaton osa. Jätä riitautettu osa maksamatta, kunnes asia on selvitetty.
  5. Säilytä tarjous, sopimus, viestit ja omat muistiinpanosi työn etenemisestä.

Lähtisin itse siitä, että epäselvä lasku riitautetaan kirjallisesti heti. Näyttötaakka sovitusta hinnasta on urakoitsijalla (KSL 8 luku 24 §), joten dokumentoitu ja perusteltu vaatimus on lähtökohtaisesti vahvoilla.

Milloin lakimieheen kannattaa olla yhteydessä?

Lakimiehen apua kannattaa harkita, kun riidan arvo on merkittävä tai urakoitsija kiistää vastuunsa. Sama koskee tilannetta, jossa näyttö on suullisten sopimusten varassa. Usein juuri vaatimusten oikea kohdentaminen ja näytön kokoaminen ratkaisevat lopputuloksen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton. Kerromme suoraan, kannattaako asiaasi viedä eteenpäin.

Lue myös: