Lojaliteettivelvollisuus ei ole yleinen kielto toimia omaksi hyödyksi. Se sitoo toiminnan työsuhteeseen, asemaan ja todelliseen haittaan. Työntekijällä on yleinen velvollisuus sekä erityiset kilpailu- ja salassapitosäännöt. Työnantajalla on oma yleisvelvoite ja tasapuolisen kohtelun vaatimus. Päättämiskynnys arvioidaan erikseen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Mitä työntekijän lojaliteettivelvollisuus sisältää?
Työsopimuslain 3 luvun 1 § velvoittaa tekemään työn huolellisesti työnantajan toimivallan mukaisten määräysten mukaan. Työntekijän pitää välttää toimintaa, joka on hänen asemassaan vaadittavan menettelyn vastaisena ristiriidassa hyvän tavan kanssa.
Asema vaikuttaa velvollisuuden laajuuteen. Johtavassa tehtävässä luottamus ja pääsy liiketoimintatietoon voivat korostua. Tavalliselta työntekijältä ei kuitenkaan voida vaatia rajatonta työnantajan edun asettamista oman vapaa-ajan edelle.
Rikkomus pitää yksilöidä. Pelkkä luottamuksen menettämistä koskeva väite ei riitä. Selvitä teko, ajankohta, työntekijän asema, ohjeet ja väitetty haitta.
Työsopimuslain 3 luvun 1 § ei tee jokaisesta työnantajan edun vastaisesta valinnasta rikkomusta. Arvio sidotaan työntekijän asemaan ja hyvän tavan vastaiseen menettelyyn. Siksi väitteessä pitää kuvata myös se, miksi juuri tämä teko rikkoi vaadittavaa huolellisuutta.
Milloin sivutyö muuttuu kielletyksi kilpailuksi?
Työsopimuslain 3 luvun 3 § kieltää työn tai toiminnan, joka hyvän tavan vastaisena kilpailutekona ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Arvioinnissa huomioidaan työn luonne ja työntekijän asema. Myös hyväksymätön valmistelu voi olla kiellettyä.
Kaikki samalla alalla toimiminen ei automaattisesti ylitä rajaa. Ratkaisevaa on toiminnan kilpailuluonne, haitan ilmeisyys ja menettelyn hyväksyttävyys. Asiakkaiden siirtäminen, työajan käyttö ja työnantajan tietojen hyödyntäminen painavat arvioinnissa.
Valmistelutoimet arvioidaan erikseen varsinaisesta kilpailusta. Kerää tieto perustamistoimista, yhteydenotoista, tarjouksista ja niiden ajankohdista. Työsuhteen aikana tehty hyväksymätön valmistelu voi kuulua kiellon piiriin, vaikka uusi yritys aloittaisi toimintansa vasta myöhemmin.
KKO 2012:91 koski autoliikkeen esimiestä, joka kävi omaan lukuunsa autokauppaa. Toiminta oli kiellettyä kilpailua. Työnantajalla oli irtisanomisperuste, mutta välittömän purkamisen erittäin painava syy puuttui.
Miten liikesalaisuuksia käsitellään?
Työsopimuslain 3 luvun 4 § kieltää työnantajan liikesalaisuuden käyttämisen omaksi hyödyksi ja ilmaisemisen muille työsuhteen aikana. Oikeudettomasti hankittuun tietoon liittyvä kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.
Kaikki työpaikan tieto ei ole liikesalaisuus. Työnantajan pitää pystyä yksilöimään tieto ja sen salassa pitämiseksi tehdyt toimet. Työntekijän yleinen ammattitaito ei muutu työnantajan omaisuudeksi.
Tietojen palauttaminen, käyttöoikeuksien päättäminen ja salassapidon muistutus kannattaa hoitaa päättymistilanteessa. Epämääräinen kielto ei korvaa suojattavan tiedon tunnistamista.
Tee väitetystä liikesalaisuudesta luettelo. Kuvaa tiedon sisältö, sen saaneet henkilöt, käytetyt suojaustoimet ja väitetty hyödyntäminen. Arvioi erikseen, hankittiinko tieto oikeudettomasti, koska tämä vaikuttaa työsuhteen päättymisen jälkeiseen kieltoon.
Mitä velvollisuuksia työnantajalla on?
Työsopimuslain 2 luvun 1 § velvoittaa työnantajaa edistämään suhteitaan työntekijöihin ja työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan pitää myös edistää työntekijän mahdollisuuksia suoriutua työstä muutoksissa sekä kehittyä urallaan.
Lain 2 luvun 2 § vaatii tasapuolista kohtelua. Poikkeaminen tarvitsee työntekijöiden tehtäviin tai asemaan liittyvän perustellun syyn. Velvollisuus ei tarkoita, että kaikkia tilanteita käsitellään mekaanisesti samalla tavalla.
KKO 2016:13 koski turvatarkastajan työn väliaikaista keskeyttämistä. Työnantajan piti selvittää, voitiinko keskeytys välttää muulla työllä. Hovioikeus velvoitti työnantajan maksamaan ansionmenetyksestä 3 914,44 euroa korkoineen. KKO ei muuttanut hovioikeuden lopputulosta.
