.jpg)
Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lomakorvaus pitämättömistä ja korvaamatta jääneistä lomapäivistä. Lomakorvauksen tarkoituksena on varmistaa, ettei ansaittuja lomapäiviä menetetä, vaikka lomaa ei olisi ehditty pitää ennen työsuhteen päättymistä. Korvauksen määrä perustuu vuosilomalakiin, ja se lasketaan työsuhteen keston ja palkkaustavan mukaan.
Lomapalkka on palkka, jonka työntekijä saa loman ajalta. Kuukausipalkkainen saa yleensä normaalin kuukausipalkkansa myös loman aikana, kun taas tunti- tai suorituspalkkaisten (esim. urakkapalkka) lomapalkka lasketaan erikseen.
Lomaraha ei perustu lakiin, vaan sen maksaminen määräytyy työehtosopimuksen, työsopimuksen tai työpaikan käytännön mukaan. Tavallisin käytäntö on maksaa lomaraha loman yhteydessä tai lomakauden jälkeen, ja sen määrä on tyypillisesti 50 prosenttia lomapalkasta.
Lomakorvaus maksetaan tilanteessa, jossa työntekijä ei pidä ansaitsemaansa vuosilomaa, yleensä työsuhteen päättyessä. Se korvaa pitämättä jääneet lomapäivät rahallisesti ja lasketaan pääosin samalla tavalla kuin lomapalkka.
Lomakorvaus määräytyy pitämättä jääneiden lomapäivien ja työntekijän palkan perusteella. Kuukausipalkkaisen lomakorvaus lasketaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä ja kertomalla tulos lomapäivien määrällä. Viikkopalkkaisella viikkopalkka jaetaan kuudella ja kerrotaan lomapäivillä.
Loman kertyminen riippuu työsuhteen pituudesta. Kun työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, lomaa kertyy kaksi ja puoli arkipäivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa lomaa kertyy kaksi arkipäivää kuukaudelta.
Jos työntekijälle ei kerry täysiä lomanmääräytymiskuukausia esimerkiksi työpäivien tai työtuntien vähäisen määrän vuoksi, työntekijä on silti oikeutettu prosenttiperusteiseen lomakorvaukseen. Vähintään vuoden kestäneessä työsuhteessa korvaus on 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden palkasta ja alle vuoden kestäneessä yhdeksän prosenttia. Hätä- tai ylityöstä maksettavia korvauksia ei lasketa prosenttilaskennan palkkaan.
Lomakorvaus maksetaan aina työsuhteen päättyessä maksettavan loppupalkan yhteydessä, jos lomapäiviä on jäänyt pitämättä. Se maksetaan yleensä loppupalkan yhteydessä ja samalla palkkapäivällä kuin viimeinen normaali palkka. Työntekijälle on annettava lomakorvauslaskelma, josta ilmenee korvauksen perusteet ja määrä. Jos työntekijällä on oikeus lomarahaan, se maksetaan yleensä samassa yhteydessä.
Lomakorvaus maksetaan samalla tavalla riippumatta siitä, miten työsuhde päättyy. Irtisanominen, työsuhteen purkaminen, määräaikaisen sopimuksen päättyminen ja osa-aikaisen työn päättyminen ovat kaikki tilanteita, joissa työntekijä saa lomakorvauksen, jos lomaa on kertynyt eikä sitä ole pidetty. Purkutilanteessa oikeus lomakorvaukseen säilyy, vaikka työsuhde päättyisi välittömästi. Määräaikainen työsuhde päättyy sovitusti määräajan umpeuduttua, ja lomakorvaus maksetaan viimeisen palkan yhteydessä.
Osa-aikaisella työntekijällä on oikeus lomaan samojen sääntöjen mukaisesti kuin kokoaikaisella, mutta loman määrä kertyy työaikaan suhteutettuna. Työsuhteen päättyessä osa-aikaiselle maksetaan pitämättömät lomat lomakorvauksena.
Jos työnantaja on maksukyvytön tai joutuu konkurssiin, työntekijä voi hakea lomakorvausta palkkaturvajärjestelmästä. Palkkaturva turvaa työntekijän palkkasaatavat, lomakorvauksen ja mahdolliset viivästyskorot silloin, kun työnantaja ei pysty niitä maksamaan. Hakemus on tehtävä määräajassa, ja palkkaturva maksaa työntekijälle lainmukaiset saatavat, jotka valtio myöhemmin perii työnantajalta tai konkurssipesästä. Maksukyvyttömyystilanne ei poista työntekijän oikeutta lomakorvaukseen.
Jos lomakorvaus puuttuu tai laskelma vaikuttaa virheelliseltä, asiasta kannattaa pyytää työnantajalta kirjallinen selvitys. Työnantajalla on velvollisuus toimittaa lomakorvauslaskelma. Jos korjausta ei tehdä tai selvitystä ei anneta, työntekijä voi kääntyä luottamusmiehen, ammattiliiton, työsuojeluviranomaisen tai lakimiehen puoleen. Viimeisenä vaihtoehtona lomakorvaus voidaan periä oikeusteitse. Viivästyskorko alkaa kertyä siitä määräpäivästä, jolloin lomakorvaus olisi työsopimuslain mukaan pitänyt maksaa, eli viimeistään työsuhteen päättyessä maksettavan loppupalkan yhteydessä.
