Perintö Ruotsista Suomeen
Jos saat perintöä Ruotsista Suomeen, maksat perintöveron yleensä Suomeen. Tämä perustuu perintö- ja lahjaverolakiin: veroa maksetaan, jos perinnönjättäjä tai perinnönsaaja asui kuolinhetkellä Suomessa. Perinnönjako ja perimysjärjestys määräytyvät sen sijaan EU-perintöasetuksen mukaan, lähtökohtaisesti Ruotsin lain perusteella, kun vainaja asui Ruotsissa. Verotukseen asetusta ei sovelleta lainkaan. Ruotsi luopui omasta perintöverostaan vuonna 2005, joten samasta perinnöstä ei yleensä mene veroa kahteen maahan. Tärkein määräaika on tämä: perintöveroilmoituksen pitää olla Verohallinnossa kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Vainaja on kuitenkin voinut testamentissa määrätä, että perimykseen sovelletaan hänen kansalaisuusvaltionsa lakia. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Perintö Espanjasta, Saksasta tai muista EU jäsenvaltioista Suomeen
Muissa EU jäsenvaltioissa tilanne on varsin samanlainen. Lähtökohtana on se, että perintövero maksetaan Suomeen, mutta itse perinnön määräytymiseen liittyvä lainsäädäntö voi vaihdella menehtyneen henkilön asuinvaltion perusteella. Esimerkiksi, jos perinnönjättäjä asui kuolleessaan Espanjassa ja ainoa perinnönsaaja asuu Suomessa, perinnöstä maksetaan perintöveroa Suomeen. Espanjasta tai Saksasta saatua perintöä kohdellaan siis ihan kuten perintö saataisiin Suomesta. Kuitenkin se miten perintö jaetaan, riippuu esimerkiksi Espanjan tai Saksan lainsäädännöstä. Edellä mainittuun ei siis vaikuta se, onko perittävä varallisuus irtainta tai kiinteää, eli esimerkiksi perintöasunto Espanjassa. Asiaan sovelletaan EU-perintöasetusta, joten asia on säädelty kohtuullisen laajasti, mikä helpottaa asian selvittämistä.
Perintö Tanska tai Islannista Suomeen
Toisaalta Tanska ja Islanti soveltavat vielä pohjoismaista perintösopimusta (SopS 21/1935, muutettu sopimuksella SopS 60/2015). Näistä maista tuleva perintö jaetaan pääsääntöisesti sen maan lainsäädännön perusteella, jossa vainaja asui vakituisesti kuolinhetkellä. Logiikka on siis sama kuin EU-perintöasetuksessa, mutta se perustuu eri lainsäädäntöön.
Edellä mainittu siis lyhyesti. Jos saat perintöä EU:n alueelta maksat siitä perintöveroa Suomeen, mutta perintö jaetaan vainajan vakituisen asuinmaan lainsäädännön mukaisesti. Sitten asiaan liittyvät poikkeukset, jotka on jaoteltu seuraavilla maa kohtaisilla otsikoilla.
Onko Suomen ja Ruotsin välillä perintöverosopimusta?
Ei ole. Ruotsi irtisanoi pohjoismaisen perintö- ja lahjaverosopimuksen (SopS 83/1992). Verohallinnon ohjeen mukaan sopimuksen ”voimassaolo päättyi Ruotsin osalta 24.8.2007”. Sen jälkeen Ruotsista tuleva perintö verotetaan Suomessa pelkän perintö- ja lahjaverolain nojalla. Kaksinkertaista veroa ei silti yleensä synny, koska Ruotsi luopui omasta perintöverostaan vuonna 2005. Kyse on eri sopimuksesta kuin edellä mainittu perinnönjakoa koskeva pohjoismainen perintösopimus.
Voimassa on enää neljä kahdenvälistä perintöverosopimusta: Yhdysvaltain (SopS 18/1952), Alankomaiden (SopS 48/1955), Sveitsin (SopS 9/1957) ja Ranskan (SopS 26/1959) kanssa. Pohjoismaista verosopimusta sovelletaan enää Tanskaan ja Islantiin, sillä myös Norja irtautui siitä 22.8.2014. Vanhoissa perintöasioissa irtisanotulla sopimuksella voi yhä olla merkitystä. Verohallinnon ohjeen mukaan sopimusta sovelletaan Ruotsiin, ”jos verovelvollisuus on alkanut ennen 24.8.2007”.
