Perintö Yhdysvalloista
Perintö Yhdysvalloista Suomeen on lähtökohtaisesti vapaa Suomen perintöverosta. Tämä perustuu Suomen ja Yhdysvaltain väliseen perintöverosopimukseen (SopS 18/1952). Sopimus suojaa, kun perinnönjättäjä oli kuollessaan Yhdysvaltain kansalainen tai hänellä oli siellä laillinen kotipaikka, eikä hän asunut Suomessa. Tällöin Suomi ei saa verottaa omaisuutta, joka sopimuksen mukaan sijaitsee Suomen ulkopuolella. Poikkeuksen tekee Suomessa sijaitseva omaisuus, joka voi tulla verotetuksi Suomessa. Toisin kuin Hollannin, Ranskan tai Sveitsin sopimuksissa, verovapaus ei rajoitu vain kiinteään omaisuuteen. Verovapaus koskee siis lähtökohtaisesti sekä irtainta että kiinteää omaisuutta, joka sijaitsee Yhdysvalloissa. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut tämän tulkinnan ratkaisussaan KHO 2014:9, jota käsittelemme jäljempänä.
Milloin perintö Yhdysvalloista on verovapaata Suomessa?
Ratkaiseva määräys on verosopimuksen IV artiklan 2 kohdan b alakohta. Sen mukaan Suomen veroviranomaisten on jätettävä ”ottamatta lukuun omaisuus, jonka III artiklan mukaan on katsottava sijaitsevan Suomen ulkopuolella”. Edellytyksenä on, että perinnönjättäjä oli kuollessaan Yhdysvaltain kansalainen tai hänellä oli siellä laillinen kotipaikka, eikä hän asunut Suomessa.
Korkein hallinto-oikeus sovelsi määräystä ratkaisussa KHO 2014:9. Perinnönjättäjä oli Yhdysvalloissa pysyvästi asunut Yhdysvaltain kansalainen, jonka koko jäämistö sijaitsi Yhdysvalloissa. Suomessa asuva testamentinsaaja oli saanut jäämistöstä neljänneksen, ja hänelle oli määrätty perintöveroa 110 325 euroa. Ratkaisun mukaan verosopimuksen määräys on erityissäännös perintö- ja lahjaverolain 4 §:ään nähden, ja määrätty perintövero poistettiin kokonaan.
Jos perinnönjättäjä sen sijaan asui kuollessaan Suomessa, verosopimus ei lähtökohtaisesti estä Suomen verotusta. Tällöin Yhdysvaltoihin maksettu liittovaltion jäämistövero vähennetään Suomen perintöverosta verosopimuksen V artiklan mukaisesti. Eri maiden hyvitystilanteista kerromme sivulla Ulkomailta saatu perintö.
Mikä on Trusti?
Yhdysvalloissa omaisuus on varsin yleisesti laitettu niin kutsutun Trustin sisälle. Trustille ei oikein ole Suomessa mitään järkevää synonyymiä, eli se ei ole säätiö tai yhdistys. Trustin yleensä perustavat esimerkiksi avioparit eläessään ja Trustiin siirretään suurin osa avioparin omaisuudesta, esimerkiksi asunnot, osakkeet ja muu sellainen omaisuus, jota ei osteta ja myydä säännöllisesti. Trustin omaisuus katsotaan Yhdysvalloissa yleensä perustajien henkilökohtaiseksi omaisuudeksi niin kauan kun perustajat ovat elossa. Trustin perustajat yleensä määrittelevät säännöissä, että he voivat tehdä Trustin omaisuudella elinaikanaan oikeasti mitä tahansa.
