Perintö Sveitsistä Suomeen
Suomella on Sveitsin (SopS 9/1957), Hollannin (SopS 48/1955) ja Ranskan (SopS 26/1959) kanssa omat perintöverosopimukset. Niiden perusteella näistä maista tuleva perintö on Suomessa perintöverotonta muutamin poikkeuksin. Sveitsin sopimuksen mukaan perintöveroa maksetaan Suomeen lähtökohtaisesti vain Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta, eli kiinteistöistä. Kiinteään omaisuuteen luetaan sopimuksessa myös sen tarpeisto sekä maa- tai metsätalouden irtaimisto. Muu omaisuus verotetaan vain siinä valtiossa, jossa perinnönjättäjällä oli kuollessaan kotipaikka.
Perintö Hollannista tai Ranskasta Suomeen
Hollannin sopimuksen (SopS 48/1955) mukaan perintöveroa maksetaan Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta, eli siis kiinteistöistä. Toisin kuin Tanskan tai Islannin osalta kiinteäksi omaisuudeksi ei katsota asunto-osakeyhtiöiden osakkeita, eli niistä ei Hollannin tapauksessa makseta perintöveroa Suomeen.
Ranskan sopimus (SopS 26/1959) vastaa pitkälti Sveitsin ja Hollannin sopimuksia: muu omaisuus on Suomen perintöverosta vapaata pois lukien Suomessa oleva kiinteä omaisuus. Ranskan sopimuksessa on kuitenkin yksi lisäpoikkeus. Sen 6 artiklan mukaan tavanomainen aineellinen irtain omaisuus, kuten huonekalut ja taide-esineet, verotetaan siinä valtiossa, jossa omaisuus kuolinhetkellä sijaitsee.
Perintö Tanskasta tai Islannista Suomeen
Mikäli perinnönjättäjä asui kuolleessaan vakituisesti Tanskassa tai Islannissa, on perintö ja lahjat lähtökohtaisesti verovapaata Suomessa. Tämä perustuu pohjoismaiseen perintö- ja lahjaverosopimukseen (SopS 83/1992), joka on eri sopimus kuin perinnönjakoa koskeva pohjoismainen perintösopimus. Verosopimusta sovelletaan Pohjoismaista enää Tanskaan ja Islantiin, sillä Ruotsi irtautui siitä vuonna 2007 ja Norja vuonna 2014. Poikkeuksen verovapauteen tekee se kiinteä omaisuus, joka sijaitsee Suomessa. Verosopimuksen mukaan myös sellaisen yhtiön osakkeista, jonka pääasiallisena tarkoituksena on omistaa kiinteää omaisuutta, voidaan verottaa kiinteistön sijaintivaltiossa. Eli periaatteessa olet velvollinen tämmöisissä tapauksissa maksamaan perintöveroa Suomessa olevista kiinteistöistä tai asunto-osakeyhtiöön liittyvästä omaisuudesta. Muu omaisuus on perintöverosta vapaata Suomessa, mutta sitä voidaan toisaalta verottaa Tanskassa tai Islannissa.
Perinnönjättäjän kotivaltion verotusoikeus
Tässä vaiheessa varmasti osa jää pohtimaan, että on lottovoitto saada perintöä Tanskasta, Islannista, Hollannista, Ranskasta tai Sveitsistä, mutta asia ei ehkä ihan ole niin yksiselitteinen. Lähtökohtaisesti kaikki maat pitävät huolen omista verokertymistään, eli näilläkin mailla on jokin tapa verottaa perintöä. Yleensä tämän tyyppisillä perintösopimuksilla halutaan varmistaa se, ettei perintöä veroteta kahta kertaa. Näin ollen nämäkin maat kyllä hoitavat perinnön verottamisen ainakin jollain tasolla, mutta se hoidetaan näissä maissa eikä Suomessa. Tämmöisissä tapauksissa perinnön perkaaminen vaatii lähtökohtaisesti lakiapua sekä Suomessa että siinä maassa, josta perintö on tulossa.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Kansainväliset perintöasiat ratkeavat eri sääntöjen mukaan sen perusteella, missä perinnönjättäjä ja perinnönsaaja asuvat. Valitse tilanteesi:
Et tiedä, minkä maan sääntöjä perintöösi sovelletaan. Kaikki alkaa perinnönjättäjän asuinvaltion määrittämisestä. Lue: Miten määritetään perinnönjättäjän tai perinnönsaajan asuinvaltio
Perinnönjättäjä asui Suomessa, mutta perinnönsaaja asuu ulkomailla. Tällöin sovelletaan lähtökohtaisesti Suomen lakia. Lue: Perinnönjättäjä asui Suomessa, mutta perinnönsaaja ei
Perintö tulee Ruotsista tai muusta EU-maasta. Perintövero maksetaan yleensä Suomeen, ja perinnönjakoon sovellettava laki määräytyy EU-perintöasetuksen mukaan. Lue: Perintö Ruotsista Suomeen
Perintö tulee Yhdysvalloista tai omaisuus on trustissa. Lue: Perintö Yhdysvalloista Suomeen
Perinnönjako tapahtuu Suomessa ja mietit jaon vaiheita. Lue: Perinnönjako ja siihen liittyvät asiakirjat
Kaikki kansainvälisen perinnön aiheet yhdestä paikasta: Perintö ulkomailta Suomeen. Jos et ole varma, mihin tilanteesi kuuluu, ota yhteyttä. Ensimmäinen kartoittava keskustelu on maksuton.
Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Siinä selvitämme miten sinun asiasi hoidetaan parhaiten.
Kysymyksiä kansainvälisestä perinnönjaosta:
Tarvitseeko minun tehdä perukirja Suomessa, jos saan perintöä esimerkiksi Sveitsistä?
Jos pesässä ei ole kiinteää omaisuutta, joka sijaitsee Suomessa niin lähtökohtaisesti ilmoitus verottajalle riittää. Perukirjaa Suomessa ei siis tarvita. Perukirjan merkitys on listata pesän omaisuus, jotta verottaja voi määrittää maksettavan perintöveron. Jos perintöveroa ei tarvitse maksaa, ei yleensä tarvita myöskään perukirjaa.
Mikä on verottajalle tehtävä perintöveroilmoitus?
Kyseessä on ilmoitus siitä, että saat perintöä toisesta maasta. Ilmoitus on tehtävä 3 kuukauden kuluttua perinnönjättäjän kuolemasta, mutta verottaja myöntää ilmoitukselle yleensä lisäaikaa, jos sitä tarvitaan. Ilmoituksessa vaaditaan yleensä liitteeksi selvitys siitä mistä ja miksi perit ja mitä perintö sisältää.
Perintö Tanskasta Suomeen mitä minun tulee ottaa huomioon?
Perintö ja lahja on verovapaata pois lukien Suomessa oleva kiinteä omaisuus sekä asunto-osakeyhtiöön liittyvät huoneistot. Mikäli perinnönjättäjällä ei ole edellä mainittua omaisuutta niin perinnöstä ei tarvitse tehdä perukirjaa Suomessa. Pelkkä perintöveroilmoitus verottajalle riittää.
Perintö Islannista Suomeen mitä minun tulee ottaa huomioon?
Perintö ja lahja on verovapaata pois lukien Suomessa oleva kiinteä omaisuus sekä asunto-osakeyhtiöön liittyvät huoneistot. Mikäli perinnönjättäjällä ei ole edellä mainittua omaisuutta niin perinnöstä ei tarvitse tehdä perukirjaa Suomessa. Pelkkä perintöveroilmoitus verottajalle riittää.
Perintö Hollannista Suomeen mitä minun tulee ottaa huomioon?
Perintö on verovapaata pois lukien Suomessa oleva kiinteä omaisuus. Mikäli perinnönjättäjällä ei ole kiinteää omaisuutta niin perinnöstä ei tarvitse tehdä perukirjaa Suomessa. Pelkkä perintöveroilmoitus verottajalle riittää. Mikäli pesässä on Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta niin silloin pitää myös pohtia mahdollisia pesän velkoja ja niiden vähennysmahdollisuutta perintöveron alaisesta omaisuudesta.
Perintö Ranskasta Suomeen mitä minun tulee ottaa huomioon?
Perintö on lähtökohtaisesti verovapaata pois lukien Suomessa oleva kiinteä omaisuus sekä Suomessa sijaitseva tavanomainen aineellinen irtaimisto. Mikäli perinnönjättäjällä ei ole tällaista omaisuutta niin perinnöstä ei yleensä tarvitse tehdä perukirjaa Suomessa. Pelkkä perintöveroilmoitus verottajalle riittää. Mikäli pesässä on Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta niin silloin pitää myös pohtia mahdollisia pesän velkoja ja niiden vähennysmahdollisuutta perintöveron alaisesta omaisuudesta.
Uusimmat artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
