Ulkomailta saatu perintö
Se missä perinnönjättäjä ja perinnönsaaja asuvat kuolinhetkellä on iso merkitys siihen, kun ulkomailta saatua perintöä aletaan selvittämään. Mikäli jompikumpi edellä mainituista asuu Suomessa kuolinhetkellä, merkitsee se sitä, että Suomen valtio haluaa ”osallistua” perintöön liittyviin asioihin. Tämä tarkoittaa siis yleensä verotusta. Vaikka tämän tekstin kirjoitushetkellä on paljon puhetta perintöveron poistamisesta niin jollain verolla se tullaan silti korvaamaan, eli teksti ei todennäköisesti kovin nopeasti tule vanhenemaan.
Lähtökohtaisesti tämä kokonaisuus on kirjoitettu siitä näkökulmasta, että perinnönsaaja asuu Suomessa ja perintö saadaan ulkomailta. Mikäli näin ei ole niin suomalaisen lakimiesavun tarve on yleensä varsin pieni ja se rajautuu todennäköisesti Suomessa sijaitsevaan kiinteään omaisuuteen ja sen verotukseen.
Onko vainajalla yksi vai useampi vakituinen asunto
Yksinkertaisin tilanne on silloin, jos henkilöllä on ainoastaan yksi vakituinen asunto, joka on esimerkiksi Espanjassa. Tällöin henkilön katsotaan asuvan Espanjassa, vaikka hän tekisi töitä toisessa maassa tai olisi toisen maan kansalainen.
Asia monimutkaistuu tästä, jos henkilöllä on useita asuntoja eri maissa. Tällöin verottajaa kiinnostaa tietää se, missä noista asunnoista henkilö on asunut päätoimisesti. Tämmöisissä tilanteissa selvitystä voi joutua hankkimaan jopa bussilippujen tasolle, eli tämän tyyppisellä todistelulla voidaan osoittaa, että henkilön elämä on pyörinyt kyseisessä valtiossa. Varsinaisella kodilla siis tarkoitetaan sitä asuntoa, jossa henkilön on tarkoitus oikeasti asua. Verottaja ottaa tämän osalta harkintaansa muun muassa työpaikan sijainnin ja asumisen keston per asunto plus paljon muita asiaan liittyviä seikkoja.
Huomionarvoista asiassa on se, ettei perintöasioissa sovelleta niin kutsuttua 3 vuoden sääntöä, joka liittyy henkilön tuloverotukseen. Perintöasioissa riittää siis se, että henkilö (perittävä tai perinnönjättäjä) on ennen perinnön muodostumishetkeä, eli kuolemaa, asettunut asumaan johonkin maahan.
EU-tuomioistuin on vahvistanut tämän lähtökohdan. Asiassa C-80/19 (tuomio 16.7.2020) tuomioistuin totesi, että perimystä käsittelevän viranomaisen ”on vahvistettava perittävän asuinpaikaksi yksi ainoa jäsenvaltio”. Asuntoja voi siis olla monessa maassa, mutta perimyksessä asuinvaltio on aina vain yksi. Siksi asuinvaltio kannattaa ratkaista huolella heti alussa. Koko muu selvitys rakentuu sen varaan.
Asuinvaltioon liittyvät sopimukset
Edellä mainitun lisäksi asuinvaltion määritelmään liittyy sekä Pohjoismaisia että yksittäisten maitten kanssa tehtyjä kansainvälisiä sopimuksia. Näin ollen asuinvaltion määritelmä ei ole kovin yksiselitteinen ja se tulisi aina kansainvälisissä perintöasioissa selvittää ensimmäiseksi, vaikka se olisikin työlästä. Ilman perinnönjättäjän tai perittävän asuinvaltio selvitystä kansainvälinen perinnönjako ei lähtökohtaisesti ole mahdollista, koska silloin ei tosiasiassa tiedetä mitä säädöksiä asiaan sovelletaan.
Maksaako ulkomailla asuva perintöveroa Suomeen?
Perintöveroa maksetaan Suomeen, jos perinnönjättäjä tai perinnönsaaja asui kuolinhetkellä Suomessa. Ulkomailla asuva perillinen maksaa perintöveron Suomeen siis lähtökohtaisesti silloin, kun vainaja asui Suomessa. Suomessa oleva kiinteä omaisuus verotetaan Suomessa asuinpaikoista riippumatta. Alle 20 000 euron perintöosuus on verovapaa.
