Irtisanomisaika työsopimuslain mukaan

Työsopimuslain irtisanomisaika määräytyy eri tavoin työntekijälle ja työnantajalle. Palvelusajan oikea laskeminen ratkaisee työnantajan ajan. Työntekijällä raja on viisi vuotta. Sopimus ja työehtosopimus pitää tarkistaa ennen ilmoitusta. Virhe voi synnyttää palkkaa vastaavan korvausvastuun. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.

Mitkä ovat työsopimuslain irtisanomisajat?

Lain yleisiä aikoja sovelletaan, jos muusta ei ole sovittu. Työnantajan aika pitenee työsuhteen jatkuessa. Työntekijän aika vaihtuu yhden kerran. Taulukon rajat perustuvat työsopimuslain 6 luvun 3 §:ään. Palvelusaika tarkoittaa yhdenjaksoista työsuhdetta.

Ratkaiseva päivä on se, jolloin irtisanominen toimitetaan. Tarkista työsuhteen alkupäivä sopimuksesta ja palkkatiedoista. Älä pyöristä lähes täyttynyttä palvelusvuotta seuraavaan luokkaan.

Työnantajan viisi palvelusaikaluokkaa ja työntekijän kaksi luokkaa arvioidaan erikseen. Sama yhdenjaksoinen kesto voi siksi johtaa eri aikaan sen mukaan, kumpi irtisanoo. Merkitse laskelmaan myös taulukon raja, jotta valittu aika voidaan tarkistaa myöhemmin.

Irtisanomisajoista yhtään ratkaisua emme tähän lukeneet: kirjoitus perustuu lakitekstiin.

Irtisanominen edellyttää lisäksi oikeaa ilmoitustapaa. Tämä artikkeli käsittelee ajan pituutta, ei työnantajan irtisanomisperustetta.

Miten irtisanomisajan päättymispäivä lasketaan?

Työsopimuslain 6 luvun 2 §:n mukaan päivissä määrätty aika päättyy viimeisen päivän päättyessä. Laskenta alkaa irtisanomista seuraavasta päivästä. Viikoissa, kuukausissa tai vuosissa määrätty aika päättyy järjestysnumeroltaan vastaavana päivänä. Kuukauden puuttuva vastaava päivä korvautuu viimeisellä päivällä.

Jos työntekijä saa ilmoituksen 10. marraskuuta ja aika on 14 päivää, laskenta alkaa 11. marraskuuta. Työsuhde päättyy 24. marraskuuta päivän päättyessä. Kuukauden aika päättyisi 10. joulukuuta päivän päättyessä.

Kuukausina määrätty aika ei tarkoita kiinteää päivien määrää. Helmikuuhun osuva jakso voi olla lyhyempi kuin kesäkuukausiin osuva jakso. Lain järjestysnumerosääntö pitää laskennan silti samana: ensin ilmoituspäivä, sitten vastaava päättymispäivä.

Ilmoituksen vastaanottaminen pitää voida näyttää. Sähköpostin lähetysaika ei aina yksin ratkaise vastaanottamista. Käytännössä vastaanottokuittaus tai allekirjoitettu ilmoitus vähentää epäselvyyttä.

Voidaanko irtisanomisajasta sopia toisin?

Työsopimuslain 6 luvun 1 § sallii sopimisen. Aika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Työnantajan ajan pitää olla vähintään työntekijän ajan pituinen. Työntekijä saa noudattaa työnantajan lyhyempää aikaa, jos sopimus on tämän rajoituksen vastainen.

Sopimusehdossa pitää erottaa työnantajan ja työntekijän ajat. Yksi yhteinen luku käy vain, jos se täyttää työnantajan aikaa koskevan vähimmäissuhteen. Kuuden kuukauden enimmäisaika rajoittaa sopimista, vaikka osapuolet haluaisivat pidemmän siirtymäajan.

Työehtosopimus voi sisältää lain yleisistä ajoista poikkeavia määräyksiä. Siksi taulukkoa ei pidä soveltaa tarkistamatta alaa ja työnantajaa sitovaa työehtosopimusta. Tässä ei esitetä työehtosopimusten lukuja, koska ne vaihtelevat sopimuksittain.

Myös määräaikainen työsopimus vaatii erillisen tarkistuksen. Se päättyy tavallisesti sovittuna aikana ilman irtisanomista. Irtisanominen kesken määräajan edellyttää siihen soveltuvaa perustetta tai sopimusehtoa.

Mitä palkalle ja työnteolle tapahtuu irtisanomisaikana?

Työsuhde jatkuu normaalisti päättymispäivään asti. Työntekijällä on työvelvoite ja työnantajalla palkanmaksuvelvoite. Työnantaja voi vapauttaa työntekijän työstä, mutta vapautuksen ehdot pitää kirjata. Samalla voidaan sopia työvälineiden palautuksesta ja keskeneräisten tehtävien luovutuksesta.

Vuosiloman sijoittaminen ei tapahdu pelkällä ilmoituksella ilman vuosilomalain menettelyä. Lomakorvaus ja lopputili ovat erillisiä kysymyksiä. Tarkista myös mahdollinen työnhakuun liittyvä palkallinen vapaa tuotannollisessa ja taloudellisessa irtisanomisessa.