Kuten edellä totesimme, Trusteja ei ole Euroopassa, pois lukien Englanti ja niiden tarkoitus on lähtökohtaisesti hallinnoida henkilöiden omaisuutta ja helpottaa omaisuuden hallinnointia perustajien kuoltua. Yleisin Trustin tyyppi on niin kutsuttu ”Revocable Living Trust”, jossa määritellään varsin tarkasti Trustin omaisuus ja se, kuka Trustia hallinnoi (”Trustee”). Säännöissä määrätään myös, miten Trustin omaisuus jaetaan, kun Trustin perustajat (”Trustor(s)”) menehtyvät. Eli voikin ajatella, että Trusti on samalla myös jonkinlainen testamentti ainakin Trustissa olevan omaisuuden osalta.
Trustista saatavan perinnön verotus
Verottaja on lähtökohtaisesti ottanut sellaisen kannan Trusteihin, että niistä tuleva omaisuus katsotaan perinnöksi. Edellytyksenä on, että Trustin säännöt on kirjoitettu siihen muotoon, että Trustin omaisuus jaetaan Trustin perustajien menehdyttyä. Toisaalta on myös sen tyyppisiä Trusteja, jota eivät lakkaa olemasta perustajien kuoltua, jolloin tämän tyyppisistä Trusteista saatava varallisuus on katsottu lahjaksi. Tämän tyyppiset ”Irrevocable Trustit” rinnastuvat löyhästi Suomalaisiin säätiöihin, eli niiden tarkoitus on ylläpitää varallisuutta ja jakaa niitä Trustin säännöissä mainitulla tavalla. Esimerkiksi niin, että ”Trustee” päättää Trustin sääntöjen puitteissa, kuinka paljon kenellekin edunsaajalle Trustista varoja vuosittain jaetaan. Pääsääntö kaikissa Trusteissa on kuitenkin se, että Trustilla on säännöt sekä ”Trustee”, joka tekee sääntöjen puitteissa toimia Trustin puolesta. Myös korkein hallinto-oikeus on käsitellyt trustin kautta siirtynyttä omaisuutta testamentilla saatuna omaisuutena ratkaisussaan KHO 2021:120.
Mitä tapahtuu, kun myyt Yhdysvalloista perityt osakkeet?
Verosopimuksen tuoma verovapaus ei käänny rasitteeksi omaisuuden myöhemmässä myynnissä. Korkein hallinto-oikeus vahvisti tämän ratkaisussa KHO 2021:120. Perinnönsaaja oli saanut kalifornialaisen perinnönjättäjän trustista pörssiosakkeita, joiden arvoksi hän oli ilmoittanut 683 827,21 euroa. Verohallinto oli vahvistanut osakkeiden arvoksi perintöverotuksessa nolla euroa, koska veroa ei sopimuksen vuoksi määrätty. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan myynnin verotuksessa hankintamenoksi katsotaan silti osakkeiden todellinen käypä arvo saantohetkellä. Ilman ratkaisua vähennykseksi olisi hyväksytty vain hankintameno-olettama, eli 20 tai 40 prosenttia myyntihinnasta.
Trustista tulevan perinnön jakaminen
Trustista tulevan omaisuuden jakaminen on varsin yksinkertaista, jos Trustilla on yhteistyökykyinen ”Trustee” ja kohtuullisen selvät säännöt. Tämmöisissä tilanteissa Trustissa oleva omaisuus realisoidaan Yhdysvalloissa ja ”Trustee” tekee paikallisille viranomaisille tarpeelliset ilmoitukset. Tämän jälkeen omaisuus jaetaan sääntöjen perusteella perinnönsaajille. Ongelmia syntyy varsinkin niissä tapauksissa, joissa Trustin perustajat eivät enää kuolinhetkellä asu Yhdysvalloissa. Tällöin Trustilta voi puuttua täysin tuo ”Trustee”, eli Trustin hallinnoija. Tämmöisissä tapauksissa Trustille on määrättävä täysin ulkopuolinen ”Trustee”, joka esimerkiksi realisoi Trustissa olevan omaisuuden ja muutenkin hoitaa Trustille kuuluvat velvollisuudet. Tällainen ulkopuolinen henkilö on lähes aina paikallinen lakimies.
