.jpg)
Työntekijän oikeus palkkaan on keskeinen osa työsuhdetta, ja palkanmaksuvelvollisuus on yksi työnantajan tärkeimmistä velvollisuuksista. Mikäli työsuhteessa ei sovelleta työehtosopimusta, eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet palkan määrästä, työntekijälle on maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Jollei toisin sovita, palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä ja palkan on oltava työntekijän käytettävissä sen erääntymispäivänä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle palkkalaskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.
Palkan suuruus määräytyy pääsääntöisesti työehtosopimuksen, työsopimuksen tai työn luonteen perusteella. Jos työehtosopimusta ei sovelleta, tavanomainen ja kohtuullinen palkka arvioidaan alan yleisen palkkatason, työn vaativuuden ja työntekijän osaamisen perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän palkka ei saa olla selvästi alhaisempi kuin samantyyppisistä tehtävistä yleisesti maksetaan. Myös työntekijän kokemus ja koulutus vaikuttavat palkan määrään. Työnantajan on varmistettava, että palkka vastaa tehtävän vaativuutta ja on oikeudenmukainen työntekijöiden välillä. Tavanomaisen ja kohtuullisen palkan arvioinnissa voidaan käyttää vertailukohtana esimerkiksi työmarkkinatilastoja ja palkkatilastoja, joista käy ilmi eri ammattien keskimääräinen palkkataso.
Mikäli työnantaja ei maksa palkkaa, työntekijän kannattaa olla mahdollisimman pian yhteydessä työnantajaan ja tiedustella, miksi palkanmaksu on viivästynyt sekä vaatia palkkaa maksettavaksi. Palkanmaksun viivästyessä työntekijällä on oikeus saada korkolain mukaista viivästyskorkoa. Jos työnantaja ei maksa palkkaa työntekijän vaatimuksesta huolimatta, kyseessä voi olla sellainen riita-asia, joka kannattaa saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos työnantaja laiminlyö palkanmaksuvelvollisuutensa maksukyvyttömyyden vuoksi, työntekijä voi hakea palkkasaataviaan palkkaturvan kautta. Palkkaturvasta voidaan maksaa saatavia, joiden peruste ja määrä on selvillä. Palkkaturvahakemus on jätettävä kolmen kuukauden kuluessa palkan erääntymisestä. Hakemuksen voi tehdä sähköisen asiointipalvelun kautta tai sen voi postittaa ELY-keskukseen.
Jos työnantaja laiminlyö palkanmaksuvelvollisuutensa maksukyvyttömyyden vuoksi, työntekijä voi hakea palkkasaataviaan palkkaturvan kautta. Palkkaturvasta voidaan maksaa saatavia, joiden peruste ja määrä on selvillä. Palkkaturvahakemus on jätettävä kolmen kuukauden kuluessa palkan erääntymisestä. Hakemuksen voi tehdä sähköisen asiointipalvelun kautta tai sen voi postittaa ELY-keskukseen.
Työntekijän oikeus sairausajan palkkaan perustuu pääsääntöisesti työsopimuslakiin, mutta sitä säätelee myös sairausvakuutuslaki. Työsopimuslain mukaan työntekijän ei tarvitse tehdä työtä, jos hän on sairauden vuoksi kykenemätön siihen. Sairausajan palkkaa maksetaan kuitenkin vain silloin, kun se on sovittu työsopimuksessa tai määrätty työehtosopimuksessa.
Useimmilla aloilla työsopimus tai työehtosopimus määrittää, maksaako työnantaja sairausajan palkkaa ja kuinka kauan sitä maksetaan. Työehtosopimukset voivat velvoittaa työnantajaa maksamaan sairausajan palkkaa esimerkiksi 1–3 päivää sairausloman alusta. Joissakin työehtosopimuksissa sairausajan palkan maksaminen voi kestää pidempään, esimerkiksi viikon tai kuukauden.
Jos sairausloma kestää vain muutaman päivän, työnantajalla voi olla velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa riippuen työsopimuksesta ja työehtosopimuksesta.
Työsopimuksessa voidaan myös sopia sairausajan palkan maksamisesta. Jos työsopimus ei määrittele asiaa, työnantajalla ei ole lain mukaan velvollisuutta maksaa palkkaa sairausloman ajalta, mutta työntekijä voi saada sairauspäivärahaa Kelalta, jos sairaus kestää pitkään.
• Sairausajan palkkaa maksetaan yleensä 1–3 ensimmäiseltä sairauspäivältä, jos työehtosopimus tai työsopimus niin määrää.
• Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa sairausajalta pitkään, vaan pitkäaikaisen sairausloman jälkeen työntekijä voi saada Kelalta sairauspäivärahaa.
• Sairausajan palkan maksamisen kesto ja edellytykset määräytyvät pääasiassa työehtosopimuksen ja työsopimuksen mukaan.
Kun sairausloma kestää yli 10 päivää, työntekijällä on oikeus hakea sairauspäivärahaa Kelalta. Sairauspäivärahan määrä perustuu aiempaan palkkatasoon, mutta se on yleensä pienempi kuin työntekijän normaalipalkka. Kelan sairauspäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun työnantajan mahdollinen sairausajan palkanmaksu on päättynyt.
Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, mutta sen maksaminen riippuu työsopimuksesta, työehtosopimuksesta ja lainsäädännöstä. Jos palkkaa ei makseta, työntekijän tulee tarkistaa sopimuksensa ehdot ja tarvittaessa ottaa yhteyttä ammattiliittoon tai työsuojeluviranomaiseen. Mikäli sairausloma kestää pidempään, työntekijä voi saada Kelalta sairauspäivärahaa.
Voit lukea lisää sairausajan palkasta artikkelistamme: Milloin työnantajan ei tarvitse maksaa sairausajan palkkaa?
Vaikka työnantajalla on velvollisuuksia palkanmaksun suhteen, hänellä on myös oikeus odottaa työntekijältä sovitun työn tekemistä ja sitoutumista työehtojen noudattamiseen. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijä suorittaa sovitut työtehtävät asianmukaisesti ja työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti. Mikäli työntekijä kieltäytyy tekemästä työtään ilman hyväksyttävää syytä tai ei noudata työehtosopimuksen ja työsopimuksen ehtoja, työnantajalla voi olla oikeus pidättää palkka tai tehdä muita kurinpidollisia toimia. Lisäksi palkanmaksuun vaikuttavat esimerkiksi sovitut työajat, ylityöt sekä mahdolliset palkalliset tai palkattomat poissaolot.
Työnantajalla on velvollisuus huolehtia palkanmaksun oikeellisuudesta ja siitä, että työntekijälle maksetaan sovitun mukainen ja lainmukainen korvaus tehdystä työstä. Työnantajalla on oikeus valvoa työaikojen noudattamista ja tarvittaessa puuttua esimerkiksi luvattomiin poissaoloihin tai työtehtävien laiminlyöntiin. Jos työntekijä ei suorita työtään sovitusti tai rikkoo työpaikan sääntöjä, työnantajalla on oikeus antaa varoituksia ja viime kädessä irtisanoa työsuhde, mikäli työntekijä toistuvasti rikkoo velvoitteitaan. Tämä korostaa työnantajan ja työntekijän vastavuoroisia oikeuksia ja velvollisuuksia, joiden tasapaino on keskeistä hyvän työsuhteen kannalta.
Ota rohkeasti yhteyttä, jos tarvitset apua tilanteen selvittämisessä ja oikeuksiesi turvaamisessa. Lähes kaikki hoitamamme asiat saadaan selvitettyä ensimmäisen maksuttoman neuvonnan aikana. Muissa tilanteissa kerromme vaihtoehdot asian jatkoselvittämistä varten. Usein hyvät ohjeet auttavat eteenpäin, jolloin yleensä pitkä ja kallis oikeusprosessi voidaan välttää.
Työntekijän kannattaa mahdollisimman pian olla yhteydessä työnantajaan, tiedustella viivästyksen syytä ja vaatia palkkaa maksettavaksi.
Jollei toisin sovita, palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä ja sen on oltava työntekijän käytettävissä erääntymispäivänä.
Ensiksi kannattaa vaatia palkkaa työnantajalta. Jos palkkaa ei makseta, työntekijällä on oikeus viivästyskorkoon ja tarvittaessa asia voidaan viedä tuomioistuimeen.
Palkanmaksuongelmissa voi olla yhteydessä työnantajaan, ja tarvittaessa asia voidaan viedä tuomioistuimeen. Jos kyse on maksukyvyttömyydestä, palkkasaatavia voi hakea palkkaturvan kautta ELY-keskuksesta.
Palkkaturvahakemus on jätettävä kolmen kuukauden kuluessa palkan erääntymisestä.
Työntekijän on yleensä jatkettava työskentelyä, vaikka palkka myöhästyisi, sillä työsuhteen aikana häntä sitoo työsopimuksessa sovittu työntekovelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että työntekijän on suoritettava sovitut tehtävät, vaikka palkanmaksussa olisi viivettä.
