Oikeusturvavakuutukset ja luottosuhteet muodostavat hyvin sekavan kokonaisuuden eikä näiden yhteensovittamista ole kaikissa yhtiöissä toteutettu ihan loppuun asti. Otetaan esimerkiksi elävän elämän tapaus autosta, jonka omistaa suuren finanssikonsernin rahoitusyhtiö ja siihen on otettu autovakuutus saman konsernin vakuutusyhtiöltä (jäljempänä ”finanssiryhmä”). Auton haltijaksi on merkitty yksittäinen kuluttaja.

Autossa ilmeni vikaa pian kaupanteon jälkeen ja riita-asian selvittäminen eteni tavanomaiseen tapaan. Asiassa päästiin lopulta sovintoon siitä, että myyjä korjaa auton kuntoon. Asian päättyessä sovintoon finanssiryhmä katsoi, että kuluttaja olisi luopunut purkuvaateesta sopimalla auton korjauksesta. Tämän perusteella finanssiryhmä jätti korvaamatta kuluttajalle asiamiehen käyttämisestä aiheutuneita kustannuksia.

Riidan aktivoituminen ja rahoitusehtojen vaikutus

Seuraavaksi ilmeni, ettei auto tullutkaan korjauksella kuntoon ja riita-asia aktivoitui uudelleen. Tällä kertaa kuluttaja vaati asiamiehensä kanssa finanssiryhmältä kaupan purkua vedoten kuluttajansuojalain mukaiseen luotonantajan ja myyjän yhteisvastuuseen. Samalla finanssiryhmälle ilmoitettiin, ettei purkuvaateesta ole missään vaiheessa luovuttu ja sen toteuttaminen vaatisi finanssiryhmän omia toimia tämän ollessa auton omistaja.

Kukaan ei voi päättää toiselle kuuluvan tavaran omistajuudesta. finanssiryhmän omissa rahoitusehdoissakin todetaan seuraavaa:

”Ostaja ei saa ilman luotonantajan kirjallista suostumusta myydä tai vuokrata kulkuneuvoa taikka viedä sitä Suomen rajojen ulkopuolelle. Ostaja ei saa muutoinkaan luovuttaa kulkuneuvoa edelleen ilman luotonantajan kirjallista suostumusta muutoin kuin tilapäisesti.”

Tilanne oli jo tässä vaiheessa mielenkiintoinen, mutta finanssiryhmän vastauksen jälkeen se vasta erikoiseksi muuttuikin. Oikeusturvan osalta todettiin, että asia on kesken eikä korvauspäätökseen voida ottaa kantaa, sillä riita aktivoitui uudelleen. Rahoituksen ja omistusoikeuden osalta todettiin, ettei kuluttajalla ole oikeutta vaatia kaupan purkua myyjältä, vaikka myyjä on jo kertaalleen yrittänyt korjata autoa. Samalla finanssiryhmä kieltäytyi ottamasta vastuuta autosta ja totesi, että riitaisuus on täysin kuluttajan ja myyjän välinen. Finanssiryhmä ei siis aio edistää purkuvaateen ajamista millään tavalla, vaikka tämä on ainoa taho, joka sen pystyy toteuttamaan.

Kuluttajan mahdoton asema

Kerrataanpa vielä asiaa:

  • Kuluttaja on maksanut vakuutusmaksuja, jotta tällä olisi oikeusturvaa riitatilanteen sattuessa,
  • Kuluttajan tulee finanssiryhmän mukaan vaatia kaupan purkua sekä pitää siitä kynsin ja hampain kiinni, jotta oikeusturvavakuutus pysyisi voimassa ja korvaisi myöhemmin lakimiehen kuluja,
  • Kuluttajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vaatia kaupan purkua, koska tämä ei omista tavaraa. Sama todetaan finanssiryhmän rahoitusehdoissa ja finanssiryhmä on vielä erikseen kirjallisesti ilmoittanut, ettei kuluttajalla ole oikeutta vaatia kaupan purkua myyjältä.

Kuten huomata saattaa, finanssiryhmän linjaus on erittäin epäjohdonmukainen ja ristiriidassa kuluttajan edun sekä heidän omien sopimusehtojensa kanssa. Kuluttaja ei saa vaatia kaupan purkua, mutta samaan aikaan tämän pitäisi vaatia kaupan purkua, jota finanssiryhmä ei kuitenkaan aio edistää millään tavalla.

Kaupan purkuvaatimuksesta kiinni pitäminen korvauksen saamisen edellytyksenä voidaan katsoa myös lainvastaiseksi, sillä joissain tilanteissa myyjällä on oikeus korjata tavara, vaikka kuluttaja olisi vaatinut vain kaupan purkua. Voidaan myös pohtia, onko finanssiryhmän edellytykset oikeusturvakorvausta koskien samat, jos tilanne on toisinpäin, eli vakuutuksenottaja on auton myyjä, jolle vaatimukset on osoitettu. Voiko auton myynyt henkilö tässä kohtaa tarjoutua suorittamaan hinnanalennusta tai korjausta vai tuleeko tämän automaattisesti palauttaa kauppahinta ja ottaa auto takaisin oikeusturvakorvauksen saamiseksi?

Oikeusturvan todellinen hyöty kyseenalaistuu

Näyttäisi sille, että kuluttajat maksavat tällä hetkellä finanssiryhmälle suuria vakuutusmaksuja vakuutuksesta, jota ei tosiasiassa ole käytettävissä sitä varten, mihin se on hankittu. Asetelma muistuttaa hieman autoliikkeiden maksullisia lisäturvia, joiden nojalla kuluttajalta vaaditaan kustannuksia auton korjaamisesta, vaikka korjauskustannukset kuuluisivat täysimääräisesti autoliikkeen vastattavaksi. Ei voi muuta sanoa, kuin että erikoiseksi on mennyt.

Lopuksi

Lukijan tulee huomioida, että artikkelissa esitetyt väitteet ovat paikoin kirjoittajan omia näkemyksiä asiasta, josta ei vielä ole vakiintunutta käytäntöä. Luottoyhtiöiden saamaa perusteetonta etua kuluttajan vastatessa oikeudenkäyntikuluista käsitellään erillisessä artikkelissa.

Lakimiehemme auttavat mielellään rahoitus- sekä vakuutussopimusehtojen selvittämisessä.

‍

Kuluttajariitatilanteissa asiakkaan käytettävissä on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n erittäin laaja osaaminen kuluttajansuojalain 5 ja 8 luvuista. Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n kattavan osaamisen avulla asiakkaan asia voidaan arvioida perusteellisesti usein jo ensimmäisen maksuttoman puhelun aikana. Näin asiakas voi olla varma, ettei hän maksa turhasta asiamiehen käytöstä, jos siihen ei ole tarvetta.

Lue myös:

‍

‍