Miten perunkirjoitus tehdään, kun vainaja asui Ruotsissa?
Kun vainaja asui Ruotsissa, perunkirjoitus eli bouppteckning tehdään Ruotsissa ja toimitetaan Skatteverketille neljän kuukauden kuluessa kuolemasta. Sinä et tee Suomessa perukirjaa Verohallintoa varten. Sen sijaan annat Suomeen perintöveroilmoituksen kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Ruotsalainen perukirja kannattaa liittää ilmoitukseen heti, kun se valmistuu.
Näin etenet:
- Tilaa Skatteverketistä todistus dödsfallsintyg med släktutredning. Siitä pitää näkyä vainajan puoliso ja lapset.
- Huolehdi, että bouppteckning tehdään ja lähetetään Skatteverketille neljän kuukauden kuluessa kuolemasta.
- Anna Suomessa perintöveroilmoitus Verohallinnon lomakkeella 3620 kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä.
- Jos ruotsalaiset asiakirjat viipyvät, hae Verohallinnolta lisäaikaa lomakkeella 3628 ennen määräajan päättymistä.
Jos vainajalla oli koti sekä Suomessa että Ruotsissa, asuinvaltio pitää ratkaista ensin. EU-tuomioistuin totesi asiassa C-80/19 (tuomio 16.7.2020), että viranomaisen ”on vahvistettava perittävän asuinpaikaksi yksi ainoa jäsenvaltio”. Pesää ei siis selvitetä kahden maan säännöillä rinnakkain, vaan koko perimys menee lähtökohtaisesti yhden maan lain mukaan. Epäselvässä tilanteessa asuinvaltio kannattaa selvittää ennen muita toimia. Ohjeet siihen: Miten määritetään perinnönjättäjän tai perinnönsaajan asuinvaltio.
Mistä saat virkatodistuksen ja sukuselvityksen Ruotsista?
Virkatodistusta ja sukuselvitystä vastaavat asiakirjat saat Ruotsista Skatteverketistä. Perunkirjoitusta varten tärkein on dödsfallsintyg med släktutredning. Se näyttää vainajan nykyisen ja entisen puolison sekä lapset. Todistusta tarvitaan yleensä perunkirjoituksessa ja vakuutusasioissa.
- Dödsfallsintyg med släktutredning tilataan Skatteverketistä. Todistuksen saa 1.7.1991 jälkeen kuolleista, ja sitä vanhemmat tiedot saa Ruotsin kansallisarkistosta (Riksarkivet).
- Elossa olevan henkilön tiedot, esimerkiksi Ruotsissa asuvan perillisen, osoitetaan otteella nimeltä personbevis. Senkin antaa vain Skatteverket.
- Suomessa asutulta ajalta sukuselvityksen antaa Digi- ja väestötietovirasto tai vainajan seurakunta.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Kansainväliset perintöasiat ratkeavat eri sääntöjen mukaan sen perusteella, missä perinnönjättäjä ja perinnönsaaja asuvat. Valitse tilanteesi:
Et tiedä, minkä maan sääntöjä perintöösi sovelletaan. Kaikki alkaa perinnönjättäjän asuinvaltion määrittämisestä. Lue: Miten määritetään perinnönjättäjän tai perinnönsaajan asuinvaltio
Perinnönjättäjä asui Suomessa, mutta perinnönsaaja asuu ulkomailla. Tällöin sovelletaan lähtökohtaisesti Suomen lakia. Lue: Perinnönjättäjä asui Suomessa, mutta perinnönsaaja ei
Perintö tulee Sveitsistä, Tanskasta, Islannista, Hollannista tai Ranskasta. Näiden maiden perintösopimukset tekevät perinnöstä Suomessa pääosin verovapaata. Lue: Perintö Sveitsistä ja muista sopimusmaista Suomeen
Perintö tulee Yhdysvalloista tai omaisuus on trustissa. Lue: Perintö Yhdysvalloista Suomeen
Läheisesi on kuollut ulkomailla ja mietit, mistä aloittaa. Perunkirjoituksen paikan ratkaisee vainajan asuinvaltio, ei kuolinpaikka. Lue: Perunkirjoitus, kun läheinen on kuollut ulkomailla
Perinnönjako tapahtuu Suomessa ja mietit jaon vaiheita. Lue: Perinnönjako ja siihen liittyvät asiakirjat
Kaikki kansainvälisen perinnön aiheet yhdestä paikasta: Perintö ulkomailta Suomeen. Jos et ole varma, mihin tilanteesi kuuluu, ota yhteyttä. Ensimmäinen kartoittava keskustelu on maksuton.