Vero lasketaan perintöosuudesta. Lähisukulaiset maksavat I veroluokassa 7–19 prosenttia, muut II veroluokassa 19–33 prosenttia. Jos samasta perinnöstä on maksettu veroa toiseen valtioon, Suomessa asuva saaja saa siitä yleensä hyvityksen. Suomella on perintöverosopimus Tanskan, Islannin, Alankomaiden, Ranskan, Sveitsin ja Yhdysvaltojen kanssa. Sopimus voi rajoittaa Suomen oikeutta verottaa. Ruotsin kanssa sopimusta ei ole, mutta Ruotsissa ei myöskään ole perintöveroa. Sama pääsääntö koskee lahjaveroa: lahjavero maksetaan Suomeen, jos antaja tai saaja asui lahjoitushetkellä Suomessa. Jos vainaja asui Suomessa ja sinä asut ulkomailla, koko tilanteen ohje on täällä: Perinnönjättäjä asui Suomessa, mutta perinnönsaaja ei.
Sopimusmaiden joukko on suppeampi kuin moni olettaa. Suomea sitoo neljä kahdenvälistä perintöverosopimusta: Yhdysvallat (SopS 18/1952), Alankomaat (SopS 48/1955), Sveitsi (SopS 9/1957) ja Ranska (SopS 26/1959). Pohjoismaista perintö- ja lahjaverosopimusta (SopS 83/1992) sovelletaan enää Tanskaan ja Islantiin. Verohallinnon ohjeen mukaan sopimuksen ”voimassaolo päättyi Ruotsin osalta 24.8.2007 ja Norjan osalta 22.8.2014”. Sopimuksen puuttuminen ei silti yleensä tarkoita kaksinkertaista veroa. Perintö- ja lahjaverolain 4 §:n 2 momentin mukaan Suomen perintöverosta ”vähennetään samasta perinnöstä tai testamenttisaannosta vieraalle valtiolle suoritettujen verojen määrä”. Hyvitettävän veron ei tarvitse olla nimeltään perintövero. Korkein hallinto-oikeus hyvitti ratkaisussa KHO 2022:104 kuolinpesän Kanadaan maksaman 1 734 541 euron tuloveron Suomessa määrätystä perintöverosta. Verosopimus voi toisaalta estää Suomen verotuksen kokonaan. Ratkaisussa KHO 2014:9 Yhdysvalloissa asuneen vainajan sinne jäänyt omaisuus jäi sopimuksen vuoksi Suomen perintöverotuksen ulkopuolelle, ja määrätty 110 325 euron perintövero poistettiin. Yhdysvaltain tilanteet on koottu omalle sivulleen: Perintö Yhdysvalloista Suomeen.
Mitä teet, kun läheinen on kuollut ulkomailla?
Kun läheinen on kuollut ulkomailla, pesän selvitys alkaa vainajan asuinvaltiosta. Perunkirjoituksen paikan ratkaisee asuinvaltio, ei kuolinpaikka. Määräajat, asiakirjat ja vaiheet on koottu omalle sivulleen: Perunkirjoitus, kun läheinen on kuollut ulkomailla. Jos läheisesi asui Ruotsissa, katso myös: Perintö Ruotsista Suomeen.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Kansainväliset perintöasiat ratkeavat eri sääntöjen mukaan sen perusteella, missä perinnönjättäjä ja perinnönsaaja asuvat. Valitse tilanteesi:
Perinnönjättäjä asui Suomessa, mutta perinnönsaaja asuu ulkomailla. Tällöin sovelletaan lähtökohtaisesti Suomen lakia. Lue: Perinnönjättäjä asui Suomessa, mutta perinnönsaaja ei
Perintö tulee Ruotsista tai muusta EU-maasta. Perintövero maksetaan yleensä Suomeen, ja perinnönjakoon sovellettava laki määräytyy EU-perintöasetuksen mukaan. Lue: Perintö Ruotsista Suomeen
Perintö tulee Sveitsistä, Tanskasta, Islannista, Hollannista tai Ranskasta. Näiden maiden perintösopimukset tekevät perinnöstä Suomessa pääosin verovapaata. Lue: Perintö Sveitsistä ja muista sopimusmaista Suomeen
Perintö tulee Yhdysvalloista tai omaisuus on trustissa. Lue: Perintö Yhdysvalloista Suomeen
Läheisesi on kuollut ulkomailla ja mietit, mistä aloittaa. Perunkirjoituksen paikan ratkaisee vainajan asuinvaltio, ei kuolinpaikka. Lue: Perunkirjoitus, kun läheinen on kuollut ulkomailla
Perinnönjako tapahtuu Suomessa ja mietit jaon vaiheita. Lue: Perinnönjako ja siihen liittyvät asiakirjat
Kaikki kansainvälisen perinnön aiheet yhdestä paikasta: Perintö ulkomailta Suomeen. Jos et ole varma, mihin tilanteesi kuuluu, ota yhteyttä. Ensimmäinen kartoittava keskustelu on maksuton.
