Yleensä asuinvaltio perintöasioissa määritellään siten, että asuinvaltioksi katsotaan se maa, jossa henkilö on tosiasiallisesti asunut. Jos henkilöllä on ainoastaan yksi asunto, on määrittely helpompaa. Jos asuntoja on useampia, on määrittely vaikeampaa.
Vakituiseksi asunnoksi katsotaan sellainen asunto, jota henkilö pitää kotinaan. Välillä henkilöllä voi olla useampia asuntoja ja silloin joudutaan pohtimaan, missä näistä asunnoista henkilö on tosiasiallisesti asunut.
Perintöasioissa haetaan tuota vakituista asumista, kun tuloverotuksen 3 vuoden sääntö taas perustuu Suomen itse määräämään aikaan siitä, koska Suomi luopuu verottamasta henkilön tuloja. Perustuuko tämä sitten siihen, että perinnöistä on säädelty kansainvälisemmin vai muuhun, niin siihen minulla ei ole vastusta. Eli perintöasioissa tuota 3 vuoden sääntöä ei sovelleta.
Ei ole, koska kansainväliseen perintöön liittyy usein erilaisia kansainvälisiä sopimuksia, joissa asuinvaltion määritelmä voi olla erilainen esimerkiksi Suomen lakiin verrattuna. Näin ollen asiaa tulee yleensä lähestyä siten, että selvitetään asiaan liittyvä lainsäädäntö ja sitten pohditaan asuinvaltion määritelmä kyseisessä tapauksessa.
Yleensä, jos kuolinpesässä ei ole Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta, sinulla ei ole tarvetta suomalaiseen lakiapuun.
Yleensä ei, jos kuolinpesässä ei ole Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta.