Sijaisauto korjauksen ajaksi ei lähtökohtaisesti ole autoliikkeen lakisääteinen velvollisuus. Jos vuokraat auton itse myyjän vastuulla olevan virheen takia, vuokrakulut voi lähtökohtaisesti vaatia myyjältä vahingonkorvauksena (KSL 5 luku 20 §). Helsingin hovioikeus pysytti 17.11.2022 myyjän velvollisuuden korvata 778,72 euron vuokrakulut (S 21/2100). Uusi 31.7.2026 voimaan tullut sääntö koskee liikkeen antamasta sijaisautosta perimää maksua, ja sen soveltamisesta ei ole vielä oikeuskäytäntöä. Jos liike ei anna autoa eikä korvaa vuokrakulujasi, kerromme, mitä voit vaatia. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.

Kuka korvaa sijaisauton?

Vastaus riippuu siitä, antaako autoliike auton vai vuokraatko sen itse. Kyse on kahdesta eri säännöstä. Itse vuokratun auton kulut ovat vahingonkorvausta, ja tämä oikeus on säilynyt ennallaan (KSL 5 luku 20 §). Liikkeen antamasta autosta perittävää maksua koskee uusi virke, joka tuli voimaan 31.7.2026 (KSL 5 luku 18 a §). Käymme ensin läpi vahingonkorvauksen ja sen jälkeen uuden säännön.

Tämä kirjoitus koskee tilannetta, jossa autoliike korjaa myymänsä auton virhettä. Vakuutuksesta haettava korvaus on eri kysymys.

Saako sijaisauton vuokran takaisin myyjältä?

Lähtökohtaisesti kyllä, jos vuokraus johtui myyjän vastuulla olevasta virheestä ja pystyt näyttämään kulun. KSL 5 luvun 20 §:n mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi. Pyydä autoa silti ensin myyjältä. Lukemissamme tuomioissa painoi kolme asiaa: pyysikö ostaja autoa myyjältä, tarjosiko myyjä sitä ja oliko kulusta näyttöä.

Helsingin hovioikeus ratkaisi 17.11.2022 riidan, jossa auton moottori rikkoutui noin neljä kuukautta kaupan jälkeen (nro 1598, S 21/2100). Ostaja pyysi myyjältä sijaisautoa tuloksetta ja vuokrasi auton ajalle 16.-31.10.2019. Hovioikeus perusteli korvausta näin:

”Hovioikeus toteaa, että moottorin rikkouduttua sijaisautolle on ollut välitön tarve. Kustannukset ovat jääneet ostajan vahingoksi. Myyjä on velvollinen korvaamaan nämä kustannukset.”

Hovioikeus pysytti myyjän velvollisuuden korvata vuokrakulut, 778,72 euroa. Kaikissa neljässä tuomiossa, joihin tässä kirjoituksessa viitataan, kauppa päätyi purkuun. Tuomioista ei selviä, ovatko ne lainvoimaisia. Tuomiosta tarkemmin: Hovioikeus purki autokaupan, vaikka autoliike oli valmis maksamaan osan korjauksesta. Milloin virhe on myyjän vastuulla: Myyjän virhevastuu autokaupassa.

Milloin vuokrakulu jää itse maksettavaksi?

Lukemissamme tuomioissa vuokrakulu jäi ostajalle kahdessa tilanteessa. Myyjä oli jo tarjonnut sijaisautoa tai kulusta ei ollut näyttöä. Lisäksi laki velvoittaa vahinkoa kärsivän rajoittamaan vahinkoaan kohtuullisin toimin. Jos hän laiminlyö tämän, hän kärsii itse vastaavan osan vahingosta (KSL 5 luku 30 §).

Helsingin hovioikeuden asiassa myyjä tarjosi sijaisautoa 4.11.2019. Ostaja vuokrasi tämän jälkeen auton muualta ajalle 5.-12.11.2019. Käräjäoikeus hylkäsi tämän 595 euron vaatimuksen. Hovioikeuteen valitti vain myyjä, joten tämä osa ei ollut siellä arvioitavana.

Turun hovioikeuden asiassa ostaja vaati sijaisauton käytöstä 2 000 euroa (22.6.2010, nro 1561, S 09/2198). Käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen näyttämättömänä, koska vahingosta ei esitetty mitään selvitystä. Hovioikeus ei muuttanut tuomiota.

Lautakunnan ratkaisussa KRIL 04/33/3244 kyse ei ollut vuokrakulusta vaan seisonta-ajasta. Ostaja ei ollut pyytänyt sijaisautoa kolmen viikon korjauksen aikana ja vaati seisonta-ajalta 237,30 euroa. Lautakunta ei suosittanut korvausta seisonta-ajalta. Sen mukaan ostajan olisi pitänyt vaatia sijaisautoa, jotta myyjä ja maahantuoja olisivat voineet estää lisävahingon.

