Miten perintö jaetaan?
Perintö jaetaan vasta, kun pesä on selvitetty. Jakoon ei saa ryhtyä vastoin osakkaan kieltoa, ennen kuin perunkirjoitus on tehty ja tiedossa olevat velat maksettu tai niihin tarvittavat varat pantu erilleen (PK 23 luku 2 §). Jos vainaja oli naimisissa, lesken kanssa tehdään ensin ositus (PK 23 luku 1 §). Perinnönjaolle ei ole määräaikaa. Jokainen osakas voi kuitenkin vaatia jakoa, kun pesä on selvitetty ja mahdolliset testamentin saajat ovat tiedossa. Sen jälkeen perinnönjako tehdään joko sopimalla tai pesänjakajan toimituksena. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Sopimusjako tai toimitusjako
Sopimusjako on lähtökohta. Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla, kunhan kaikki hyväksyvät jaon (PK 23 luku 3 §). Hoidatte silloin jaon keskenänne ilman ulkopuolisia. Lähtisin itse siitä, että sopimusjakoa kannattaa aina yrittää ensin. Pesänjakajan palkkio ja kulut maksetaan pesän varoista (PK 23 luku 4 §), ja sopia voi vielä pesänjakajan edessäkin (PK 23 luku 7 §).
Jos yksikin osakas vaatii, jaon toimittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Sama pääsääntö koskee tilannetta, jossa jonkun osakkaan pesäosuus on ulosmitattu (PK 23 luku 3 §). Pesänjakajaa haetaan käräjäoikeudelta, ja hakemukseen liitetään jäljennös perukirjasta (PK 23 luku 4 §). Kuka tahansa osakas voi hakea.
Jako-osuus ja reaalinen jako
Perinnönjako on kaksivaiheinen. Ensin lasketaan jokaisen osakkaan jako-osuus eli se, kuinka suuren osan pesästä hän saa. Esimerkki: pesän säästö velkojen jälkeen on 120 000 euroa ja osakkaina on kolme lasta. Kukin lapsi saa yhtä suuren osan (PK 2 luku 1 §), eli 40 000 euroa. Alle 30 000 euron perintöosuus on verovapaa, ja 40 000 euron osuudesta menee I veroluokassa perintöveroa 800 euroa (PerVL 13 ja 14 §).
Sitten perintö jaetaan reaalisesti. Jokaiselle osoitetaan omaisuus, joka vastaa hänen osuuttaan, esimerkiksi rahaa, kiinteistö tai arvoesineitä. Sopimusjaossa voitte päättää tästä vapaasti. Yksi voi ottaa mökin ja toinen rahat, kunhan osuudet täsmäävät tai erotuksesta sovitaan.
Kun sopuun ei päästä, pesänjakaja jakaa niin, että kukin saa osan kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Omaisuus, jota ei voi järkevästi jakaa osiin, pannaan samaan osaan (PK 23 luku 8 §). Arvotaulua ei jaeta kolmeen. Lesken oikeus pitää yhteinen koti hallinnassaan otetaan jaossa huomioon (PK 3 luku 1 a §). Jos jakoa ei muuten saada tehtyä, käräjäoikeus voi pesänjakajan esityksestä määrätä tietyn omaisuuden tai koko pesän myytäväksi (PK 23 luku 8 §). Maatilan jaosta on omat säännöksensä (PK 25 luku).
Perinnönjaon käytännön asiat
Pesänjakaja määrää jaon ajan ja paikan ja kutsuu osakkaat todistettavasti toimitukseen. Hän yrittää ensin saada osakkaat sopimaan, ja sopimuksen mukainen jako sitoo (PK 23 luku 7 §). Jaosta laaditaan jakokirja. Pesänjakaja allekirjoittaa sen itse. Sopimusjaossa sen allekirjoittavat kaikki osakkaat, ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa sen oikeaksi (PK 23 luku 9 §).
Jakoa voi moittia. Kanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta (PK 23 luku 10 §). Sama määräaika koskee sopimusjaon moitetta, joka perustuu muotovirheeseen. Jos kukaan ei moiti perinnönjakoa tässä ajassa, jako jää lähtökohtaisesti pysyväksi.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle. Tee perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (PK 20 luku 1 §). Maksa velat tai pane niihin tarvittavat varat erilleen. Jos vainaja oli naimisissa, sovi ositus lesken kanssa. Yritä sopimusjakoa. Jos se ei onnistu, hae pesänjakajaa käräjäoikeudelta. Allekirjoita jakokirja vasta, kun tiedät, mitä saat.
Perintöoikeuteen liittyvissä asioissa käytettävissäsi on Lakiasiaintoimisto Lehtonen Oy:n erittäin laaja osaaminen, jonka avulla tilanteesi voidaan arvioida perusteellisesti usein jo ensimmäisen puhelun aikana. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton. Näin tiedät, tarvitsetko asiamiestä lainkaan.
