Perinnönjättäjä asui Suomessa, mutta perinnönsaaja ei
Yksinkertaisin tilanne on periaatteessa se, että perinnönjättäjä, eli kuollut henkilö asui kuolinhetkellä Suomessa, mutta perinnönsaaja asuu muualla kuin Suomessa. Vainaja on siis voinut muuttaa Suomeen, jostain toisesta maasta ja hän voi kuolleessaan olla vielä tuon toisen maan kansalainen. Tämmöisessä perintöasiassa sovelletaan lähtökohtaisesti Suomen lakia. Eli siis perintö jaetaan perintökaaren mukaisesti, jos testamenttia ei ole tehty ja perintö verotetaan kokonaisuudessaan Suomessa.
Testamentin merkitys
Perimysjärjestykseen voidaan kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi testamentilla. Esimerkiksi espanjan kansalainen, jonka pysyvä koti on Suomessa, voi tehdä testamentin. Testamentissa hän voi määrätä, että hänen perintöönsä tulee soveltaa Espanjan lainsäädäntöä. Tämmöisessä tilanteessa verotus tapahtuu Suomen lainsäädännön mukaan, mutta perintö jaetaan Espanjan lainsäädännön tai testamentin mukaan. Testamentissa ei kuitenkaan voida sopia ihan mitä vaan, koska siihenkin on omat sääntönsä. Näistä säännöistä Euroopan alueella tärkein on EU-perintöasetus. Toisaalta, jos perinnönjättäjä on muun kuin EU maan kansalainen voi hän määrätä testamentissa perintöönsä sovellettavan myös oman maansa lakeja.
Testamentti on erillään perinnöstä ja sen lainsäädännöstä sillä tavalla, että sekä testamentin muotoon että sisältöön voidaan soveltaa eri lakeja kuin itse perintöön. Lähtökohtaisesti testamentti on laadittava sen maan lainsäädäntöä noudattaen, jossa testamenttaaja on laatimishetkellä. On myös hyvä huomioida, että esim. Suomen säännöt lakiosasta eivät ole osa testamentin tulkintaa, vaan kyseiseen arvioon otetaan kantaa vain, jos varsinaiseen perintöön sovelletaan Suomen lainsäädäntöä.
Kansainväliset sopimukset ja muut poikkeukset
Kansainvälisiin perintöihin liittyy useita valtioiden välisiä sopimuksia, eli vaikka Suomessa asuvaa henkilöä lähtökohtaisesti verotetaan Suomessa, niin siinäkin on tiettyjä poikkeuksia. Suomella on voimassa erilliset perintöverosopimukset Yhdysvaltojen (SopS 18/1952), Hollannin (SopS 48/1955), Sveitsin (SopS 9/1957) ja Ranskan (SopS 26/1959) kanssa. Pohjoismaista perintö- ja lahjaverosopimusta (SopS 83/1992) sovelletaan enää Tanskaan ja Islantiin, sillä Ruotsi irtautui sopimuksesta vuonna 2007 ja Norja vuonna 2014. Näiden sopimusten perusteella perintö voi olla Suomessa verovapaata joltain osin. Toisaalta omaisuutta voidaan verottaa toisessa maassa, ja sinne maksettu vero voi olla vähennyskelpoinen Suomen määräämästä perintöverosta. Edellä mainittu liittyy usein kiinteään omaisuuteen, eli esimerkiksi Ranskassa sijaitseva talo, joka verotetaan Ranskassa eikä sitä sitten veroteta Suomessa. Tämän kokonaisuuden kirjoittaminen tähän auki olisi aivan mahdotonta, mutta taas yksi asia, joka tulee tämmöisissä tilanteissa ottaa huomioon, vaikka pääsääntö olisikin yksinkertainen.
