Perintö Sveitsistä Suomeen
Perintö Sveitsistä Suomeen vaatii verosopimuksen, omaisuuden sijainnin ja ilmoitusvelvollisuuksien selvittämistä. Pelkkä Suomessa asuminen ei kerro, miten juuri sinun perintösi verotetaan.
Autamme arvioimaan verosopimuksen merkityksen ja valmistelemaan Suomessa tarvittavat ilmoitukset. Käymme läpi ulkomaiset asiakirjat ja sen, mitä selvityksiä vielä tarvitaan. Lakimiehillämme on yhteensä yli 50 vuotta kokemusta juridiikasta. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Mitä teet, kun saat perintöä Sveitsistä?
-
1. Kirjaa, mihin maihin asia liittyy
Kerro vainajan viimeinen asuinmaa sekä tiedossasi olevat varojen ja perillisten sijaintimaat. Merkitse saamasi kirjeiden päivämäärät ja määräpäivät.
-
2. Kokoa asiakirjat ja yhteystiedot
Ota esiin testamentti, kuolintodistus ja käytettävissä olevat perintöasiakirjat. Säilytä ulkomaisen viranomaisen tai pesänhoitajan viestit ja yhteystiedot.
-
3. Ota yhteyttä Laki Lehtoselle
Kerro tilanteesi ja lähetä keskeiset asiakirjat arvioitavaksi. Käymme läpi seuraavan toimenpiteen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Perintö Hollannista tai Ranskasta Suomeen
Hollannin ja Ranskan sopimukset toimivat yleensä samalla periaatteella kuin Sveitsin sopimus. Suomi verottaa tyypillisesti vain Suomessa sijaitsevan kiinteän omaisuuden, ja muu omaisuus verotetaan vainajan kotivaltiossa. Sopimukset eroavat yksityiskohdissa. Se, käsitelläänkö esimerkiksi asunto-osakkeet tai Suomessa oleva irtaimisto kiinteän omaisuuden tapaan, on tarkistettava kunkin sopimuksen tekstistä. Verohallinnon ohje kansainväliseen perintöverotukseen luettelee voimassa olevat sopimukset.
Jos pesässä on Suomessa sijaitseva kiinteistö, siitä maksetaan perintöveroa Suomeen (PerVL 4 § 1 mom 2 kohta). Suomessa veronalaisista varoista ei vähennetä velkoja ja kuluja, jotka kohdistuvat muuhun kuin Suomessa veronalaiseen omaisuuteen. Veloista, jotka eivät kohdistu tiettyyn omaisuuteen, vähennetään suhteellinen osa (PerVL 9 § 4 mom).
Perintö Tanskasta tai Islannista Suomeen
Jos vainaja asui Tanskassa tai Islannissa, perintö on Suomessa lähtökohtaisesti vapaa perintöverosta. Tämä perustuu Pohjoismaiden väliseen perintö- ja lahjaverosopimukseen, joka on eri sopimus kuin perinnönjakoa koskeva pohjoismainen perintösopimus. Verosopimusta sovelletaan Pohjoismaista nykyisin vain Tanskaan ja Islantiin. Ruotsista tuleva perintö verotetaan yleensä Suomessa. Lue: Perintö Ruotsista Suomeen.
Suomessa sijaitseva kiinteä omaisuus verotetaan Suomessa (PerVL 4 § 1 mom 2 kohta). Sama koskee sopimuksen mukaan yleensä sellaisen yhtiön osakkeita, jonka pääasiallinen tarkoitus on omistaa kiinteää omaisuutta. Perintö- ja lahjaverolaki vetää rajan yhtiöön, jonka varoista yli 50 prosenttia on Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta (PerVL 4 § 1 mom 2 kohta). Muu omaisuus voidaan verottaa Tanskassa tai Islannissa niiden omien sääntöjen mukaan.
Perinnönjättäjän kotivaltion verotusoikeus
Verosopimus ei tee perinnöstä verotonta, vaan jakaa verotusoikeuden maiden kesken. Vainajan kotivaltio verottaa perinnön omien sääntöjensä mukaan, ja Suomi väistyy sopimuksen mukaisessa laajuudessa. Lähtömaan vero voi olla nolla tai huomattava, ja se selviää vasta paikallisesta selvityksestä. Siksi pesän selvitys vaatii yleensä apua sekä Suomessa että lähtömaassa.
Perinnönjako on eri kysymys kuin vero. EU:n perintöasetuksen mukaan perimykseen sovelletaan lähtökohtaisesti sen valtion lakia, jossa vainaja asui kuollessaan (asetus 650/2012, 21 artikla). Sääntö pätee, vaikka kyse olisi Sveitsin laista, sillä asetusta sovelletaan riippumatta siitä, onko laki jäsenvaltion laki (20 artikla). Vainaja on voinut testamentissa valita kansalaisuusvaltionsa lain (22 artikla). Verotus ei kuulu asetukseen lainkaan (1 artikla). Lue: Miten perinnön asuinvaltio ratkaistaan?
