Perunkirjoitus, kun läheinen on kuollut ulkomailla
Perunkirjoitus, kun läheinen on kuollut ulkomailla, alkaa yhdestä kysymyksestä: missä maassa vainaja asui. Perunkirjoituksen paikan ratkaisee vainajan asuinvaltio, ei kuolinpaikka. Jos vainaja asui Suomessa ja kuoli esimerkiksi lomamatkalla, perunkirjoitus tehdään Suomessa kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos vainaja asui ulkomailla, pesän selvitys tehdään yleensä siellä paikallisten sääntöjen mukaan. Sinä annat silloin Suomeen perintöveroilmoituksen kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, eikä perukirjaa tehdä Suomessa Verohallintoa varten. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Missä perunkirjoitus tehdään, kun kuolema tapahtui ulkomailla?
Ratkaiseva asia on vainajan asuinvaltio. Suomessa asuneen vainajan jälkeen perunkirjoitus tehdään Suomessa kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, vaikka kuolema tapahtui ulkomailla. Ulkomailla asuneen vainajan pesä selvitetään yleensä asuinvaltiossa sen omien sääntöjen mukaan. Suomeen annetaan silloin perintöveroilmoitus, ei perukirjaa.
Jos vainajalla oli koti useassa maassa, asuinvaltio pitää ratkaista ensin. EU-tuomioistuin totesi asiassa C-80/19 (tuomio 16.7.2020), että viranomaisen ”on vahvistettava perittävän asuinpaikaksi yksi ainoa jäsenvaltio”. Pesää ei siis selvitetä kahden maan säännöillä rinnakkain. Tarkemmat ohjeet asuinvaltion määrittämiseen: Miten määritetään perinnönjättäjän tai perinnönsaajan asuinvaltio.
Mitä asiakirjoja tarvitset ja miten etenet?
Tarvitset kuolintodistuksen ja sukulaisuuden osoittavat asiakirjat siitä maasta, jossa vainaja asui. Suomessa asutulta ajalta sukuselvityksen antaa Digi- ja väestötietovirasto tai vainajan seurakunta. Ruotsissa vastaavan todistuksen (dödsfallsintyg med släktutredning) antaa Skatteverket.
Näin etenet:
- Pyydä kuolintodistus ja sukulaisuuden osoittavat asiakirjat asuinvaltion viranomaiselta.
- Selvitä, kuka hoitaa pesää asuinvaltiossa ja miten paikallinen pesänselvitys etenee.
- Anna perintöveroilmoitus Verohallinnon lomakkeella 3620 kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä.
- Jos ulkomaiset asiakirjat viipyvät, hae lisäaikaa lomakkeella 3628 ennen määräajan päättymistä.
Perintövero menee pääsäännön mukaan: veroa maksetaan Suomeen, jos perinnönjättäjä tai perinnönsaaja asui kuolinhetkellä Suomessa. Verotuksen kokonaisuus on käyty läpi täällä: Miten määritetään perinnönjättäjän tai perinnönsaajan asuinvaltio. Jos läheisesi asui Ruotsissa, koko prosessi määräaikoineen on omalla sivullaan: Perintö Ruotsista Suomeen.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Kansainväliset perintöasiat ratkeavat eri sääntöjen mukaan sen perusteella, missä perinnönjättäjä ja perinnönsaaja asuvat. Valitse tilanteesi:
Et tiedä, minkä maan sääntöjä perintöösi sovelletaan. Kaikki alkaa perinnönjättäjän asuinvaltion määrittämisestä. Lue: Miten määritetään perinnönjättäjän tai perinnönsaajan asuinvaltio
Perinnönjättäjä asui Suomessa, mutta perinnönsaaja asuu ulkomailla. Tällöin sovelletaan lähtökohtaisesti Suomen lakia. Lue: Perinnönjättäjä asui Suomessa, mutta perinnönsaaja ei
Perintö tulee Ruotsista tai muusta EU-maasta. Perintövero maksetaan yleensä Suomeen, ja perinnönjakoon sovellettava laki määräytyy EU-perintöasetuksen mukaan. Lue: Perintö Ruotsista Suomeen
Perintö tulee Sveitsistä, Tanskasta, Islannista, Hollannista tai Ranskasta. Näiden maiden perintösopimukset tekevät perinnöstä Suomessa pääosin verovapaata. Lue: Perintö Sveitsistä ja muista sopimusmaista Suomeen
Perintö tulee Yhdysvalloista tai omaisuus on trustissa. Lue: Perintö Yhdysvalloista Suomeen
Perinnönjako tapahtuu Suomessa ja mietit jaon vaiheita. Lue: Perinnönjako ja siihen liittyvät asiakirjat
Kaikki kansainvälisen perinnön aiheet yhdestä paikasta: Perintö ulkomailta Suomeen. Jos et ole varma, mihin tilanteesi kuuluu, ota yhteyttä. Ensimmäinen kartoittava keskustelu on maksuton.
Alkukartoitus on aina maksuton
Selvitämme asiakaspalvelussamme ensimmäisen yhteydenoton aikana miten sinun asiaasi hoidetaan parhaiten. Ottamalla yhteyttä saat tietoosi, onko yleinen neuvo riittävä tai mahdollinen vai tarvitsetko asiasi hoitoon lakipalveluita.
Kysymyksiä perunkirjoituksesta, kun kuolema tapahtui ulkomailla:
Tehdäänkö perunkirjoitus Suomessa, jos läheinen kuoli lomamatkalla?
Kyllä lähtökohtaisesti. Jos vainaja asui Suomessa, perunkirjoitus tehdään Suomessa kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Kuolinpaikka ei tätä muuta.
Missä ajassa perintöveroilmoitus pitää antaa, kun vainaja asui ulkomailla?
Perintöveroilmoituksen pitää olla Verohallinnossa kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Jos ulkomaiset asiakirjat viipyvät, lisäaikaa voi hakea lomakkeella 3628 ennen määräajan päättymistä.
Mistä saan kuolintodistuksen, kun kuolema tapahtui ulkomailla?
Kuolintodistuksen antaa yleensä sen maan viranomainen, jossa kuolema tapahtui tai jossa vainaja asui. Ruotsissa todistuksen (dödsfallsintyg med släktutredning) antaa Skatteverket.
Tarvitsenko suomalaisen perukirjan, jos vainaja asui ulkomailla?
Et Verohallintoa varten, vaan annat perintöveroilmoituksen. Suomessa oleva omaisuus voi silti vaatia selvityksiä esimerkiksi pankille.
Kuka pesää hoitaa, kun vainaja asui ulkomailla?
Pesän selvitys tehdään yleensä vainajan asuinvaltiossa sen sääntöjen mukaan, ja hoitaja määräytyy sieltä. Suomessa asuvana perillisenä sinun kannattaa ensin varmistaa asuinvaltio ja pyytää sitten paikallinen selvitys asiakirjoineen.
Uusimmat artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
