Hyvä työsopimuspohja ei ole pelkkä allekirjoitusrivi. Se kertoo työn, palkan, ajan ja päättämisen ehdot ymmärrettävästi. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Koeaika, vaihteleva työaika ja kilpailukielto tarvitsevat omat tarkistuksensa. Pakottavaa lakia heikompi ehto voi olla mitätön. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.

Missä muodossa työsopimus tehdään ja milloin se on määräaikainen?

Työsopimuslain 1 luvun 3 § sallii suullisen, kirjallisen ja sähköisen työsopimuksen. Sopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Sopimuspohjaan kirjataan siksi aina kesto ja määräaikaisen sopimuksen peruste.

Toistuvia määräaikaisia sopimuksia ei saa käyttää, jos niiden lukumäärä, yhteenlaskettu kesto tai kokonaisuus osoittaa työvoimatarpeen pysyväksi. Arvio ei riipu vain yhden sopimuksen sanamuodosta. Vertaa koko sopimusketjua työnantajan todelliseen työvoimatarpeeseen.

Työsopimuksen muodosta yhtään ratkaisua emme tähän lukeneet: kirjoitus perustuu lakitekstiin.

Mitkä keskeiset ehdot pitää antaa kirjallisesti?

Työsopimuslain 2 luvun 4 § vaatii kirjalliset tiedot, jos ne eivät käy ilmi sopimuksesta. Ensimmäiset tiedot annetaan seitsemässä päivässä ja muut kuukaudessa työnteon alkamisesta. Muutoksesta kerrotaan viimeistään sen tullessa voimaan.

Luettelo sisältää seuraavat asiakokonaisuudet:

  1. Työnantaja, työntekijä sekä näiden koti- tai liikepaikka.
  2. Työnteon alkamisajankohta.
  3. Määräaikaisuuden päättymisaika tai arvio sekä määräaikaisuuden peruste taikka ilmoitus laissa tarkoitetusta pitkäaikaistyöttömän sopimuksesta.
  4. Koeaika.
  5. Työntekopaikka tai periaatteet eri kohteissa työskentelylle sekä työntekijän oma määräysvalta paikkaan.
  6. Työntekijän pääasialliset tehtävät.
  7. Palkan ja muun vastikkeen määräytymisperusteet sekä palkanmaksukausi.
  8. Noudatettava työaika.
  9. Vaihtelevassa työajassa vaihteluväli, käytön peruste sekä päivät ja kellonajat ilman erillistä suostumusta teetettävälle työlle.
  10. Vuokratyössä käyttäjäyritys sekä määräaikaisuuden tilauksen syy, kesto ja arvio muista tehtävistä.
  11. Mahdollinen oikeus työnantajan tarjoamaan koulutukseen.
  12. Vuosiloman määräytyminen.
  13. Irtisanomisaika tai sen määräytymisperuste.
  14. Sovellettava työehtosopimus.
  15. Eläketurvan ja työtapaturmavakuutuksen vakuutuslaitos.
  16. Vähintään kuukauden ulkomaantyön maa, kesto, valuutta, korvaukset, luontoisedut, kotiuttaminen sekä lähetetyn työntekijän lisätiedot.

Miten koeaika ja määräaikaisuus kirjataan?

Työsopimuslain 1 luvun 4 § sallii enintään kuuden kuukauden koeajan. Määräaikaisessa sopimuksessa koeaika saa pidennyksineen olla enintään puolet sopimuksen kestosta. Kuuden kuukauden yleinen yläraja säilyy.

Työkyvyttömyys tai perhevapaa voi pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan pitää ilmoittaa pidennyksestä ennen alkuperäisen koeajan päättymistä. Purku ei saa perustua syrjivään tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasialliseen syyhyn.

Määräaikaisen sopimuksen koeaika ja määräaikaisuuden peruste ovat eri ehtoja. Perusteltu syy selittää sopimuksen keston, kun taas koeaika koskee työsuhteen alun arviointijaksoa. Kirjaa molemmat omiin kohtiin ja tarkista niiden lainmukaisuus erikseen.

Milloin vaihteleva työaika voidaan sopia?

Työsopimuslain 1 luvun 11 § kieltää vaihtelevan työajan työnantajan aloitteesta, jos tarve on kiinteä. Vähimmäisaika ei saa alittaa todellista tarvetta. Sopimuspohjassa ei siis pidä käyttää nollaa varmuuden vuoksi.

Työnantaja tarkastelee ehtoa vähintään 12 kuukauden välein. Jos toteutuneet tunnit ja työvoimatarve osoittavat korkeamman vähimmäisajan, muutosta tarjotaan kuukauden kuluessa. Työntekijä voi pyytää perusteista kirjallisen selvityksen.

Kirjaa vaihteluväli ja käytön peruste. Lisää myös viikonpäivät ja kellonajat, jolloin työtä voidaan teettää ilman jokaista kertaa koskevaa suostumusta. Työnantajan oikeudet eivät laajenna sopimusta lain rajojen yli.