Yhdysvalloissa tehty testamentti
Yhdysvalloissa perintö jaetaan melkein aina testamentilla, koska siellä testamentilla voidaan määrätä perinnöstä paljon vapaammin kuin Suomessa. Aina testamenttia ei kuitenkaan ole tehty ja silloin joudutaan sitten selvittämään yleensä ihan osavaltio kohtaisesti, miten perintö tulisi jakaa. Tämä on usein varsin aikaa vievää. Mikäli vainajalla on ollut esimerkiksi pankkitalletuksia, niin niissä voi olla tai voi olla olematta määräys kenelle tilivarat henkilön kuoleman jälkeen kuuluvat. Mikäli tämmöistä määräystä ei ole niin silloin joudutaan yleensä perustamaan kuolinpesä Yhdysvaltoihin. Mihin kuolinpesä perustetaan, perustuu monesti siihen, missä henkilö on viimeksi ollut Yhdysvalloissa kirjoilla. Yhdysvaltalainen oikeuslaitos perustuu osavaltioihin, eli tämmöisissä tapauksissa on löydettävä luotettava yhteistyötaho kyseisestä osavaltiosta, joka ryhtyy pesänselvittäjäksi. Tähän kun vielä sitten yhdistetään Yhdysvaltojen veroviranomainen niin tuloksena on lähes aina vuosien selvittelytyö, että perintö saadaan Suomeen asti.
Perintö Amerikasta
Kaiken kaikkiaan perintö Amerikasta on usein varsin monimutkaisen selvittelyn tulos, koska amerikkalaisten omaisuuden hoitoon liittyvät tavat poikkeavat niin paljon eurooppalaisista tavoista. Lisäksi amerikkalaisilla on tapana olla erittäin epäluuloisia kaikkia ulkomaalaisia kohtaan niin asian kuin asian hoitaminen vaatii melkein aina paikallista apua. Kuitenkin kun otetaan huomioon, että Amerikasta tuleva perintö on lähtökohtaisesti perintöverosta vapaata, on monesti järkevää pohtia ihan ajan kanssa, miten se perintö kannattaa Suomeen kotiuttaa ja kenelle.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Kansainväliset perintöasiat ratkeavat eri sääntöjen mukaan sen perusteella, missä perinnönjättäjä ja perinnönsaaja asuvat. Valitse tilanteesi:
Et tiedä, minkä maan sääntöjä perintöösi sovelletaan. Kaikki alkaa perinnönjättäjän asuinvaltion määrittämisestä. Lue: Miten määritetään perinnönjättäjän tai perinnönsaajan asuinvaltio
Perinnönjättäjä asui Suomessa, mutta perinnönsaaja asuu ulkomailla. Tällöin sovelletaan lähtökohtaisesti Suomen lakia. Lue: Perinnönjättäjä asui Suomessa, mutta perinnönsaaja ei
Perintö tulee Ruotsista tai muusta EU-maasta. Perintövero maksetaan yleensä Suomeen, ja perinnönjakoon sovellettava laki määräytyy EU-perintöasetuksen mukaan. Lue: Perintö Ruotsista Suomeen
Perintö tulee Sveitsistä, Tanskasta, Islannista, Hollannista tai Ranskasta. Näiden maiden perintösopimukset tekevät perinnöstä Suomessa pääosin verovapaata. Lue: Perintö Sveitsistä ja muista sopimusmaista Suomeen
Perinnönjako tapahtuu Suomessa ja mietit jaon vaiheita. Lue: Perinnönjako ja siihen liittyvät asiakirjat
Kaikki kansainvälisen perinnön aiheet yhdestä paikasta: Perintö ulkomailta Suomeen. Jos et ole varma, mihin tilanteesi kuuluu, ota yhteyttä. Ensimmäinen kartoittava keskustelu on maksuton.
Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Siinä selvitämme miten sinun asiasi hoidetaan parhaiten.
Kysymyksiä Yhdysvalloista saadusta perinnöstä:
Onko perintö Yhdysvalloista verovapaa Suomessa?