Seisontapäiväkorvaus: saako korvausta päivistä, jotka olit ilman autoa?

Yleensä vaikeammin. Auton käyttöhyödyn olennainen menetys, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, on laissa välillistä vahinkoa (KSL 5 luku 10 §). Myyjä korvaa välillisen vahingon vain kahdessa tapauksessa (KSL 5 luku 20 §). Virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan, tai auto poikkesi kaupantekohetkellä siitä, mihin myyjä oli erityisesti sitoutunut.

Helsingin hovioikeus hylkäsi tällä perusteella seisontapäiväkorvauksen. Käräjäoikeus oli tuominnut sitä 15,02 euroa päivältä vuoden 2020 loppuun ja 15,12 euroa päivältä sen jälkeen. Hovioikeus piti korvausta välillisenä vahinkona. Myyjän huolimattomuutta sopimusta tehtäessä tai täytettäessä ei ollut ilmennyt.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus ratkaisi 17.4.2020 asian, jossa ostajalla oli myyjän hankkima sijaisauto korvauksetta 21.3.-19.10.2019 (nro 20/1050, L 20/112). Seisontapäiväkorvaus hylättiin tältä ajalta, koska ostajalla oli sijaisauto käytössään. Sijaisauton palautuksen jälkeiseltä ajalta myyjä velvoitettiin maksamaan 7,46 euroa päivältä.

Kuitilla näytetty vuokrakulu on siis yleensä vahvempi vaatimus kuin laskennallinen päiväkorvaus.

Onko autoliikkeen pakko antaa sijaisauto korjauksen ajaksi?

Ei lähtökohtaisesti. KSL 5 luku 18 a § kieltää tietyin edellytyksin maksun perimisen korvaavasta tavarasta, mutta ei määrää antamaan sitä. Hallituksen esityksen mukaan myyjällä ei ole varsinaista velvollisuutta antaa korvaavaa tavaraa käyttöön (HE 47/2026 vp). Talousvaliokunta ehdotti kuluttajansuojalain muutoksen hyväksymistä muuttamattomana (TaVM 19/2026 vp). Sijaisauton puuttuminen voi silti tulla liikkeelle kalliiksi kahta muuta reittiä: edellä kuvatun vahingonkorvauksen ja jäljempänä käsitellyn merkittävän haitan kautta.

Miksi liike sitten antaisi auton? Perustelujen mukaan myyjät antavat korvaavan tavaran toisinaan palvelusyistä. Toinen syy on vahingonkorvaus. Korvaavan tavaran antamisella voi olla vaikutusta, kun arvioidaan myyjän vahingonkorvausvelvollisuutta ostajaa kohtaan. Sama esitys toteaa, ettei pykälä rajoita oikeutta vahingonkorvaukseen korvaavista hankinnoista. Arvio tehdään tapauskohtaisesti KSL 5 luvun 20 §:n nojalla.

Uusi sääntö 31.7.2026: saako autoliike periä maksun sijaisautosta?

Autojen osalta asia on vielä tulkinnanvarainen. Säännön soveltamisesta autoon ei ole vielä oikeuskäytäntöä. Kuluttajansuojalain 5 luvun 18 a §:ään tuli 31.7.2026 voimaan uusi virke korvaavasta tavarasta, joka autokaupassa olisi sijaisauto. Virke kuuluu näin:

”Jos korjattava tavara on luonteeltaan sellainen, että ostajilla on yleensä oltava tällainen tavara pysyvästi käytössään, tai jos kyseisen tuoteryhmän muut erityispiirteet sitä edellyttävät, myyjä ei saa periä ostajan käyttöön korjaamisen ajaksi annetun korvaavan tavaran käytöstä maksua.”

Laki ei luettele tavaroita, eikä autoa mainita perusteluissa. Hallituksen esityksen mukaan tarve pysyvään käyttöön viittaa tavaraan, joka on kuluttajille välttämätön arjessa. Esimerkkeinä mainitaan jääkaappi, pakastin ja matkapuhelin, kun taas televisio ja muu viihde-elektroniikka jäävät ulkopuolelle. Arvio tehdään yleisellä tasolla, ei yksittäisen kuluttajan näkökulmasta (HE 47/2026 vp).

Lähtisin itse siitä, että henkilöauto kuuluu maksukiellon piiriin. Perusteluissa ratkaisee arjen välttämättömyys, ja säännös kattaa lisäksi tuoteryhmät, joiden muut erityispiirteet sitä edellyttävät. Esityksen mukaan tällainen piirre voi olla ominaisuus, joka pidentää korjauksen kestoa (HE 47/2026 vp). Lukemissamme tuomioissa auton korjaus kesti yli kuukaudesta noin seitsemään kuukauteen. Yksikään lukemistamme ratkaisuista ei kuitenkaan koske uutta virkettä, joten tuomioistuimen kantaa emme ole vielä nähneet.