Alkukartoitus on aina maksuton
Selvitämme asiakaspalvelussamme ensimmäisen yhteydenoton aikana miten sinun asiaasi hoidetaan parhaiten. Ottamalla yhteyttä saat tietoosi, onko yleinen neuvo riittävä tai mahdollinen vai tarvitsetko asiasi hoitoon lakipalveluita.
Kysymyksiä kansainvälisistä perinnöistä:
Mitä teen, jos saan perintö Ruotsista Suomeen
Ensimmäiseksi varmistat, että vainajan asuinpaikka on tosiasiassa ollut Ruotsi. Ruotsissa pesästä tehdään perukirja eli bouppteckning Ruotsin säännösten mukaan. Suomessa et tee perukirjaa Verohallintoa varten, vaan annat perintöveroilmoituksen kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Ruotsalainen perukirja kannattaa liittää ilmoitukseen, koska siitä näkyy saamasi omaisuus.
Pitääkö perukirja tehdä Suomessa, jos vainaja asui Ruotsissa?
Ei Verohallintoa varten. Kun perinnönjättäjä asui ulkomailla, Suomeen annetaan perintöveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Suomessa oleva omaisuus voi silti vaatia selvityksiä esimerkiksi pankille.
Perillinen asuu Ruotsissa ja vainaja asui Suomessa. Miten perunkirjoitus tehdään?
Perunkirjoitus tehdään Suomessa kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, koska vainaja asui täällä. Ruotsissa asuva perillinen maksaa perintöveron lähtökohtaisesti Suomeen, koska riittää, että perinnönjättäjä asui kuolinhetkellä Suomessa.
Maksanko perintöveroa sekä Ruotsiin että Suomeen?
Ruotsiin et maksa perintöveroa, koska Ruotsi luopui siitä vuonna 2005. Suomeen perintövero määrätään lähtökohtaisesti normaaliin tapaan, ja alle 20 000 euron perintöosuus on verovapaa.
Sovelletaanko Ruotsissa kuolleen henkilön perintöön Suomen perintölakia?
Ei, jos henkilö ei ole näin itse määrännyt. Lähtökohtaisesti perintö jaetaan Ruotsissa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, vaikka siitä perintövero Suomeen maksetaankin.
Mikä on EU-perintöasetus?
Kyseessä on EU valtioita koskeva säädös, jonka perusteella EU:ssa on yhtenäistetty perimiseen liittyviä asioita. Mikäli perinnönjättäjä ja -saaja asuvat EU alueella yksinkertaistaa asetus perinnön selvittelyä.
Onko sillä eroa saanko perinnön Saksasta tai Espanjasta?
Lähtökohtaisesti ei, koska molemmat maat noudattavat EU-perintöasetusta.
Maksetaanko perintövero aina Suomeen, jos perinnönjättäjä asui EU-alueella?
Lähtökohtaisesti kyllä, mutta Suomella on kahdenvälisiä perintösopimuksia EU-maista Tanskan, Hollannin ja Ranskan kanssa. Näiden valtioiden osalta Suomella on oikeus verottaa vain osaa perinnöstä.
Mitä tarkoittaa, että perintö voidaan jakaa perinnönjättäjän kotivaltion lain perusteella?
Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla mailla on hieman erilainen lainsäädäntö esimerkiksi siitä, onko lapsilla oikeus lakiosaan ja kuinka paljon omaisuudesta voidaan testamentata. Näin ollen on tärkeää, että perinnönsaaja selvittää ensiksi, onko perintöä edes tulossa. Kaikissa maissa lapset eivät esimerkiksi peri automaattisesti vanhempiaan.
Uusimmat artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
