Korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka (TSL 12 luku 2 §). Saat sen lähtökohtaisesti, jos työnantaja irtisanoi tai purki työsopimuksesi ilman työsopimuslain mukaista perustetta. Laillisesti päätetystä työsuhteesta korvausta ei tule. Henkilöön liittyvältä irtisanomisperusteelta on 1.1.2026 alkaen vaadittu asiallinen syy (TSL 7 luku 2 §, L 1390/2025), taloudelliselta ja tuotannolliselta perusteelta edelleen asiallinen ja painava syy (7 luku 3 §). Työnantajan on pyynnöstäsi ilmoitettava päättämisen syyt kirjallisesti (TSL 9 luku 5 §). Korkein oikeus piti ratkaisussa KKO 2019:76 kohtuullisena korvauksena 12 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää, kun työsuhde oli päätetty ilman irtisanomisperustetta. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle 41 199,76 euroa ja Työllisyysrahastolle 12 033,56 euroa. Korvaus kuuluu sinulle myös, jos purit itse sopimuksen työnantajan tahallisen tai huolimattoman vakavan rikkomuksen vuoksi (TSL 8 luku 1 §, 12 luku 2 §).
Korvauksen määrä
Korvaus on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka (TSL 12 luku 2 §). Luottamusmiehelle ja luottamusvaltuutetulle enimmäismäärä on 30 kuukauden palkka. Korvaus on yksinomainen, joten samasta päättämisestä ei tuomita erillistä vahingonkorvausta (TSL 12 luku 1 §).
Vähimmäismäärää ei sovelleta, jos työnantaja irtisanoi sinut ilman taloudellista ja tuotannollista tai saneerausmenettelyyn liittyvää perustetta. Sama koskee purkua, joka on tehty koeaikapurun tai yksinomaan 8 luvun 1 §:n perusteiden vastaisesti (TSL 12 luku 2 § 3 mom). Näissä tilanteissa korvaus voi jäädä alle kolmen kuukauden palkan, mutta katto on edelleen 24 kuukautta.
Määrä arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Laki luettelee harkintaperusteet: työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, määräaikaisen sopimuksen jäljellä ollut aika sekä työsuhteen kesto. Huomioon otetaan myös ikäsi ja mahdollisuutesi saada ammattiasi vastaavaa työtä, työnantajan menettely päätettäessä ja oma aiheesi päättämiseen (TSL 12 luku 2 § 2 mom). Samasta teosta yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittu hyvitys otetaan korvauksessa huomioon.
Ratkaisussa KKO 2019:76 työnantaja oli saanut työntekijän allekirjoittamaan päättämissopimuksen kahden tunnin neuvottelun lopuksi ilman ennakkotietoa tapaamisen aiheesta. Korkein oikeus julisti sopimuksen pätemättömäksi ja katsoi työsuhteen päättyneen työnantajan toimesta ilman irtisanomisperustetta. Se piti kohtuullisena korvauksena 12 kuukauden palkkaa. Perusteluissa painoivat pitkä työsuhde, irtisanomista seurannut noin vuoden työttömyys ja työllistyminen aiempaa pienemmällä palkalla. Työnantajan menettely päätettäessä otettiin huomioon korvausta korottavana. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle korvauksena 41 199,76 euroa ja Työllisyysrahastolle 12 033,56 euroa. Lisäksi tuomittiin irtisanomisajan palkkaa 22 180,55 euroa.
Korvauksesta vähennetään osa saamastasi työttömyysetuudesta siltä ajalta, jota korvaus koskee: 75 prosenttia ansiopäivärahasta ja työssäoloehdon mukaan 80 prosenttia yleistuesta tai koko yleistuki (TSL 12 luku 3 §). Vähennyksen työnantaja maksaa Työllisyysrahastolle tai Kelalle. Ratkaisussa KKO 2019:76 Työllisyysrahastolle suoritettava vähennys oli 12 033,56 euroa. Tuomioistuin voi pienentää vähennystä tai jättää sen tekemättä, jos se on olosuhteisiisi nähden kohtuullista.
