.jpg)
Kun remontin loppulasku on tuhansia euroja suurempi kuin mistä alun perin puhuttiin, tilaaja jää usein pohtimaan, onko hinnankorotus hyväksyttävä vai voiko osan laskusta riitauttaa. Kuluttajansuojalaissa on tähän varsin selkeät säännöt.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kuluttajansuojalaki sanoo remontin hinnasta, hinta-arvion ylittämisestä ja lisätöistä sekä miten tilanteessa kannattaa toimia.
Kaikki remonttiriidat eivät johdu huonosta työnjäljestä. Vähintään yhtä usein riita alkaa vasta loppulaskusta. Laskussa voi olla tuntimääriä, joita tilaaja ei tunnista, lisätyörivejä, joista ei koskaan sovittu, tai urakoitsija kertoo vasta työn valmistuttua, että annettu hinta olikin ollut vain suuntaa antava.
Useimmiten ongelman taustalla on se, ettei sopimusta tehtäessä ole täsmennetty, millaisesta hintatiedosta oli kyse. Oliko kyse kiinteästä hinnasta, hinta-arviosta, enimmäishinnasta vai pelkästä suuntaa antavasta arviosta? Tällä on ratkaiseva merkitys mahdollisessa riitatilanteessa.
Kuluttajansuojalaki erottaa toisistaan useita erilaisia hintatietoja, joilla on erilaiset oikeusvaikutukset.
Kiinteä hinta sitoo molempia osapuolia. Urakoitsija ei saa ylittää sovittua hintaa, vaikka työn tekeminen osoittautuisi arvioitua työläämmäksi tai materiaalit kallistuisivat. Toisaalta myöskään kuluttaja ei voi vaatia hinnan alentamista, vaikka työ valmistuisi odotettua pienemmin kustannuksin.
Hinta-arvio on remonttitöissä yleisin tapa sopia hinnasta. Lähtökohtaisesti hinta-arvio saa ylittyä enintään 15 prosentilla, jollei osapuolten välillä ole nimenomaisesti sovittu muuta. Jos näyttää siltä, että arvio ylittyy, urakoitsijan on ilmoitettava siitä kuluttajalle viivytyksettä ja kerrottava uusi arvio työn hinnasta.
Jos työ valmistuu arvioitua edullisemmin, kuluttajalta voidaan laskuttaa vain työn todelliset kustannukset.
Esimerkki: Urakoitsija antaa kylpyhuoneremontista 10 000 euron hinta-arvion. Ellei muuta ole sovittu, loppulasku voi olla lähtökohtaisesti enintään 11 500 euroa. Jos työn aikana havaitaan esimerkiksi rakenteiden piileviä kosteusvaurioita, urakoitsijan tulee ilmoittaa lisäkustannuksista viivytyksettä ennen niiden syntymistä.
Jos hinnasta annetaan vain suuntaa antava arvio, se ei sido samalla tavalla kuin hinta-arvio. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että urakoitsija voisi laskuttaa mitä tahansa. Jos näyttää siltä, että työn hinta muodostuu olennaisesti korkeammaksi kuin kuluttajalla on ollut aihetta odottaa, urakoitsijan tulee ilmoittaa siitä viivytyksettä. Tarvittaessa työn jatkamisesta on sovittava tilaajan kanssa ennen työn jatkamista.
Enimmäishinta tarkoittaa hintakattoa, jota ei saa ylittää missään tilanteessa. Lopullinen hinta voi kuitenkin jäädä tätä pienemmäksi, jos työn todelliset kustannukset ovat arvioitua alemmat.
Jos hinnasta ei ole sovittu mitään, kuluttajan on maksettava kohtuullinen hinta. Kohtuullisuutta arvioitaessa huomioidaan muun muassa työn laatu, laajuus, kesto sekä alan yleinen hintataso.