Jos tulkinta pitää, liike ei saa laskuttaa sijaisauton käytöstä, kun se antaa auton virheen korjauksen ajaksi. Sopimusehto, joka poikkeaa 5 luvun säännöksistä ostajan vahingoksi, on mitätön, jollei luvussa toisin säädetä (KSL 5 luku 2 §).

Mitä kauppoja uusi sääntö koskee?

Uusi virke koskee kauppoja, jotka on tehty 31.7.2026 tai sen jälkeen. Lain 573/2026 voimaantulosäännöksen mukaan ennen voimaantuloa tehtyyn sopimukseen sovelletaan aiempia säännöksiä. Ratkaisevaa on siis kaupantekopäivä, ei korjauspäivä. Jos ostit auton kesäkuussa 2026 ja se on korjattavana lokakuussa, kauppaasi sovelletaan aiempaa sanamuotoa. Jo aiempi sanamuoto vaati, ettei korjaus aiheuta merkittävää haittaa.

Sääntö koskee kauppaa, jossa myyjä on elinkeinonharjoittaja ja ostaja kuluttaja (KSL 5 luku 1 §). Jos viet auton korjaamolle omalla laskullasi, kyse on korjauspalvelusta, johon sovelletaan KSL 8 lukua. Silloin 5 luvun 18 a § ei lähtökohtaisesti sovellu. Lue: Autokorjaamon vastuu virheistä.

Riittääkö sijaisauto, jos korjaus kestää kuukausia?

Ei välttämättä. Etelä-Savon käräjäoikeus ei 27.10.2025 pitänyt noin seitsemän kuukauden korjausaikaa kohtuullisena (nro 1037 1006, L 736/2024/704). Se katsoi myös, että korjauksesta aiheutui merkittävää haittaa, vaikka ostajalla oli sijaisauto. Virhe on oikaistava kohtuullisessa ajassa ja niin, ettei sinulle aiheudu kustannuksia tai merkittävää haittaa. Arviossa otetaan huomioon tavaran luonne ja tarkoitus, jota varten ostit sen (KSL 5 luku 18 a §).

Jos on ilmeistä, ettei myyjä oikaise virhettä kohtuullisessa ajassa tai ilman merkittävää haittaa, voit lähtökohtaisesti vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkua. Purkua ei saa vähäisestä virheestä. Vähäisyyden näyttää myyjä (KSL 5 luku 19 §).

Etelä-Savon käräjäoikeuden mukaan kohtuullinen korjausaika olisi tässä tapauksessa ollut joitakin viikkoja ja korkeintaan muutaman kuukauden. Ostaja kertoi, että sijaisauto oli sisätiloiltaan pienempi eikä viisihenkinen perhe mahtunut siihen kerralla. Käräjäoikeus piti kertomusta uskottavana ja katsoi, että korjauksesta aiheutui merkittävää haittaa sijaisautosta huolimatta. Kauppa jäi puretuksi. Myyjän palautettavaksi tuli 30 568 euroa eli 35 368 euron kauppahinta vähennettynä 4 800 euron käyttöhyödyllä.

Sijaisauto ei siis välttämättä yksin poista haittaa. Käräjäoikeuden mukaan haitan arviointiin vaikuttavat ostajan omat olosuhteet. Korjauksen itsensä pitää olla sinulle maksuton: Kuluton korjaaminen tarkoittaa oikeasti 0 euroa. Purun edellytykset ja eteneminen: Autokaupan purku.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle

Älä jää odottamaan, että liike tarjoaa autoa itse. Hoida asia tässä järjestyksessä:

  1. Pyydä sijaisautoa myyjältä heti ja kirjallisesti, vaikka tekstiviestillä.
  2. Jos liike tarjoaa auton, ota se vastaan. Tarjouksen jälkeen itse vuokrattu auto voi jäädä omaan laskuusi.
  3. Jos et saa autoa ja tarvitset sitä, vuokraa kohtuuhintainen auto. Säilytä sopimus ja kuitit.
  4. Kerro myyjälle kirjallisesti, jos sijaisauto ei sovi tarpeeseesi.
  5. Kirjaa päivät, jotka olit ilman autoa.

Pelkän muutaman sadan euron vuokralaskun takia ei yleensä kannata lähteä riitelemään. Kun riidan arvo on tuhansia euroja, asia kannattaa riitauttaa ja vuokrakulut vaatia samalla. Kokonaiskuva löytyy sivulta Kuluttajansuoja autokaupassa.

Laki Lehtonen auttaa, kun autoliike ei korjaa virhettä kohtuullisessa ajassa, laskuttaa sijaisautosta tai kiistää vuokrakulusi. Arvioimme, mitä sinun kannattaa vaatia: vuokrakulujen korvausta, hinnanalennusta vai kaupan purkua. Autamme autokauppaa koskevissa riidoissa: takanamme on yli 1 000 hoidettua kuluttajariitaa. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.

Lue myös