Avioliitto ja ositus
Perintöön liittyy varsin usein myös avioliitto, eli toinen puolisoista yleensä kuolee ennen toista. Avioliiton osalta puhutaan taas omaisuuden osituksesta, ei perinnöstä. Tämänkin osalta kansainvälisyys aiheuttaa usein harmaita hiuksia, eli minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan ositukseen, joka tehdään ennen perinnönjakoa. Tämän pidemmälle en avio-oikeuteen tällä sivulla mene, mutta se on hyvä pitää mielessä näissä perintöasioissa.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Kansainväliset perintöasiat ratkeavat eri sääntöjen mukaan sen perusteella, missä perinnönjättäjä ja perinnönsaaja asuvat. Valitse tilanteesi:
Et tiedä, minkä maan sääntöjä perintöösi sovelletaan. Kaikki alkaa perinnönjättäjän asuinvaltion määrittämisestä. Lue: Miten määritetään perinnönjättäjän tai perinnönsaajan asuinvaltio
Perintö tulee Ruotsista tai muusta EU-maasta. Perintövero maksetaan yleensä Suomeen, ja perinnönjakoon sovellettava laki määräytyy EU-perintöasetuksen mukaan. Lue: Perintö Ruotsista Suomeen
Perintö tulee Sveitsistä, Tanskasta, Islannista, Hollannista tai Ranskasta. Näiden maiden perintösopimukset tekevät perinnöstä Suomessa pääosin verovapaata. Lue: Perintö Sveitsistä ja muista sopimusmaista Suomeen
Perintö tulee Yhdysvalloista tai omaisuus on trustissa. Lue: Perintö Yhdysvalloista Suomeen
Perinnönjako tapahtuu Suomessa ja mietit jaon vaiheita. Lue: Perinnönjako ja siihen liittyvät asiakirjat
Kaikki kansainvälisen perinnön aiheet yhdestä paikasta: Perintö ulkomailta Suomeen. Jos et ole varma, mihin tilanteesi kuuluu, ota yhteyttä. Ensimmäinen kartoittava keskustelu on maksuton.
Alkukartoitus on aina maksuton
Selvitämme asiakaspalvelussamme ensimmäisen yhteydenoton aikana miten sinun asiaasi hoidetaan parhaiten. Ottamalla yhteyttä saat tietoosi, onko yleinen neuvo riittävä tai mahdollinen vai tarvitsetko asiasi hoitoon lakipalveluita.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä lakia noudatetaan, jos perinnönjättäjä asui Suomessa
Pääsääntöisesti Suomen lakeja, ellei perinnönjättäjä ole testamentissaan toisin määrännyt.
Maksetaanko perinnöstä perintöveroa Suomeen, vaikka perinnönsaaja ei asu Suomessa?
Lähtökohtaisesti maksetaan.
Voiko Suomessa asuva toisen maan kansalainen määrätä, että hänen perintönsä jaetaan toisen maan lakien mukaan?
Lähtökohtaisesti voi, kunhan se ei riko mitään Suomessa sovellettavaa lainsäädäntöä ja määräys on tehty esimerkiksi testamentissa oikealla tavalla. Lainvalinnalla ei voi vaikuttaa vero-oikeudelliseen lainsäädäntöön, joten testamentilla ei voida sivuuttaa Suomen perintöverotusta.
Onko Suomella perintöihin liittyviä kansainvälisiä sopimuksia ja minkä maiden kanssa?
Suomella on voimassa perintöverosopimukset Yhdysvaltojen, Hollannin, Sveitsin ja Ranskan kanssa. Pohjoismaista perintö- ja lahjaverosopimusta sovelletaan enää Tanskaan ja Islantiin, sillä Ruotsi ja Norja ovat irtautuneet siitä.
Mitä tarkoittaa kahdenkertainen verotus?
Tämä on sellainen yleinen termi sille, ettei samaa asiaa pitäisi verottaa kahta kertaa eri valtioissa. Tätä varten perintöverotukseen liittyy muun muassa näitä mahdollisuuksia vähentää toisessa maassa maksettuja veroja Suomessa määrätystä perintöverosta.
Miksei perintöä voida vaan verottaa esimerkiksi Suomessa?
Yleensä poikkeukset liittyvät kahden valtion välisiin sopimuksiin, joilla on esimerkiksi haluttu suojella valtiossa sijaitsevan kiinteän omaisuuden verotusoikeutta. Näin ollen toinen valtio verottaa siellä sijaitsevaa kiinteää omaisuutta, vaikkei asialla olisikaan suoraa kytköstä vainajan asuinvaltioon.
Uusimmat artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
