Kilpailukieltosopimus: korvaus ja sopimuksen sitovuus
Kilpailukieltosopimus on työsopimuksen ehto, joka rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä kilpailijalle tai perustaa kilpaileva yritys työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukieltosopimus voi vaikeuttaa uuden työn vastaanottamista tai oman yrityksen perustamista. Ennen päätöstä kannattaa selvittää, mitä sopimus käytännössä tarkoittaa ja ovatko sen ehdot perusteltuja.
Tarkistamme kilpailukiellon ehdot, korvauksen ja sen, estääkö ehto suunnitellun uuden työn. Autamme myös sopimusta koskevassa neuvottelussa tai riidassa. Laki Lehtonen on toiminut yli 10 vuotta. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Mitä teet, kun kilpailukieltosopimus aiheuttaa epäselvyyttä?
-
1. Kirjaa tapahtumat ja päivämäärät
Kuvaa, mistä olette eri mieltä ja mitä on tapahtunut. Säilytä ilmoitukset ja viestit. Kerro myös tulevasta kuulemisesta tai vastauksen määräpäivästä.
-
2. Kerää sopimus ja palkkatiedot
Ota esiin työsopimus sekä asiaan liittyvät palkkalaskelmat, työvuorolistat ja päätökset. Kerro, mitä työehtosopimusta työpaikalla noudatetaan.
-
3. Ota yhteyttä Laki Lehtoselle
Voit ottaa yhteyttä työntekijänä tai työnantajana. Jos kuulut ammattiliittoon, selvitä myös sen tarjoama apu. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Milloin työsopimuksen kilpailukielto sitoo?
Kilpailukieltosopimus sitoo työntekijää vain, jos sille on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy (TSL 3 luku 5 §). Ilman tällaista syytä ehto ei lähtökohtaisesti sido.
Arvioon vaikuttavat työnantajan toiminta, liikesalaisuuksien suoja, erityiskoulutus sekä työntekijän asema ja tehtävät. Yleinen halu pitää työntekijä yrityksessä ei yksin riitä.
Työsuhteen aikainen vahingoittavan kilpailevan toiminnan kielto ja työsuhteen jälkeinen kilpailukieltosopimus ovat eri asioita. Kaikki sivutyö ei ole kiellettyä (TSL 3 luku 3 ja 5 §).
Sopimuksen nimi ei ratkaise sen sisältöä. Myös asiakkaiden kanssa työskentelyä rajoittava ehto voi olla kilpailukielto. KKO 2003:19 käsitteli tällaista asiakasrajoitusta ja hyväksyi sen kyseisen tapauksen olosuhteissa.
Ratkaisu koski vanhaa lakia. Se ei poista nykyistä korvausvelvollisuutta. KKO 2003:19.
Kilpailukieltosopimus ja laki: mikä muuttui 1.1.2023 ja mitä vanhoille sopimuksille tapahtui?
Kilpailukieltosopimusten korvausvelvollisuutta koskeva laki tuli voimaan 1.1.2022. Ennen voimaantuloa sovittuihin kilpailukieltoihin sovellettiin pääsääntöisesti vanhoja säännöksiä vuoden ajan. Uudet säännökset ulottuivat siten näihin sopimuksiin 1.1.2023. Pelkkä sopimuksen tekeminen ennen vuotta 2022 ei siis yleensä poista työnantajan korvausvelvollisuutta.
Siirtymäsäännöksessä on poikkeus. Jos vanhan lain mukainen sovittu korvaus oli maksettu tai sen maksaminen oli sopimuksen mukaisesti aloitettu ennen 1.1.2022, vanhojen säännösten soveltaminen jatkuu. Tarkista siksi sopimuspäivän lisäksi, mitä korvauksesta sovittiin ja milloin sitä maksettiin (laki 1018/2021, voimaantulosäännös).
Nykyisen TSL 3 luvun 5 §:n mukaan korvaus on enintään kuuden kuukauden rajoituksesta 40 prosenttia palkasta. Yli kuuden kuukauden rajoituksesta korvaus on 60 prosenttia koko rajoitusajalta. Myös erityisen painavan syyn vaatimus on tarkistettava.
Toimita arvioon alkuperäinen sopimus, myöhemmät muutokset ja mahdolliset maksutositteet. Näin voimme erottaa vanhan sopimuksen siirtymäsäännön nykyisen lain mukaisesta korvauslaskelmasta.
Miten kilpailukieltosopimuksen korvaus lasketaan?
Enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvaus on 40 prosenttia työntekijän palkasta. Yli kuuden kuukauden rajoitusajalta korvaus on 60 prosenttia koko rajoitusajan palkasta (TSL 3 luku 5 §).
Esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkalla neljän kuukauden rajoitusajan korvaus olisi 1 200 euroa kuukaudessa. Tämä on laskuesimerkki, ei arvio yksittäisen sopimuksen pätevyydestä.
Korvaus maksetaan lähtökohtaisesti työsuhteen aikaisin palkanmaksukausin. Maksamisesta voidaan sopia toisin työsopimuksen päättämisen jälkeen. Palkan peruste ja muut ehdot tarkistetaan sopimuksesta.
Voiko kilpailukiellon irtisanoa?
Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen. Irtisanomisajan pitää olla vähintään kolmasosa rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Tätä oikeutta ei ole enää työntekijän päätettyä työsopimuksensa.
Työntekijälle laki ei anna vastaavaa yksipuolista irtisanomisoikeutta. Vapautumisesta voidaan neuvotella. Pyydä sovittu vapautus kirjallisesti ennen uuden työn aloittamista.
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä. Ratkaisevaa on päättymisen syy, ei pelkästään se, kumpi antoi ilmoituksen. Sopimusehto ei syrjäytä tätä lakisääteistä suojaa.
Sopimussakko ja johtavassa asemassa olevan poikkeus
Rajoitusaika voi olla enintään vuosi työsuhteen päättymisestä. Sovittu sopimussakko voi vastata enintään työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa (TSL 3 luku 5 §).
Lain tarkoittamassa johtamistyössä keston ja sopimussakon enimmäisrajoista on poikkeus. Erityisen painavan syyn ja korvauksen vaatimukset koskevat myös tätä ryhmää. Pelkkä tehtävänimike ei ratkaise asemaa.
Jos saat sopimussakkovaatimuksen, toimita koko sopimus ja kuvaus uudesta työstä. Arvioi vaatimuksen peruste ennen maksamista tai vastuun myöntämistä. Sopimussakko ja vahingonkorvaus ovat eri asioita.
Mitä lakimiehen apu maksaa työasiassa?
Selvitämme ennen toimeksiantoa, voiko oikeusturvavakuutuksesi korvata asian hoitamisen kuluja. Korvattavuus riippuu asiasta ja vakuutusehdoista. Käymme kanssasi läpi työn hinnoittelun, omavastuun ja muut sinulle jäävät kulut ennen asian hoitamisen aloittamista.
Meidän palkkaamisesta ei synny sinulle yllättäviä kuluja.
Kerro tilanteesi. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Ensimmäinen kartoittava yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
Kerro tilanteesi lyhyesti
Kerro, mitä on tapahtunut ja missä asiassa tarvitset apua. Mainitse myös mahdollinen lähestyvä määräaika.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Päättämissopimus ennen allekirjoitusta
Lomautus ja työntekijän oikeudet
Usein kysytyt kysymykset
Maksetaanko myös kolmen kuukauden kilpailukiellosta?
Kyllä, pätevän kilpailukiellon rajoitusajalta maksettava korvaus on tällöin 40 prosenttia palkasta. Kuuden kuukauden raja ei ole korvausvelvollisuuden alaraja.
Vapauttaako irtisanominen kilpailukiellosta?
Työnantajasta johtuvasta syystä päättynyt työsuhde vapauttaa lain mukaan kilpailukiellosta. Työntekijästä johtuva päättämissyy voi johtaa toiseen arvioon.
Voinko itse irtisanoa kilpailukieltosopimuksen?
Työntekijällä ei ole työnantajalle säädettyä irtisanomisoikeutta. Voit pyytää vapautusta tai selvittää ehdon pätevyyden. Älä oleta, että pelkkä ilmoitus poistaa rajoituksen.
Koskeeko kilpailukielto lomautusta?
Lomautuksessa työsuhde jatkuu. Silloin arvioidaan erityisesti työsuhteen aikaista kilpailevan toiminnan kieltoa. Työsuhteen jälkeinen rajoitusaika ei ala pelkän lomautuksen perusteella. Lue lomautuksesta.
Sitooko kilpailukielto, jos irtisanoudun itse?
Kilpailukielto voi sitoa myös silloin, kun irtisanoudut itse. Sitovuus edellyttää kuitenkin TSL 3 luvun 5 §:ssä tarkoitettua erityisen painavaa syytä. Jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, kilpailukielto ei sido työntekijää. Ratkaisevaa on siis myös päättymisen syy. Toimita arvioon sopimus ja selvitys siitä, miksi olet päättämässä työsuhteesi.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Kilpailukielto työsopimuksessa
Työsuhteen aikana kilpaileva toiminta on kielletty suoraan työsopimuslain nojalla. Työsuhteen jälkeiseen aikaan kielto ulottuu vain erikseen solmittavalla kilpailukieltosopimuksella, jonka rajoitusajaksi voidaan sopia enintään vuosi työsuhteen päättymisestä.
-
Irtisanomiskynnys madaltuu – mitä uusi laki tarkoittaa työntekijöille ja työnantajille?
Suomen työelämässä tapahtui merkittävä muutos, kun työsopimuslain muutos tuli voimaan 1.1.2026. Uuden lain myötä irtisanomiskynnys madaltuu henkilöön liittyvissä irtisanomisissa.
-
Määräaikainen työsopimus ja lomautus – mitä työnantajan ja työntekijän tulee tietää?
Määräaikaisen työsopimuksen lomauttaminen ei ole samalla tavalla mahdollista kuin vakituisen työntekijän kohdalla. Lainsäädäntö asettaa selkeät rajat sille, milloin määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa.
-
Työntekijän irtisanominen
Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain työsopimuslain mukaisella perusteella. Henkilöön liittyvältä perusteelta vaaditaan 1.1.2026 alkaen asiallinen syy. Jos lain mukainen peruste puuttuu, kyse on laittomasta irtisanomisesta.