Milloin kilpailukielto on pätevä?

Työsopimuslain 3 luvun 5 § vaatii erityisen painavan syyn. Arvioinnissa painavat työnantajan toiminnan laatu, liikesalaisuuden suoja, erityiskoulutus sekä työntekijän asema ja tehtävät. Tavallinen halu estää työpaikan vaihtaminen ei riitä.

Rajoitusaika saa olla enintään vuosi työsuhteen päättymisestä. Enintään kuuden kuukauden rajoituksesta työnantaja maksaa 40 prosenttia palkasta. Yli kuuden kuukauden rajoituksesta korvaus on 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta.

Korvaus maksetaan rajoitusaikana tavanomaisin palkanmaksukausin, ellei päättämisen jälkeen sovita toisin. Ehto ei sido, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä. Johtavassa asemassa oleviin sovelletaan osin eri rajoja.

Millainen on käytännöllinen työsopimuspohja?

Mallirakenne voidaan kirjoittaa näin. Sivulla ei ole ladattavaa tiedostoa. Täsmällinen kirjaus helpottaa myös mahdollisen erimielisyyden myöhempää selvittämistä.

Pohjan ensimmäinen tehtävä on tehdä osapuolten sopimat ehdot näkyviksi. Toinen tehtävä on koota 2 luvun 4 §:n kirjalliset tiedot samaan asiakirjaan. Jos jokin tieto annetaan erillisessä selvityksessä, viittaa siihen täsmällisellä nimellä ja päivämäärällä.

  • Osapuolet ja yhteystiedot.
  • Työsuhteen alku, kesto ja mahdollinen määräaikaisuuden peruste.
  • Tehtävä, työntekopaikka ja mahdollinen etätyö.
  • Palkka, lisät, palkanmaksukausi ja työaika.
  • Koeaika ja vaihtelevan työajan erityistiedot.
  • Vuosiloman määräytyminen, irtisanomisaika ja työehtosopimus.
  • Koulutus, vakuutuslaitokset ja tarvittavat ulkomaantyön tiedot.
  • Salassapito ja vain perusteltu kilpailukielto.
  • Päiväys ja allekirjoitukset.

Työsopimuslain 13 luvun 6 § tekee työntekijän lainmukaisia oikeuksia vähentävän ehdon mitättömäksi, ellei laissa sallita poikkeamista. Sopimuspohja ei siis voi kiertää pakottavaa sääntöä.

Miten pohja tarkistetaan kohta kohdalta?

Vertaa ensin sopimusluonnosta lain 16 tietoryhmään. Merkitse jokainen tieto joko sopimukseen tai erilliseen kirjalliseen selvitykseen. Tyhjää kohtaa ei pidä poistaa vain siksi, ettei sitä osata täyttää. Kirjaa mieluummin, ettei etua tai ehtoa ole, jos se on oikea vastaus.

Tarkista seuraavaksi ehtojen keskinäinen johdonmukaisuus. Työntekopaikan pitää sopia etätyöehtoon, työajan vaihteluvälin tarjonta-aikoihin ja palkan työaikaperusteeseen. Määräaikaisuuden päättymistapa, koeaika ja irtisanomisehto eivät saa olla keskenään ristiriidassa. Työehtosopimuksen nimi yksilöidään eikä korvata sanalla tarvittaessa.

Tee kilpailukiellosta oma perustelumuistio. Kuvaa erityisen painava syy, rajoituksen ala, kesto ja korvaus. Jos perustetta ei voida yksilöidä, ehtoa ei pidä ottaa varmuuden vuoksi. Sama täsmällisyys auttaa salassapidossa, vaikka salassapito ja kilpailukielto ovat eri velvoitteita.

Työsopimuslain 2 luvun 4 § jakaa tietojen määräajat. Kohdat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 ja 8 annetaan seitsemässä päivässä. Kohdat 9, 10, 11, 12, 13, 14 ja 15 annetaan kuukaudessa työnteon alkamisesta.

Ulkomaantyön 16 kohdan tiedot annetaan ennen työntekijän lähtöä. Muutoksesta ilmoitetaan mahdollisimman pian ja viimeistään sen tullessa voimaan. Pohjaan kannattaa siksi merkitä myös erillisten selvitysten päivät sekä myöhempien muutosten versiot.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle?

Työnantajan kannattaa täyttää jokainen kohta todellisilla tiedoilla. Työntekijän pitää pyytää epäselvät viittaukset auki ennen allekirjoitusta. Molempien kannattaa säilyttää sama päivätty versio.

Tarkista lopuksi, että sopimuksen muoto, kesto ja määräaikaisuuden peruste vastaavat 1 luvun 3 §:ää. Vertaa koeaikaa 1 luvun 4 §:ään ja kirjallisia tietoja 2 luvun 4 §:n luetteloon.

Laki Lehtonen auttaa työsuhteen sopimuspohjan, kilpailukiellon ja vaihtelevan työajan ehdon tarkistamisessa. Ota yhteyttä ennen allekirjoitusta. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.

Lue myös