Jos työnantaja ei maksa palkkaa, vaadi palkka heti kirjallisesti ja yksilöi summa sekä eräpäivä. Viivästyneelle palkalle kuuluu viivästyskorko, joka on viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Jos työsuhteesi on jo päättynyt, saat lisäksi odotusajan palkan: täyden palkan enintään kuudelta kalenteripäivältä. Kirjallinen työsopimus on vahva tuki, sillä korkeimman oikeuden mukaan palkkaehdon muuttamiseen vetoavan on näytettävä juuri se muutos, johon hän vetoaa. Alla käymme vaiheet läpi. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.

Työntekijän oikeus palkkaan

Työntekijän oikeus palkkaan on työsuhteen ydin, ja palkanmaksu on työnantajan tärkein velvollisuus. Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita (työsopimuslaki 2 luku 13 §). Palkan on oltava tililläsi käytettävissä erääntymispäivänä, ja palkanmaksun yhteydessä sinun pitää saada palkkalaskelma. Siitä pitää näkyä palkan suuruus ja sen perusteet (TSL 2 luku 16 §).

Palkan suuruus tulee työehtosopimuksesta tai työsopimuksesta. Jos kumpaakaan ei sovelleta, työstä on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka (TSL 2 luku 10 §). Vertailukohtana voi käyttää alan yleistä palkkatasoa ja palkkatilastoja.

Mitä tehdä, jos työnantaja ei maksa palkkaa?

Etene näin:

  1. Kysy viivästyksen syy ja vaadi palkka kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla. Yksilöi summa ja eräpäivä.
  2. Vaadi viivästyskorko. Se on korkolain 4 §:n mukaan viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.
  3. Jos työsuhteesi on päättynyt, vaadi myös odotusajan palkka. Siitä kerromme tarkemmin alla.
  4. Jos työnantaja on maksukyvytön, hae saatavat palkkaturvasta. Hakemus on jätettävä KEHA-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä.
  5. Jos työnantaja ei maksa vaatimuksestasi huolimatta eikä ole maksukyvytön, asia kannattaa viedä tuomioistuimeen.

Nyrkkisääntömme riitauttamiseen on suora: satojen eurojen erimielisyydestä ei yleensä kannata käydä oikeutta, mutta tuhansien eurojen palkkasaatava kannattaa riitauttaa. Muista määräajat: palkkasaatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua erääntymisestä, mutta työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (TSL 13 luku 9 §).

Lopputili myöhässä? Sinulla on oikeus odotusajan palkkaan

Kun työsuhde päättyy, myös palkanmaksukausi päättyy. Lopputili erääntyy siis lähtökohtaisesti heti työsuhteen viimeisenä päivänä, jollei muusta ole sovittu. Jos lopputili viivästyy, saat viivästyskoron lisäksi täyden palkkasi odotuspäiviltä, enintään kuudelta kalenteripäivältä (TSL 2 luku 14 §). Esimerkiksi 120 euron päiväpalkalla odotusajan palkka voi olla enimmillään 720 euroa.

Poikkeus koskee epäselviä saatavia. Jos saatava ei ole selvä ja riidaton tai viivästys johtuu laskuvirheestä, odotusajan palkka edellyttää omaa aktiivisuuttasi. Huomauta viivästyksestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos työnantaja ei maksa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta, oikeus odotusajan palkkaan alkaa.

Lopputiliin kuuluu palkan lisäksi yleensä lomakorvaus pitämättömistä lomista. Sen laskemisesta kerromme erikseen: Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Palkka maksettu väärin tai palkkaehtoa muutettu yksipuolisesti

Jos palkka on maksettu väärin, vertaa palkkalaskelmaa työsopimukseesi ja vaadi oikaisua kirjallisesti. Kirjallinen sopimus on tässä vahva tuki. Korkein oikeus katsoi ratkaisussa KKO 2012:86, ettei työntekijän palkkasaatavakannetta saanut hylätä sillä perusteella, että palkkausehtoa olisi muutettu ”hiljaisesti”, kun työnantaja oli vedonnut vain suulliseen sopimukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sinulle, että sovitut palkkaehdot pätevät, ja muutokseen vetoavan on näytettävä juuri se muutos, johon hän vetoaa.

Jos palkkaa on maksettu liikaa, työnantaja ei saa kuitata liikasuoritusta palkastasi rajattomasti. Kuittaus ei saa ulottua siihen osaan palkkaa, joka olisi ulosotossakin jätettävä ulosmittaamatta (TSL 2 luku 17 §). Riitatilanteessa kuittauksen rajat kannattaa tarkistaa ennen kuin hyväksyt vähennyksiä.

Voitko purkaa työsopimuksen, jos palkkaa ei kuulu?

Työntekijä saa purkaa työsopimuksen heti, jos työnantaja rikkoo työsuhteen olennaisia velvoitteitaan riittävän vakavasti. Mittapuu on se, ettei työsuhteen jatkamista voida kohtuudella edellyttää edes irtisanomisajan pituista aikaa. Tämä tulee TSL 8 luvun 1 §:stä. Toistuva tai pitkittynyt palkanmaksun laiminlyönti voi olla tällainen peruste. Kynnys on kuitenkin korkea, ja väärin perustein tehty purku voi kääntyä sinua vastaan. Siksi purkua ei kannata tehdä omin päin, vaan kysy ensin neuvoa. Työnteko on lähtökohtaisesti jatkettava normaalisti, vaikka palkka myöhästyisi.

Entä jos kyse on sairausajan palkasta?

Sairausajan palkka on lakisääteinen oikeus, ei vain sopimusasia. Jos työsuhteesi on jatkunut vähintään kuukauden, sinulla on oikeus täyteen palkkaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä (TSL 2 luku 11 §). Alle kuukauden työsuhteessa oikeus on 50 prosenttia palkasta. Työehtosopimus voi pidentää palkallista aikaa selvästi. Sairausajan palkan yksityiskohdat olemme koonneet omiin artikkeleihinsa: Milloin työnantajan ei tarvitse maksaa sairausajan palkkaa? ja Kuinka kauan työnantaja maksaa sairausajan palkkaa?

Lue myös:

Ota rohkeasti yhteyttä, jos tarvitset apua tilanteen selvittämisessä ja oikeuksiesi turvaamisessa. Lähes kaikki hoitamamme asiat saadaan selvitettyä ensimmäisen maksuttoman neuvonnan aikana. Muissa tilanteissa kerromme vaihtoehdot asian jatkoselvittämistä varten. Usein hyvät ohjeet auttavat eteenpäin, jolloin yleensä pitkä ja kallis oikeusprosessi voidaan välttää.