Sinulle tämä tarkoittaa käytännössä neljää askelta. Pyydä päättämisen syyt kirjallisesti (TSL 9 luku 5 §). Kerro kuukausipalkkasi kolmella ja 24:llä, niin näet vaatimuksesi haarukan. Älä allekirjoita päättämissopimusta samassa tapaamisessa, vaan pyydä luonnos ja harkinta-aikaa. Nosta kanne viimeistään kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (TSL 13 luku 9 §).
Millä perusteella työnantaja voi purkaa työsuhteen?
Purku vaatii erittäin painavan syyn (TSL 8 luku 1 §). Laki kuvaa sen näin: työntekijä on rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteen olennaisia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työsuhde päättyy heti ilman irtisanomisaikaa.
Kynnys on selvästi irtisanomista korkeampi. Töiden laiminlyönti, perusteeton poissaolo, epäasiallinen käytös ja huolimattomuus työssä ovat laissa irtisanomisperusteen esimerkkejä (TSL 7 luku 2 §), ja niistä on pääsääntöisesti annettava ensin varoitus. Purkuun oikeuttaa vain rikkomus, joka tekee jatkamisen kohtuuttomaksi edes irtisanomisajan verran. Ennen purkua sinulle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, ja saat käyttää avustajaa (TSL 9 luku 2 §).
Purkuoikeus raukeaa, jos työnantaja ei pura sopimusta 14 päivän kuluessa siitä, kun se sai tiedon perusteesta (TSL 8 luku 2 §). Pätevän esteen aikana määräaika siirtyy ja alkaa esteen lakattua.
Korkein oikeus on arvioinut purkukynnystä ratkaisussa KKO 1993:69. Jalkapalloseura siirsi edustusjoukkueen valmentajan juniorivalmentajaksi ja purki työsopimuksen, kun tämä kieltäytyi. Korkein oikeus katsoi, että valmentajan laiminlyönnit olivat "merkitykseltään vähäisiä". Se totesi, ettei seuralla ollut oikeutta siirtää häntä toisiin tehtäviin. Valmentajalla oli oikeus purkaa sopimus itse. Seura velvoitettiin korvaamaan menetetty palkka ja edut vaadituilta 11 kuukaudelta, yhteensä 117 612 markkaa. Ratkaisu on vanhan työsopimuslain ajalta. Nykyinen 8 luvun 1 § vaatii purulta erittäin painavaa syytä, joten vähäiset laiminlyönnit eivät riitä nytkään.
Voiko sairauden perusteella irtisanoa tai purkaa työsopimuksen?
Sairaus, vamma tai tapaturma on kielletty irtisanomisperuste, jollei työkykysi ole niiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista (TSL 7 luku 2 a §). Pelkkä sairausloma ei siis riitä. Jos edellytyksesi suoriutua työstä muuttuvat, työnantajan on kuultava sinua ja selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla sinut muuhun työhön (TSL 7 luku 2 § 3 mom).
Arvio tehdään kokonaisharkintana. Laki nimeää harkintaperusteiksi muun muassa asemasi ja tehtäviesi luonteen, työnantajan toimet omien velvollisuuksiensa täyttämiseksi, työnantajan työntekijöiden lukumäärän sekä olosuhteet kokonaisuudessaan (TSL 7 luku 2 § 2 mom). Toistuvat lyhyet sairauslomat ja yksi pitkä sairausloma ovat eri tilanteita, ja kummassakin ratkaisee, onko työkyky olennaisesti ja pitkäaikaisesti alentunut. Lue: onko pitkä sairausloma irtisanomisperuste.
Purku sairauden perusteella on eri asia. Purku vaatii erittäin painavan syyn, jollaisena laki pitää velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä (TSL 8 luku 1 §). Sairaus ei ole rikkomus, joten sairauden vuoksi työsuhde päätetään lähtökohtaisesti irtisanomalla irtisanomisaikaa noudattaen, ei purkamalla. Jos työnantaja purkaa sopimuksesi sairauden vuoksi, vaadi perusteet kirjallisesti (TSL 9 luku 5 §) ja riitauta päätös kahden vuoden kuluessa (TSL 13 luku 9 §).
Autamme perusteettoman irtisanomisen korvausvaatimuksen arvioinnissa asiakirjojesi perusteella.
Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton. Sovimme mahdollisen jatkotyön laajuudesta ja hinnasta erikseen. Ota yhteyttä.