Lisätyöt ovat oma kokonaisuutensa. Ne eivät automaattisesti sisälly sovittuun hinta-arvioon tai kiinteään hintaan, vaan niistä ja niiden hinnasta tulee sopia erikseen. Jos urakoitsija ei tavoita tilaajaa kohtuullisessa ajassa, hän saa tehdä ilman erillistä hyväksyntää vain kustannuksiltaan vähäisiä lisätöitä silloin, kun ne ovat työn asianmukaisen suorittamisen kannalta tarpeellisia.
Muista ilman tilaajan hyväksyntää tehdyistä lisätöistä kuluttaja ei lähtökohtaisesti ole maksuvelvollinen. Urakoitsijalla on lisäksi velvollisuus ilmoittaa viivytyksettä, jos palvelun hinta on muodostumassa olennaisesti odotettua korkeammaksi.
Kuluttajalla on myös oikeus saada laskusta kirjallinen erittely, josta käyvät ilmi työn sisältö, käytetyt materiaalit ja hinnan määräytyminen.
Jos osapuolet ovat eri mieltä siitä, oliko kyse esimerkiksi hinta-arviosta vai suuntaa antavasta hinnasta, yrityksen on pystyttävä näyttämään, mitä hinnasta on sovittu. Siksi tarjoukset, sähköpostit, tekstiviestit ja muut kirjalliset sopimusasiakirjat ovat usein ratkaisevassa asemassa myöhemmässä riitatilanteessa.
Lakimiehen apua kannattaa harkita erityisesti silloin, kun riidan arvo on merkittävä, urakoitsija kiistää vastuunsa tai näyttö perustuu suurelta osin suullisiin sopimuksiin ja todistajien kertomuksiin. Usein juuri vaatimusten oikea kohdentaminen ja näytön huolellinen kokoaminen ratkaisevat asian lopputuloksen.
Jos remontin loppulasku ylitti sovitun etkä ole varma, miten asiassa kannattaa edetä, voit olla yhteydessä Laki Lehtoseen. Ensimmäinen kartoittava puhelu on maksuton.
Asuntokaupan ja asunnon remontointiin liittyvissä erimielisyyksissä asiakkaan käytettävissä on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n erittäin laaja osaaminen, minkä avulla asiakkaan asia voidaan arvioida perusteellisesti usein jo ensimmäisen maksuttoman puhelun aikana. Näin asiakas voi olla varma, ettei hän maksa turhasta asiamiehen käytöstä, jos siihen ei ole tarvetta.
Lähtökohtaisesti hinta-arvio saa ylittyä enintään 15 prosentilla, jollei muuta ole sovittu. Jos arvio näyttää ylittyvän, urakoitsijan tulee ilmoittaa siitä kuluttajalle viivytyksettä.
Kiinteä hinta sitoo molempia osapuolia. Hinta-arvio saa lähtökohtaisesti ylittyä enintään 15 prosentilla. Enimmäishinta on yläraja, jota ei saa ylittää, mutta jonka alle lopullinen hinta voi jäädä.
Sovituista lisätöistä maksetaan sovittu tai kohtuullinen hinta. Ilman tilaajan hyväksyntää tehdyistä lisätöistä ei lähtökohtaisesti tarvitse maksaa, ellei kyse ole vähäisistä ja välttämättömistä lisätöistä tilanteessa, jossa tilaajaa ei ole voitu tavoittaa.
Riitautetun osan osalta maksusta pidättäytyminen voi olla mahdollista. Riidaton osa kannattaa kuitenkin maksaa normaalisti. Tilanne kannattaa arvioida tapauskohtaisesti ennen maksamatta jättämistä.
Kuluttajalla on oikeus saada kirjallinen erittely, josta ilmenevät työn sisältö ja hinnan määräytyminen. Pyydä erittely kirjallisesti ja ilmoita, ettet voi ottaa laskuun lopullisesti kantaa ennen sen saamista.
Kotimyynnissä kuluttajalla on lähtökohtaisesti 14 päivän peruuttamisoikeus. Jos kuluttaja kuitenkin pyytää työn aloittamista ennen peruuttamisajan päättymistä, hän voi joutua maksamaan jo tehdystä työstä, vaikka käyttäisi myöhemmin peruuttamisoikeuttaan.