Yleensä on. Jos perinnönjättäjä oli Yhdysvaltain kansalainen tai hänellä oli siellä kotipaikka, eikä hän asunut Suomessa, Suomi ei perintöverosopimuksen mukaan verota Yhdysvalloissa sijaitsevaa omaisuutta. Suomessa sijaitseva omaisuus voi silti tulla verotetuksi. Korkein hallinto-oikeus poisti ratkaisussa KHO 2014:9 tällaisesta perinnöstä määrätyn 110 325 euron perintöveron.
Tarvitseeko minun tehdä perukirja Suomessa, jos saan perintöä Yhdysvalloista?
Jos pesässä ei ole kiinteää omaisuutta (mukaan lukien asunto-osakeyhtiöiden osakkeet), joka sijaitsee Suomessa niin lähtökohtaisesti ilmoitus verottajalle riittää. Perukirjaa Suomessa ei siis tarvita. Perukirjan merkitys on listata pesän omaisuus, jotta verottaja voi määrittää maksettavan perintöveron. Jos perintöveroa ei tarvitse maksaa, ei yleensä tarvita myöskään perukirjaa.
Mikä on verottajalle tehtävä perintöveroilmoitus?
Kyseessä on ilmoitus siitä, että saat perintöä toisesta maasta. Ilmoitus on tehtävä 3 kuukauden kuluttua perinnönjättäjän kuolemasta, mutta verottaja myöntää ilmoitukselle yleensä lisäaikaa, jos sitä tarvitaan. Ilmoituksessa vaaditaan yleensä liitteeksi selvitys siitä mistä ja miksi perit ja mitä perintö sisältää.
Mikä on Trusti
Trusti on yleensä henkilöiden perustama järjestely, jonka sisällä hallinnoidaan sinne siirrettyä omaisuutta. Yleisimmin Trusti puretaan, kun kaikki Trustin perustajat kuolevat. Trustin säännöissä yleensä määrätään, miten Trustin omaisuus jaetaan, kun Trusti puretaan.
Onko Trustista saatava perintö verovapaata?
Jos Trusti purkautuu sen perustajien kuoltua eikä sitä katsota Suomessa omaksi oikeussubjektiksi, niin silloin Trustista saatavat varat katsotaan yleensä perinnöksi. Eli yleensä Trustista saatavat varat ovat verovapaata perintöä.
Millä arvolla Yhdysvalloista perityt osakkeet saa vähentää, kun myyn ne?
Hankintamenoksi katsotaan osakkeiden todellinen käypä arvo saantohetkellä, vaikka perintöveroa ei olisi verosopimuksen vuoksi määrätty. Korkein hallinto-oikeus vahvisti tämän ratkaisussa KHO 2021:120. Verohallinnon perintöverotuksessa vahvistama nolla euron arvo ei siis siirry myynnin verotukseen.
Miten tiedän, minkälaisesta Trustista on kyse?
Tarvitset Trustin säännöt itsellesi mahdollisimman nopeasti, kun saat tiedon mahdollisesta perinnöstä. Säännöistä käy ilmi, kuka Trustia hallinnoi ja miten Trustin varat jaetaan.
Mitä minun pitää selvittää, jos kuolinpesällä on pankkitilejä Yhdysvalloissa?
Ensimmäiseksi on hyvä selvittää, kenellä on pankkitileihin omistusoikeus, eli onko tilillä määräystä siitä, kun tilin perii. Jos tällainen määräys on sinun pitäisi saada oikeus tiliin ihan kuolintodistuksella. Jos tilillä ei ole tällaista määräystä niin sitten Yhdysvaltoihin on todennäköisesti perustettava virallinen kuolinpesä, joka sitten hakee tilin omistusoikeutta. Pankit ovat Yhdysvalloissa kovin tarkkoja, että tilin varoista on maksettu kaikki tarvittavat verot Yhdysvaltoihin ennen varojen siirtämistä Suomeen. Tuon verotuksen hoitamiseksi voidaan asiaan tarvita lakiapua Yhdysvalloista.
Uusimmat artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