Ratkaisun velvollisuus ei perustunut siihen, että työnantajan olisi pitänyt maksaa palkkaa ilman työntekoa. KKO arvioi muun työn selvittämistä ja yksilöityä tarjoamista. Työnantaja ei ollut kartoittanut tehtäviä eikä tehnyt konkreettista tarjousta ehtoineen.
Miten rikkomuksen seuraamus arvioidaan?
Ensin tunnistetaan rikottu velvollisuus. Sen jälkeen arvioidaan vakavuus, kesto, tahallisuus, haitta ja työntekijän asema. Varoituksen tarve ja mahdollisuus korjata toiminta pitää selvittää ennen päättämistä.
KKO 2012:91:n ero irtisanomisen ja purkamisen välillä on tärkeä. Sama teko voi riittää irtisanomiseen mutta ei työsuhteen välittömään päättämiseen. Seuraamusta ei saa valita vain rikkomuksen nimen perusteella.
Tee seuraamuksesta oma arvio sen jälkeen, kun teko on näytetty. Kirjaa varoituksen tarve, mahdollisuus korjata menettely ja työntekijän asema. Purun erittäin painavaa syytä ei voi päätellä pelkästään siitä, että irtisanomisperuste täyttyy.
Luimme tätä kirjoitusta varten kaksi ratkaisua: KKO 2012:91 ja KKO 2016:13.
Miten epäilty lojaliteettirikkomus selvitetään?
Määrittele ensin, mistä velvollisuudesta on kysymys. Yleinen huolellisuusvelvoite, kilpaileva toiminta ja liikesalaisuuden käyttö vaativat eri tosiseikat. Kirjaa väitetty teko, ajankohta, työntekijän asema ja käytössä olleet ohjeet. Pelkkä työnantajan kokema epäluottamus ei vielä yksilöi lainvastaista toimintaa.
Selvitä kilpailutilanteessa palvelu tai tuote, asiakkaat, markkina ja toiminnan laajuus. Tarkista, tapahtuiko toiminta työajalla tai työnantajan välineillä. Liikesalaisuusväitteessä yksilöi tieto sekä sen suojaustoimet. Työntekijälle pitää antaa mahdollisuus vastata väitteisiin ja toimittaa oma aineistonsa ennen seuraamuksen valintaa.
Arvioi seuraamus erillään rikkomuksen toteamisesta. Varoitus voi olla tarpeen, vaikka menettely olisi moitittavaa. Irtisanominen ja purku edellyttävät eri vakavuutta. KKO 2012:91 näyttää tämän käytännössä. Työnantajan pitää myös verrata menettelyä vastaaviin aiempiin tapauksiin tasapuolisen kohtelun vuoksi.
Työntekijän vastauksessa kannattaa erottaa tosiseikat ja oma oikeudellinen kanta. Kerro, mitä teit, mitä tietoja käytit ja syntyikö toimintaa työnantajan asiakkaiden kanssa. Työnantajan päätöksessä kuvataan vastaavasti hyväksytty näyttö ja seuraamuksen peruste. Molemminpuolinen täsmällisyys rajaa riidan todelliseen kysymykseen eikä jätä asiaa yleisen luottamuspuheen varaan.
Vertaa lopuksi työnantajan aiempaa käytäntöä samanlaisiin tekoihin. Työsopimuslain 2 luvun 2 § sallii erilaisen kohtelun vain tehtäviin tai asemaan liittyvästä perustellusta syystä. Jos seuraamus poikkeaa aiemmasta, perustele ero päätösasiakirjassa.
KKO 2012:91:ssa työntekijä oli autoliikkeen esimies ja kävi omaan lukuunsa autokauppaa. KKO piti toimintaa kiellettynä kilpailuna. Työnantajalla oli oikeus irtisanoa työsopimus, mutta erittäin painava purkuperuste puuttui. Tämä rajaa seuraamusten eroa konkreettisesti.
Kirjaa kuulemiseen työntekijälle esitetyt tosiseikat ja väitetty lainkohta. Työntekijän vastauksesta erotetaan myönnetyt tapahtumat, kiistetyt tapahtumat ja niiden näyttö. Seuraamus arvioidaan vasta tämän erottelun jälkeen.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle?
Työntekijän kannattaa ilmoittaa epäselvästä sivutoimesta etukäteen ja rajata työnantajan tiedot pois toiminnasta. Työnantajan pitää antaa ymmärrettävät ohjeet ja dokumentoida konkreettinen haitta. Molempien kannattaa välttää yleisiä syytöksiä.
Työnantajan oikeudet eivät syrjäytä työntekijän vapaa-aikaa ja ammattitaidon käyttöä. Työntekijän oikeudet eivät puolestaan salli työnantajan vahingoittamista työsuhteen aikana.
Laki Lehtonen auttaa työsuhteen lojaliteettivelvollisuuden, kilpailun ja päättämiskynnyksen arvioinnissa. Ota yhteyttä ennen seuraamuksen määräämistä tai siihen vastaamista. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