Työntekijän ei pidä lopettaa työntekoa vain siksi, että uusi työ alkaa aikaisemmin. Lyhyemmästä ajasta kannattaa sopia kirjallisesti. Sopimuksesta pitää ilmetä uusi päättymispäivä ja se, luopuuko kumpikaan osapuoli vaatimuksista.

Mitä seuraa irtisanomisajan rikkomisesta?

Työsopimuslain 6 luvun 4 § asettaa kummallekin osapuolelle taloudellisen seurauksen. Työnantaja maksaa täyden palkan noudattamatta jätetyltä ajalta. Työntekijä maksaa vastaavan palkan kertakorvauksena, jos hän jättää oman aikansa noudattamatta.

Osittainen laiminlyönti johtaa suhteutettuun korvaukseen. Laskelmassa huomioidaan vain noudattamatta jäänyt osa. Korvausta ei pidä sekoittaa perusteettoman päättämisen korvaukseen, joka arvioidaan eri säännöksen nojalla.

Työnantajan suoritus perustuu täyteen palkkaan laiminlyödyltä ajalta. Työntekijän seuraamus on vastaavaa palkkaa koskeva kertakorvaus. Jos puuttuva aika on vain osa sovellettavasta irtisanomisajasta, myös maksettava määrä rajataan juuri siihen osaan.

Riita syntyy usein siitä, mikä aika oli sovellettava tai milloin ilmoitus vastaanotettiin. Säilytä työsopimus, työehtosopimuksen tunnistetiedot, ilmoitus ja vastaanottotodiste. Palkkalaskelmat osoittavat korvauslaskelman lähtökohdan.

Miten oikea päättymispäivä varmistetaan käytännössä?

Tee laskenta aina alkuperäisistä asiakirjoista. Merkitse työsuhteen alkupäivä, ilmoituksen vastaanottopäivä, irtisanoja ja sovellettava palvelusaikaluokka. Lisää laskelmaan työsopimuksen ehto sekä työehtosopimuksen nimi. Jos ne poikkeavat lain taulukosta, kirjoita näkyviin, miksi juuri kyseinen ehto tulee sovellettavaksi.

Vahvista lopputulos vastapuolelle kirjallisesti. Ilmoita erikseen viimeinen työpäivä, työsuhteen päättymispäivä, työvelvoite ja palkanmaksu. Ne eivät aina tarkoita samaa asiaa. Kirjaa myös sovitut lomat, työnteosta vapautus ja työvälineiden palautus. Näin yhden päivämäärän virhe ei siirry lopputilin laskentaan.

Jos osapuolet sopivat lyhyemmästä ajasta, tee uusi sopimus päättymisestä. Pelkkä lupa lähteä työpaikalta ei välttämättä osoita, että työsuhteen päättymispäivää muutettiin. Sopimuksessa kannattaa todeta myös, jääkö kummallekaan vaatimuksia noudattamatta jääneestä ajasta. Päivää ei pidä korjata jälkikäteen ilman molempien hyväksyntää.

Tee lopuksi kaksi erillistä tarkistusta. Ensimmäinen vahvistaa lain, työsopimuksen ja työehtosopimuksen perusteella sovellettavan ajan. Toinen laskee päättymispäivän ilmoituksen vastaanottamisesta. Näin väärä palvelusaikaluokka ja kalenterivirhe eivät peity samaan laskelmaan.

Jos irtisanomisaika jää osittain noudattamatta, merkitse laskelmaan sovellettava kokonaisaika ja toteutunut aika. Työsopimuslain 6 luvun 4 § kohdistaa korvauksen vain puuttuvaan osaan. Käytä palkkalaskelmassa samaa palkkaperustetta kuin kyseisellä irtisanomisajalla olisi käytetty.

Säilytä laskelma päättämisilmoituksen liitteenä. Merkitse siihen käytetty pykälä, sopimusehto ja mahdollinen työehtosopimuksen määräys. Näin päättymispäivä voidaan tarkistaa ilman uuden laskelman rakentamista.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle?

Tarkista ensin, kumpi osapuoli irtisanoo. Laske sitten yhdenjaksoinen palvelusaika ilmoituspäivään. Vertaa tulosta taulukkoon, työsopimukseen ja työehtosopimukseen. Merkitse viimeinen työpäivä kirjalliseen ilmoitukseen. Pyydä vastaanottamisesta vahvistus.

Työnantajan kannattaa kirjata työvelvoite, palkka ja omaisuuden palautus. Työntekijän kannattaa varmistaa uuden työn aloituspäivä ennen irtisanoutumista. Epäselvä päättymispäivä voi aiheuttaa kahden työn päällekkäisyyden tai korvausvaatimuksen.

Laki Lehtonen auttaa työsuhteen irtisanomisajan, päättymispäivän ja palkkavaikutusten arvioinnissa. Ota yhteyttä ennen ilmoitusta tai heti erimielisyyden synnyttyä. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.

Lue myös

• irtisanominen
• Työntekijän irtisanominen
• Työsuhteen purkaminen ja irtisanominen
• Oikeuden päätöksiä laittomasta irtisanomisesta