Nollatuntisopimus ja työttömyysturva voivat olla voimassa samaan aikaan. Työtulo vaikuttaa yleensä soviteltuun etuuteen. Työnhaun ja muiden ehtojen pitää silti täyttyä. Oma irtisanoutuminen voi johtaa karenssiin, ellei laissa ole pätevää syytä. Tunnit ratkaisevat paljon. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Milloin nollatuntisopimus on sallittu?
Työsopimuslain 1 luvun 11 § kutsuu nollatuntisopimusta vaihtelevan työajan ehdoksi. Työaika voi vaihdella sovitun vähimmäisajan ja enimmäisajan välillä. Se voi tarkoittaa myös työhön kutsumista tarpeen mukaan.
Työnantajan aloitteesta ehtoa ei saa käyttää, jos työvoimatarve on kiinteä. Vähimmäistyöaikaa ei saa sopia todellista tarvetta pienemmäksi. Säännöllinen 20 tunnin tarve ei siten sovi nollan tunnin vähimmäisehtoon.
Työnantajan pitää tarkastaa toteutuneet tunnit vähintään 12 kuukauden välein. Korkeampaa vähimmäisaikaa on tarjottava kuukauden kuluessa, jos tunnit ja työvoimatarve sitä osoittavat. Työntekijä voi pyytää kirjallisen selvityksen tuloksesta.
Tarkastelussa verrataan sovittua vähimmäisaikaa toteutuneisiin tunteihin ja työvoimatarpeeseen. Työnantaja ilmoittaa tarkastelun ajankohdan. Jos vähimmäisaikaa ei koroteta työntekijän pyynnöstä huolimatta, kirjallisesta selvityksestä pitää näkyä tulos ja sen perusteena olevat seikat.
Milloin soviteltua työttömyysetuutta voi saada?
Työttömyysturvalain 4 luvun 1 § antaa oikeuden soviteltuun etuuteen muun muassa osa-aikatyöstä tuloa saavalle. Muiden 1, 2 ja 3 luvun edellytysten pitää täyttyä. Osa-aikaisuus ei saa johtua työntekijän omasta työajan lyhentämisestä.
Vaihteleva työaika ei siis automaattisesti tarkoita täyttä työttömyyttä. Työstä saatu tulo sovitetaan etuuteen. Ilmoita työpäivät, tunnit, palkka ja maksupäivä täsmällisesti. Palkkalaskelmat ja työvuorolistat kannattaa säilyttää.
Euromääräinen sovittelulaskelma jää tämän kirjoituksen ulkopuolelle. Arvio tehdään etuuden maksajan päätöksessä. Kirjoitus käsittelee vain sitä, milloin osa-aikatyön tulo voi kuulua sovitteluun ja mitä tietoja hakijan pitää ilmoittaa.
Työttömyysturvalain 4 luvun 1 § erottaa osa-aikatyöstä tuloa saavan työntekijän itse lyhentämästä työajasta. Tämä ero kannattaa selvittää työsopimuksella ja työnantajan työvuorotarjouksilla. Pelkkä vähäinen tuntimäärä ei vielä kerro, kumpi tilanteista on kyseessä.
Aiheuttaako oma irtisanoutuminen aina karenssin?
Työttömyysturvalain 2 a luvun 1 § asettaa 45 päivän korvauksettoman määräajan, jos työnhakija eroaa ilman pätevää syytä. Enintään viisi päivää kestäneessä työssä aika on 30 päivää. Sääntö koskee myös tilannetta, jossa henkilö aiheuttaa päättymisen moitittavalla menettelyllään.
Lain 2 a luvun 2 § sisältää vaihtelevaa työaikaa koskevan pätevän syyn. Eroaminen voi olla perusteltua, jos edeltävän 12 kalenteriviikon aikana tarjottu työ ei kerryttänyt työssäoloehtoa. Lisäksi sopimuksessa ei saa olla sovittuna säännöllistä työn tekemistä.
Pätevä syy voi liittyä myös työsopimuslain mukaiseen työnantajan vakavaan rikkomukseen. Oma arvio ei vielä sido viranomaista. Kirjaa irtisanoutumisen todellinen syy ja liitä tuntitiedot hakemukseen.
Tee 12 kalenteriviikosta päiväkohtainen yhteenveto ennen päättämisilmoitusta. Erota työnantajan tarjoamatta jättämät tunnit työntekijän hylkäämistä vuoroista. Merkitse myös, onko sopimuksessa sovittu säännöllisestä työstä, koska 2 a luvun 2 § edellyttää tämän ehdon tarkistamista.
Mitä työnantajan pitää selvittää kirjallisesti?
Vaihtelevaa työaikaa koskevassa sopimuksessa työntekijän pitää saada keskeiset ehdot kirjallisesti lain 2 luvun 4 §:n mukaan. Työajan vaihteluväli ja ehdon käytön peruste ovat olennaisia. Työntekijän pitää voida ennakoida, milloin työtä voidaan tarjota.
Jos työnantaja lopettaa työn tarjoamisen kokonaan, työntekijä voi pyytää kirjallisen selvityksen syistä. Työsopimuslain 1 luvun 11 § velvoittaa antamaan selvityksen. Tämä auttaa erottamaan tilapäisen vuorojen puutteen pysyvämmästä muutoksesta.
