Perinnönjättäjä asui Suomessa, mutta perinnönsaaja ei

Yksinkertaisin tilanne on periaatteessa se, että perinnönjättäjä, eli kuollut henkilö asui kuolinhetkellä Suomessa, mutta perinnönsaaja asuu muualla kuin Suomessa. Vainaja on siis voinut muuttaa Suomeen, jostain toisesta maasta ja hän voi kuolleessaan olla vielä tuon toisen maan kansalainen. Tämmöisessä perintöasiassa sovelletaan lähtökohtaisesti Suomen lakia. Eli siis perintö jaetaan perintökaaren mukaisesti, jos testamenttia ei ole tehty ja perintö verotetaan kokonaisuudessaan Suomessa.

Maksuton neuvonta

Testamentin merkitys

Perimysjärjestykseen voidaan kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi testamentilla. Esimerkiksi espanjan kansalainen, jonka pysyvä koti on Suomessa, voi tehdä testamentin. Testamentissa hän voi määrätä, että hänen perintöönsä tulee soveltaa Espanjan lainsäädäntöä. Tämmöisessä tilanteessa verotus tapahtuu Suomen lainsäädännön mukaan, mutta perintö jaetaan Espanjan lainsäädännön tai testamentin mukaan. Testamentissa ei kuitenkaan voida sopia ihan mitä vaan, koska siihenkin on omat sääntönsä. Näistä säännöistä Euroopan alueella tärkein on EU-perintöasetus. Toisaalta, jos perinnönjättäjä on muun kuin EU maan kansalainen voi hän määrätä testamentissa perintöönsä sovellettavan myös oman maansa lakeja.

Kansainväliset sopimukset ja muut poikkeukse

Kansainvälisiin perintöihin liittyy useita valtioiden välisiä sopimuksia, eli vaikka Suomessa asuvaa henkilöä lähtökohtaisesti verotetaan Suomessa, niin siinäkin on tiettyjä poikkeuksia. Suomi on solminut erilliset sopimukset muun muassa Pohjoismaiden, Hollannin, Ranskan, Sveitsin ja Yhdysvaltojen kanssa. Näiden sopimusten perusteella voi perintö olla Suomessa verovapaata joltain osin tai sitten omaisuutta verotetaan jossain toisessa maassa ja sinne maksettu vero voi olla vähennyskelpoinen Suomen määräämästä perintöverosta. Edellä mainittu liittyy usein kiinteään omaisuuteen, eli esimerkiksi Ranskassa sijaitseva talo, joka verotetaan Ranskassa eikä sitä sitten veroteta Suomessa. Tämän kokonaisuuden kirjoittaminen tähän auki olisi aivan mahdotonta, mutta taas yksi asia, joka tulee tämmöisissä tilanteissa ottaa huomioon, vaikka pääsääntö olisikin yksinkertainen.

Avioliitto ja ositus

Perintöön liittyy varsin usein myös avioliitto, eli toinen puolisoista yleensä kuolee ennen toista. Avioliiton osalta puhutaan taas omaisuuden osituksesta, ei perinnöstä. Tämänkin osalta kansainvälisyys aiheuttaa usein harmaita hiuksia, eli minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan ositukseen, joka tehdään ennen perinnönjakoa. Tämän pidemmälle en avio-oikeuteen tällä sivulla mene, mutta se on hyvä pitää mielessä näissä perintöasioissa.

Tutustu muihin kansainväliseen perintöön liittyviin kysymyksiin

Miten määritetään perinnönjättäjän tai -saajan asuinvaltio

Perintö Ruotsista Suomeen

Perintö Sveitsistä, Tanskasta, Islannista, Hollannista tai Ranskasta

Perintö Yhdysvalloista

Usein kysytyt kysymykset

Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.

Siinä selvitämme miten sinun asiasi hoidetaan parhaiten.

Ota yhteyttä

Usein kysytyt kysymykset

Mitä lakia noudatetaan, jos perinnönjättäjä asui Suomessa

Pääsääntöisesti Suomen lakeja, ellei perinnönjättäjä ole testamentissaan toisin määrännyt.

Maksetaanko perinnöstä perintöveroa Suomeen, vaikka perinnönsaaja ei asu Suomessa?

Lähtökohtaisesti maksetaan.

Voiko Suomessa asuva toisen maan kansalainen määrätä, että hänen perintönsä jaetaan toisen maan lakien mukaan?

Lähtökohtaisesti voi, kunhan se ei riko mitään Suomessa sovellettavaa lainsäädäntöä ja määräys on tehty esimerkiksi testamentissa oikealla tavalla.

Onko Suomella perintöihin liittyviä kansainvälisiä sopimuksia ja minkä maiden kanssa?

Suomella on tällä hetkellä erillisiä sopimuksia muun muassa Hollannin, Ranskan, Sveitsin ja Yhdysvaltojen kanssa. Lisäksi osa Pohjoismaista soveltaa vielä Pohjoismaista perintösopimusta.

Mitä tarkoittaa kahdenkertainen verotus?

Tämä on sellainen yleinen termi sille, ettei samaa asiaa pitäisi verottaa kahta kertaa eri valtioissa. Tätä varten perintöverotukseen liittyy muun muassa näitä mahdollisuuksia vähentää toisessa maassa maksettuja veroja Suomessa määrätystä perintöverosta.

Miksei perintöä voida vaan verottaa esimerkiksi Suomessa?

Yleensä poikkeukset liittyvät kahden valtion välisiin sopimuksiin, joilla on esimerkiksi haluttu suojella valtiossa sijaitsevan kiinteän omaisuuden verotusoikeutta. Näin ollen toinen valtio verottaa siellä sijaitsevaa kiinteää omaisuutta, vaikkei asialla olisikaan suoraa kytköstä vainajan asuinvaltioon.

Uusimmat artikkelit

Kaikki Artikkelit

No items found.

Asiakaspalvelumme on apunasi

Ensimmäisen yhteydenoton aikana asiakaspalvelijamme kartoittavat asiasi. Ottaessasi yhteyttä, saat tietoosi tarvitaanko asiasi ratkaisemiseen lakipalveluita vai riittääkö yleinen neuvo.

Usein asiat ratkeavat yleisillä neuvoilla. Huomaathan, ettei asiakaspalvelumme anna lakineuvoja. Meille soittaessasi maksat vain oman puhelinsopimuksesi mukaisen puhelinverkko- tai matkapuhelinmaksun.

Ota yhteyttä