Kilpailukieltosopimus

Työsopimuslain mukaan työntekijän kilpaileva toiminta on kiellettyä työsuhteen aikana. Työsuhteen päätyttyä työntekijä voi yleensä vapaasti tehdä ammattinsa mukaista työtä joko työsuhteessa tai omaan lukuunsa. Mikäli työnantaja haluaa jatkaa työntekijän kilpailukieltoa työsuhteen päättymisen jälkeen, osapuolten tulee solmia kilpailukieltosopimus.

Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen päättymisen jälkeen työsopimus kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa ja/tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa. Kilpailukieltosopimuksen rajoitusajaksi voidaan sopia enintään vuosi työsuhteen päättymisestä.

Työsopimuslaissa on asetettu kilpailukieltosopimuksen pätevyydelle kaksi edellytystä. Ensinnäkin kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää aina työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä. Erityisen painavan syyn olemassaolo on olennainen, sillä ilman sitä tehty kilpailukieltosopimus on kokonaisuudessaan mitätön.

Erityisen painavaa syytä arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu, työnantajan suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, työntekijän asema ja tehtävät sekä muut vastaavat seikat.

Kilpailukieltosopimuksen tekeminen on yleensä perusteltua, jos työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei ole yleisesti käytössä. Työnantajan toimintaan liittyvän erityisen painavan perusteen voi muodostaa myös asiakaskunnan säilyttämisintressi. Tämä tarkoittaa, että kilpailukieltosopimuksen tekeminen voi olla perusteltua yrityksissä, joissa asiakaskunta sitoutuu yritykseen vahvasti esimerkiksi myyntityötä tekevän työntekijän kautta.

Käytännössä yleisimmin käytetty peruste kilpailukieltosopimukselle on työnantajan suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä. Erityisen painavan perusteen voi muodostaa myös työnantajan järjestämä erityiskoulutus. Lisäksi erityisen painavaa syytä arvioitaessa on otettava huomioon työntekijän asema ja tehtävät. Kilpailukieltosopimuksen tekeminen on yleensä perustellumpaa, jos työntekijä on korkeassa asemassa yrityksen organisaatiossa. Kilpailukieltosopimuksen tekemistä puoltaa myös se, jos työntekijä saa asemansa puolesta tietoonsa kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa.

Erityisen painavan syyn ohella toinen kilpailukieltosopimuksen edellytys on, että sopimuksen rajoitus kohdistuu kilpailevaan toimintaan. Pelkkä pyrkimys rajoittaa kilpailua ei ole hyväksyttävä syy sopimuksen tekemiselle.

Kilpailukieltosopimukseen otetaan tavallisesti määräys sopimussakosta. Sopimussakolla tarkoitetaan kilpailukieltosopimuksen rikkomisen seurauksena työnantajalle suoritettavaa ennalta sovittua korvausta. Sopimussakko tulee suoritettavaksi pelkästään sopimusrikkomuksen perusteella, eikä työnantajan tarvitse näyttää toteen työntekijän tuottamuksellista menettelyä tai vahingon syntymistä. Mikäli sopimussakosta ei ole sovittu, kilpailukieltosopimusta rikkoneen työntekijän tulee suorittaa vahingonkorvausta.