Selvityksessä kannattaa pyytää ajankohta, jolloin työn tarjoaminen väheni, sekä työnantajan ilmoittama syy. Työsopimuksen työaikaehto ja vuorotarjoukset näyttävät eri asioita. Ensimmäinen kuvaa sovittua vaihteluväliä, toinen työn määrää käytännössä.
Nollatuntisopimus ei oikeuta siirtämään kiinteän työvoimatarpeen riskiä työntekijälle. Toteutuneiden tuntien seuranta palvelee sekä sopimusehdon että etuushakemuksen arviointia.
Miten tunnit ja työnhaku dokumentoidaan?
Tee viikkokohtainen taulukko tarjotuista, hyväksytyistä ja tehdyistä tunneista. Merkitse myös vuorot, joista kieltäydyit, sekä kieltäytymisen syy. Työvuorolista ei aina kerro, mitä työnantaja alun perin tarjosi. Säilytä siksi viestit ja järjestelmän ilmoitukset, kunnes etuuspäätös ja mahdollinen muutoksenhaku ovat lopullisia.
Vertaa 12 kuukauden toteumaa työsopimuksen vähimmäisaikaan. Jos työ on vakiintunut korkeammalle tasolle, pyydä työnantajalta tarkastelun tulos ja uusi tarjous. Tämä sopimuskysymys on eri asia kuin etuuden määrä. Sama tuntiaineisto auttaa kuitenkin molemmissa arvioissa ja vähentää ristiriitoja ilmoitettujen tietojen välillä.
Jos harkitset irtisanoutumista, tee lisäksi 12 kalenteriviikon yhteenveto. Merkitse työssäoloehtoon luettavat viikot vain etuuden maksajan ohjeiden perusteella. Pyydä arvio pätevästä syystä ennen ilmoitusta, jos se on mahdollista. Työnantajalle annettava päättämisilmoitus ja viranomaiselle annettava selvitys palvelevat eri tarkoituksia.
Nollatuntisopimuksesta yhtään ratkaisua emme tähän lukeneet: kirjoitus perustuu lakitekstiin.
Työnantajan selvityksen ja etuushakemuksen ei tarvitse käyttää samoja käsitteitä, mutta lukujen pitää täsmätä. Jos työvuoro peruutetaan, merkitse peruuttaja, ajankohta ja mahdollinen korvaus. Jos työnteko loppuu kokonaan, pyydä työsopimuslain mukainen kirjallinen syyselvitys. Toimita viranomaiselle vain varmennetut tiedot ja korjaa virheellinen ilmoitus heti. Säilytä myös päätöksen perusteena olleet palkkatiedot, jotta myöhempi oikaisu voidaan kohdistaa oikeaan jaksoon.
Jaa aineisto kolmeen ryhmään: sopimusehtoihin, toteutuneeseen työhön ja etuushakemukseen. Tarkista, että päivämäärät ja tunnit vastaavat toisiaan kaikissa ryhmissä. Jos luvuissa on ero, selitä se ennen hakemuksen lähettämistä ja säilytä korjauksen peruste.
Työsopimuslain 1 luvun 11 §:n tarkastelu tehdään vähintään 12 kuukauden välein. Merkitse tarkastelujakson ensimmäinen ja viimeinen päivä sekä kaikkien toteutuneiden tuntien määrä. Jos vähimmäisaika olisi määriteltävissä korkeammaksi, työnantajan tarjous tehdään kuukauden kuluessa.
Työttömyysturvan 12 viikon tarkastelu ja työsopimuksen 12 kuukauden tarkastelu eivät ole sama jakso. Ensimmäinen liittyy vaihtelevasta työstä eroamisen pätevään syyhyn. Jälkimmäinen koskee sovitun vähimmäistyöajan vastaavuutta työnantajan todelliseen tarpeeseen.
Merkitse molempien jaksojen alku ja loppu omaan taulukkoonsa. Käytä samoja työvuoroja pohjatietoina, mutta älä sekoita jaksojen oikeudellista tarkoitusta. Etuuden maksaja arvioi työssäoloehdon, kun työnantaja arvioi työvoimatarpeen.
Pidä viranomaisen päätös ja työnantajan selvitys erillisinä alkuperäisinä asiakirjoina.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle?
Pidä oma tuntitaulukko, työvuorolistat, palkkalaskelmat ja työnantajan viestit. Rekisteröi työnhaku ja ilmoita muutoksista etuuden maksajalle. Pyydä työnantajalta 12 kuukauden tarkastelun tulos kirjallisena.
Älä irtisanoudu vain siksi, että vuoroja on vähän. Tarkista ensin 12 viikon tiedot ja pätevän syyn ehdot. Pyydä tarvittaessa viranomaiselta ohje etukäteen. Työnantajan rikkomukseen perustuva syy pitää pystyä näyttämään.
Laki Lehtonen auttaa työsuhteen vaihtelevan työajan ehdon ja irtisanoutumisen oikeudellisen perusteen arvioinnissa. Etuuspäätöksen tekee toimivaltainen viranomainen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