Alkukartoitus on aina maksuton
Selvitämme asiakaspalvelussamme ensimmäisen yhteydenoton aikana miten sinun asiaasi hoidetaan parhaiten. Ottamalla yhteyttä saat tietoosi, onko yleinen neuvo riittävä tai mahdollinen vai tarvitsetko asiasi hoitoon lakipalveluita.
Kysymyksiä ulkomaisista perinnöistä:
Miten määritellään asuinvaltio?
Yleensä asuinvaltio perintöasioissa määritellään siten, että asuinvaltioksi katsotaan se maa, jossa henkilö on tosiasiallisesti asunut. Jos henkilöllä on ainoastaan yksi asunto, on määrittely helpompaa. Jos asuntoja on useampia, on määrittely vaikeampaa.
Asuin valtion arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. seuraavat seikat: -Missä henkilön yksityiselämän keskeiset kiinnekohdat sijaitsevat (missä on esim. perhe, työ, harrastukset, ystävät).
- Missä henkilö on kirjoilla (kyseinen paikka ja valtio ei kuitenkaan itsessään määritä asuinvaltiota).
- Missä on henkilön perheen kotipaikka (puoliso, lapset).Asuinvaltiota määriteltäessä on otettava huomioon, että kyseessä on objektiviinen arvio, johon ei pysty itse vaikuttamaan. Asuinvaltiota ei myöskään pysty "valitsemaan" etukäteen. Arvioinnilla ei ole ajallista rajoitusta, eli henkilön ei tarvitse asua uudella paikkakunnalla tietyn aikaa, ennen kuin uutta asuinpaikkaa voidaan katsoa asuinvaltiona.
Mikä on vakituinen asunto?
Vakituiseksi asunnoksi katsotaan sellainen asunto, jota henkilö pitää kotinaan. Välillä henkilöllä voi olla useampia asuntoja ja silloin joudutaan pohtimaan, missä näistä asunnoista henkilö on tosiasiallisesti asunut.
Onko perintöverossa käytössä tuloverotukseen liittyvä 3 vuoden sääntö?
Perintöasioissa haetaan tuota vakituista asumista, kun tuloverotuksen 3 vuoden sääntö taas perustuu Suomen itse määräämään aikaan siitä, koska Suomi luopuu verottamasta henkilön tuloja. Perustuuko tämä sitten siihen, että perinnöistä on säädelty kansainvälisemmin vai muuhun, niin siihen minulla ei ole vastusta. Eli perintöasioissa tuota 3 vuoden sääntöä ei sovelleta.
Onko asuinvaltion määritelmä aina sama?
Ei ole, koska kansainväliseen perintöön liittyy usein erilaisia kansainvälisiä sopimuksia, joissa asuinvaltion määritelmä voi olla erilainen esimerkiksi Suomen lakiin verrattuna. Näin ollen asiaa tulee yleensä lähestyä siten, että selvitetään asiaan liittyvä lainsäädäntö ja sitten pohditaan asuinvaltion määritelmä kyseisessä tapauksessa.
Maksanko perintöveroa Suomeen, jos asun ulkomailla ja saan perinnön Suomesta?
Lähtökohtaisesti kyllä. Perintöveroa maksetaan Suomeen, kun perinnönjättäjä asui kuolinhetkellä Suomessa, vaikka sinä asuisit ulkomailla. Verosopimus Tanskan, Islannin, Alankomaiden, Ranskan, Sveitsin tai Yhdysvaltojen kanssa voi kuitenkin rajoittaa Suomen oikeutta verottaa.
Missä perunkirjoitus tehdään, jos vainaja asui ulkomailla?
Vainajan asuinvaltiossa sen omien sääntöjen mukaan. Suomeen annetaan silloin perintöveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Lue: Perunkirjoitus, kun läheinen on kuollut ulkomailla
Mitä jos molemmat perinnönjättäjä ja -saaja eivät asu Suomessa?
Yleensä, jos kuolinpesässä ei ole Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta, sinulla ei ole tarvetta suomalaiseen lakiapuun.
Tarvitseeko minun tehdä perukirja, jos molemmat perinnönjättäjä ja -saaja eivät asu Suomessa?
Yleensä ei, jos kuolinpesässä ei ole Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta.
Uusimmat artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