Lomakorvuksiin liittyvät erimielisyydet johtuvat usein siitä, ettei kaikkia lomapäiviä ole huomioitu tai laskelma perustuu virheellisiin palkkatietoihin. Joskus työnantaja väittää, että lomapäivät on jo pidetty, tai kieltäytyy toimittamasta lomakorvauslaskelmaa. Riitoja ratkaistaan ensin neuvottelemalla ja tarkistamalla laskelmat.
Jos asia ei ratkea, se voidaan viedä työehtosopimuksen mukaiseen riitojen ratkaisu- tai neuvottelumenettelyyn, jossa asiaa käsitellään työnantajan ja työntekijän edustajien välillä, usein luottamusmiehen ja ammattiliiton avustuksella. Jos erimielisyys ei ratkea tässä menettelyssä, asia voidaan viedä tuomioistuimeen.
Vuosilomalaki määrittää lomapäivien kertymisen, lomapalkan ja lomakorvauksen laskentatavat. Se takaa, että pitämättä jääneet lomat korvataan rahallisesti työsuhteen päättyessä. Työsopimuslaki velvoittaa työnantajan maksamaan työntekijälle kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat viimeistään loppupalkan yhteydessä, mukaan lukien lomakorvauksen. Lakiin perustuva oikeus tarkoittaa, että työnantaja ei voi jättää lomakorvausta maksamatta, eikä siitä voida sopia työntekijän vahingoksi.
Lakitoimiston apua kannattaa harkita, jos työnantaja ei maksa lomakorvausta lainmukaisesti, laskelmissa on epäselvyyksiä tai työnantaja ei toimita lomakorvauslaskelmaa. Lakimies voi selvittää työntekijän oikeudet, tarkistaa laskelmat, neuvotella työnantajan kanssa ja tarvittaessa viedä asian oikeudellisesti eteenpäin. Asiantunteva apu voi olla ratkaisevaa, jotta työntekijä saa hänelle kuuluvat saatavat.
Ota rohkeasti yhteyttä, jos tarvitset apua tilanteen selvittämisessä ja oikeuksiesi turvaamisessa. Lähes kaikki hoitamamme asiat saadaan selvitettyä ensimmäisen maksuttoman neuvonnan aikana. Muissa tilanteissa kerromme vaihtoehdot asian jatkoselvittämistä varten. Usein hyvät ohjeet auttavat eteenpäin, jolloin yleensä pitkä ja kallis oikeusprosessi voidaan välttää.
Lomakorvaus lasketaan eri tavoin riippuen työntekijän työsuhteen laadusta ja kestosta. Kuukausipalkkalaisten lomakorvaus lasketaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä ja kertomalla tulos lomapäivien määrällä.Viikkopalkkalaisten lomakorvaus lasketaan käyttämällä jakajaa 6. Lomapäivien määrä riippuu siitä, kuinka kauan työntekijän työsuhde on sen päättyessä kestänyt. Jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, lomaa olisi kertynyt kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa lomaa olisi vastaavasti kertynyt kaksi päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Kyllä, työntekijä saa lomakorvauksen, jos hän irtisanoutuu ja jää käyttämättömiä lomapäiviä työsuhteen päättyessä. Lomakorvaus maksetaan lomapäivien mukaan, jotka eivät ole tulleet käytetyiksi.
Kyllä, työnantaja voi pyytää työntekijää pitämään lomat ennen työsuhteen päättymistä, mutta lomien ajankohdasta on sovittava työntekijän kanssa. Työnantajalla on oikeus määrätä lomien ajankohta, mutta työntekijän suostumus on yleensä tarpeen. Jos lomaa ei voida pitää ennen työsuhteen päättymistä, työntekijälle maksetaan lomakorvaus.
Kyllä, irtisanomisajalta kertyy lomapäiviä, koska irtisanomisaika on osa työsuhteen kestoa. Lomapäivien määrä perustuu normaalisti työssäoloaikaan ja työsuhteen pituuteen, ja irtisanomisaikana ansaitut lomapäivät maksetaan lomakorvauksena, jos niitä ei ehditä pitää.
Lomaraha ei automaattisesti kuulu lopputiliin, ellei työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa ole erikseen sovittu lomarahan maksamisesta työsuhteen päättyessä. Jos lomaraha on sovittu maksettavaksi, se lisätään lopputiliin.
Ei, lomaraha ja lomakorvaus eivät ole sama asia. Lomaraha on ylimääräinen rahallinen etuus, joka maksetaan usein kesälomasta, ja se voi olla esimerkiksi 50–100 % lomapalkan päälle työehtosopimuksen mukaan. Lomakorvaus taas maksetaan, kun työntekijä ei ole ehtinyt pitää lomapäiviään työsuhteenpäättyessä ja se perustuu ansaittuihin lomapäiviin.