Mitä tämä tarkoittaa sinulle. Selvitä, missä vainaja asui kuollessaan ja onko testamenttia. Kokoa tiedot omaisuudesta maittain, erityisesti Suomessa olevista kiinteistöistä ja asunto-osakkeista. Anna perintöveroilmoitus Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, vaikka veroa ei tulisi (PerVL 26 ja 30 §). Liitä mukaan selvitys perinnön perusteesta ja sisällöstä. Säilytä lähtömaan veroviranomaisen päätökset. Suomessa asuvan perintöverosta vähennetään samasta perinnöstä ulkomaille maksettu vero, ei kuitenkaan Suomessa olevan kiinteän omaisuuden tai kiinteistöyhtiön osakkeiden osalta (PerVL 4 § 2 mom).
Kerro tilanteesi, niin arvioimme sen maksutta
Ensimmäinen kartoittava yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
Kerro tilanteesi lyhyesti
Kerro, mitä on tapahtunut ja missä asiassa tarvitset apua. Mainitse myös mahdollinen lähestyvä määräaika.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Kysymyksiä kansainvälisestä perinnönjaosta:
Sveitsistä saatu perintö: tarvitaanko Suomessa perukirja?
Jos vainaja asui ulkomailla eikä Suomessa tarvitse tehdä perukirjaa, annat Verohallinnolle perintöveroilmoituksen (PerVL 26 § 2 mom). Ilmoitus on pakollinen, vaikka verosopimuksen vuoksi veroa ei tulisi. Korkein hallinto-oikeus totesi tämän nimenomaisesti ratkaisussa KHO 2021:120. Jos pesässä on Suomessa sijaitseva kiinteistö, siitä maksetaan veroa Suomeen (PerVL 4 § 1 mom 2 kohta).
Mikä on verottajalle tehtävä perintöveroilmoitus?
Se on Verohallinnolle annettava ilmoitus siitä, että saat perintöä toisesta maasta (PerVL 26 § 2 mom). Ilmoitus on annettava kolmen kuukauden kuluessa verovelvollisuuden alkamisesta eli lähtökohtaisesti kuolinpäivästä (PerVL 5 ja 30 §). Jos et ehdi, ota yhteyttä Verohallintoon ennen määräaikaa. Liitä selvitys siitä, keneltä ja millä perusteella perit ja mitä perintö sisältää. Ilmoitus annetaan, vaikka veroa ei tulisi (KHO 2021:120).
Perintö Tanskasta Suomeen mitä minun tulee ottaa huomioon?
Jos vainaja asui Tanskassa, perintö on Suomessa lähtökohtaisesti vapaa perintöverosta Pohjoismaiden perintöverosopimuksen mukaan. Poikkeus on Suomessa sijaitseva kiinteä omaisuus ja sopimuksen mukaan yleensä myös kiinteistöjä omistavan yhtiön osakkeet (vrt. PerVL 4 § 1 mom 2 kohta). Anna silti perintöveroilmoitus Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä (PerVL 26 ja 30 §). Perukirjaa ei silloin yleensä tarvita Suomessa.
Perintö Islannista Suomeen mitä minun tulee ottaa huomioon?
Jos vainaja asui Islannissa, perintö on Suomessa lähtökohtaisesti vapaa perintöverosta Pohjoismaiden perintöverosopimuksen mukaan. Poikkeus on Suomessa sijaitseva kiinteä omaisuus ja sopimuksen mukaan yleensä myös kiinteistöjä omistavan yhtiön osakkeet (vrt. PerVL 4 § 1 mom 2 kohta). Anna silti perintöveroilmoitus Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä (PerVL 26 ja 30 §). Perukirjaa ei silloin yleensä tarvita Suomessa.
Perintö Hollannista Suomeen mitä minun tulee ottaa huomioon?
Hollannin sopimuksen mukaan perintö on Suomessa lähtökohtaisesti verovapaa lukuun ottamatta Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta. Kiinteistöstä maksetaan veroa Suomeen (PerVL 4 § 1 mom 2 kohta). Siitä vähennetään siihen kohdistuvat velat ja kulut. Tiettyyn omaisuuteen kohdistumattomista veloista vähennetään suhteellinen osa (PerVL 9 § 4 mom). Ilman Suomessa olevaa kiinteistöä perukirjaa ei yleensä tarvita, vaan perintöveroilmoitus riittää (PerVL 26 § 2 mom).
Perintö Ranskasta Suomeen mitä minun tulee ottaa huomioon?
Ranskan sopimuksen mukaan perintö on Suomessa lähtökohtaisesti verovapaa lukuun ottamatta sitä Suomessa sijaitsevaa omaisuutta, jonka sopimus antaa Suomen verotettavaksi. Tarkista sopimuksen tekstistä, koskeeko tämä kiinteistön lisäksi Suomessa olevaa irtaimistoa. Suomessa verotettavasta omaisuudesta saa vähentää siihen kohdistuvat velat (PerVL 9 § 4 mom). Perintöveroilmoitus annetaan kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä (PerVL 30 §), vaikka veroa ei tulisi.
Uusimmat artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
