Ulkomailta saatu perintö

Se missä perinnönjättäjä ja perinnönsaaja asuvat kuolinhetkellä on iso merkitys siihen, kun ulkomailta saatua perintöä aletaan selvittämään. Mikäli jompikumpi edellä mainituista asuu Suomessa kuolinhetkellä, merkitsee se sitä, että Suomen valtio haluaa ”osallistua” perintöön liittyviin asioihin. Tämä tarkoittaa siis yleensä verotusta. Vaikka tämän tekstin kirjoitushetkellä on paljon puhetta perintöveron poistamisesta niin jollain verolla se tullaan silti korvaamaan, eli teksti ei todennäköisesti kovin nopeasti tule vanhenemaan.

Lähtökohtaisesti tämä kokonaisuus on kirjoitettu siitä näkökulmasta, että perinnönsaaja asuu Suomessa ja perintö saadaan ulkomailta. Mikäli näin ei ole niin suomalaisen lakimiesavun tarve on yleensä varsin pieni ja se rajautuu todennäköisesti Suomessa sijaitsevaan kiinteään omaisuuteen ja sen verotukseen.
Maksuton neuvonta

Onko vainajalla yksi vai useampi vakituinen asunto

Yksinkertaisin tilanne on silloin, jos henkilöllä on ainoastaan yksi vakituinen asunto, joka on esimerkiksi Espanjassa. Tällöin henkilön katsotaan asuvan Espanjassa, vaikka hän tekisi töitä toisessa maassa tai olisi toisen maan kansalainen.

Asia monimutkaistuu tästä, jos henkilöllä on useita asuntoja eri maissa. Tällöin verottajaa kiinnostaa tietää se, missä noista asunnoista henkilö on asunut päätoimisesti. Tämmöisissä tilanteissa selvitystä voi joutua hankkimaan jopa bussilippujen tasolle, eli tämän tyyppisellä todistelulla voidaan osoittaa, että henkilön elämä on pyörinyt kyseisessä valtiossa. Varsinaisella kodilla siis tarkoitetaan sitä asuntoa, jossa henkilön on tarkoitus oikeasti asua. Verottaja ottaa tämän osalta harkintaansa muun muassa työpaikan sijainnin ja asumisen keston per asunto plus paljon muita asiaan liittyviä seikkoja.

Huomionarvoista asiassa on se, ettei perintöasioissa sovelleta niin kutsuttua 3 vuoden sääntöä, joka liittyy henkilön tuloverotukseen. Perintöasioissa riittää siis se, että henkilö (perittävä tai perinnönjättäjä) on ennen perinnön muodostumishetkeä, eli kuolemaa, asettunut asumaan johonkin maahan.

Asuinvaltioon liittyvät sopimukset

Edellä mainitun lisäksi asuinvaltion määritelmään liittyy sekä Pohjoismaisia että yksittäisten maitten kanssa tehtyjä kansainvälisiä sopimuksia. Näin ollen asuinvaltion määritelmä ei ole kovin yksiselitteinen ja se tulisi aina kansainvälisissä perintöasioissa selvittää ensimmäiseksi, vaikka se olisikin työlästä. Ilman perinnönjättäjän tai perittävän asuinvaltio selvitystä kansainvälinen perinnönjako ei lähtökohtaisesti ole mahdollista, koska silloin ei tosiasiassa tiedetä mitä säädöksiä asiaan sovelletaan.

Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.

Siinä selvitämme miten sinun asiasi hoidetaan parhaiten.
Ota yhteyttä

Usein kysytyt kysymykset

Miten määritellään asuinvaltio?

Yleensä asuinvaltio perintöasioissa määritellään siten, että asuinvaltioksi katsotaan se maa, jossa henkilö on tosiasiallisesti asunut. Jos henkilöllä on ainoastaan yksi asunto, on määrittely helpompaa. Jos asuntoja on useampia, on määrittely vaikeampaa.

Mikä on vakituinen asunto?

Vakituiseksi asunnoksi katsotaan sellainen asunto, jota henkilö pitää kotinaan. Välillä henkilöllä voi olla useampia asuntoja ja silloin joudutaan pohtimaan, missä näistä asunnoista henkilö on tosiasiallisesti asunut.

Onko perintöverossa käytössä tuloverotukseen liittyvä 3 vuoden sääntö?

Perintöasioissa haetaan tuota vakituista asumista, kun tuloverotuksen 3 vuoden sääntö taas perustuu Suomen itse määräämään aikaan siitä, koska Suomi luopuu verottamasta henkilön tuloja. Perustuuko tämä sitten siihen, että perinnöistä on säädelty kansainvälisemmin vai muuhun, niin siihen minulla ei ole vastusta. Eli perintöasioissa tuota 3 vuoden sääntöä ei sovelleta.

Onko asuinvaltion määritelmä aina sama?

Ei ole, koska kansainväliseen perintöön liittyy usein erilaisia kansainvälisiä sopimuksia, joissa asuinvaltion määritelmä voi olla erilainen esimerkiksi Suomen lakiin verrattuna. Näin ollen asiaa tulee yleensä lähestyä siten, että selvitetään asiaan liittyvä lainsäädäntö ja sitten pohditaan asuinvaltion määritelmä kyseisessä tapauksessa.

Mitä jos molemmat perinnönjättäjä ja -saaja eivät asu Suomessa?

Yleensä, jos kuolinpesässä ei ole Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta, sinulla ei ole tarvetta suomalaiseen lakiapuun.

Tarvitseeko minun tehdä perukirja, jos molemmat perinnönjättäjä ja -saaja eivät asu Suomessa?

Yleensä ei, jos kuolinpesässä ei ole Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta.

Uusimmat artikkelit

Kaikki Artikkelit
No items found.

Asiakaspalvelumme on apunasi

Ensimmäisen yhteydenoton aikana asiakaspalvelijamme kartoittavat asiasi. Ottaessasi yhteyttä, saat tietoosi tarvitaanko asiasi ratkaisemiseen lakipalveluita vai riittääkö yleinen neuvo.

Usein asiat ratkeavat yleisillä neuvoilla. Huomaathan, ettei asiakaspalvelumme anna lakineuvoja. Meille soittaessasi maksat vain oman puhelinsopimuksesi mukaisen puhelinverkko- tai matkapuhelinmaksun.
Ota yhteyttä