Taloyhtiö voi 1.10.2026 alkaen ottaa huoneiston hallintaansa, jos lyhytvuokrauksesta aiheutuu asuinkäytöstä poikkeavia lisäkustannuksia tai haittaa, eli enemmän kuluja tai muuta haittaa kuin tavallisesta asumisesta. Muutos ei kiellä lyhytvuokrausta sinänsä, eikä vuokrauskertojen määrä yksin riitä perusteeksi. Hallintaanotto kestää enintään kolme vuotta, ja osakkaalla on 30 päivää aikaa riitauttaa päätös. Hallituksen muista velvollisuuksista kerromme sivulla Taloyhtiön hallituksen vastuu ja vahingonkorvaus.

Mikä muuttui 1.10.2026?

Hallintaanotto tarkoittaa, että taloyhtiö ottaa huoneiston määräajaksi käyttöönsä ja vuokraa sen itse eteenpäin. Osakas pysyy omistajana mutta ei saa käyttää huoneistoa sinä aikana.

Asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:ään tuli 1.10.2026 uusi hallintaanoton peruste. Yhtiökokous voi päättää hallintaanotosta, jos ”asuinhuoneiston lyhytaikaisesta vuokraamisesta aiheutuu yhtiölle tai osakkeenomistajille asuinkäytöstä poikkeavia lisäkustannuksia tai haittaa”. Muutos tehtiin lailla 535/2026.

Samalla lakiin tuli kaksi muuta lisäystä. Hallintaan voi ottaa huoneiston, jonka osakas tai asukas ei noudata sitä, mitä terveyden säilyminen yhtiön tiloissa vaatii. Aiemmin sama koski vain järjestystä. Lisäksi perusteeksi käy erittäin painava syy, joka on verrattavissa häiritsevään elämään taikka terveyttä tai järjestystä koskevaan rikkomukseen (AsOyL 8 luku 2 §).

Vanhat perusteet ovat ennallaan: maksamaton yhtiövastike, huoneiston huono hoito, käyttö oleellisesti vastoin käyttötarkoitusta, häiritsevä elämä ja järjestyksen rikkominen. Kaikkia perusteita koskee sama raja. Huoneistoa ei saa ottaa hallintaan, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys.

Lain muut muutokset käymme läpi erikseen. Lue: Asunto-osakeyhtiölaki muuttui 1.10.2026: ikkunat yhtiölle.

Millainen lyhytvuokrauksen haitta riittää?

Haitan tai lisäkustannuksen pitää johtua lyhytvuokrauksesta ja poiketa tavallisesta asumisesta. Laki ei määrittele lyhytvuokrausta päivinä eikä kertoina. Ympäristövaliokunnan mukaan pelkästään vuokrasuhteiden lukumäärän tai keston perusteella ei voida määritellä järjestelyn haitallisuutta (YmVM 7/2026 vp). Yhtiön pitää siis näyttää, mitä vuokrauksesta on seurannut.

Valiokunta korosti, ettei lyhytvuokrausta ole tarkoitus kieltää tai rajoittaa kategorisesti. Tavoite on, että osakas voi vuokrata huoneistoaan pitkäksi tai lyhyeksi ajaksi, kunhan siitä ei aiheudu muille asuinkäytöstä poikkeavaa haittaa. Rakennusvalvonnan yhtiölle antama kehotus tai uhkasakko voidaan ottaa huomioon haittana tai kustannuksena (YmVM 7/2026 vp).

Lähtisin itse siitä, että yhtiö ei pärjää riidassa pelkällä vieraiden vaihtuvuudella. Laki vaatii lisäkustannuksia tai haittaa, ja valiokunta torjui kertoihin perustuvan rajan (AsOyL 8 luku 2 §, YmVM 7/2026 vp). Hallituksen kannattaa siksi koota laskut, häiriöilmoitukset ja päivämäärät ennen varoitusta.

Uudesta perusteesta ei ole vielä oikeuskäytäntöä. Siksi ei voi varmasti sanoa, kuinka suuri haitta tuomioistuimelle riittää.

Miten varoitus annetaan tiedoksi?

Hallituksen on annettava osakkaalle kirjallinen varoitus ennen kuin yhtiökokous voi päättää hallintaanotosta. Varoituksessa kerrotaan peruste ja se, että huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan. Jos huoneisto on vuokrattu tai muuten annettu toisen käyttöön, varoitus annetaan tiedoksi myös vuokralaiselle tai muulle huoneistossa asuvalle, jolla on oikeus käyttää huoneistoa. Laki kutsuu häntä käyttöoikeuden saaneeksi (AsOyL 8 luku 3 §).

Varoitus on annettava tiedoksi samalla tavalla kuin haaste tai muuten niin, että tiedoksianto voidaan todistaa. Uutta on sähköinen tiedoksianto. Varoituksen voi lähettää osakkaan yhtiölle ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai vuokralaisen kanavaan, jonka käytöstä hän on sopinut vuokranantajan kanssa. Lisäksi vastaanottajalle on lähetettävä heräteviesti eli ilmoitus varoituksesta toisessa sähköisessä kanavassa, jota hänen on perusteltua olettaa käyttävän. Jos muuta ei näytetä, varoitus katsotaan saaduksi kolmantena päivänä heräteviestin lähettämisestä (AsOyL 8 luku 3 a §).

Sähköistä tiedoksiantoa ei saa käyttää, jos on ilmeistä, ettei vastaanottaja saa varoitusta kanavan kautta. Se on kielletty myös, jos vastaanottaja on ikääntymisen, vamman tai muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi estynyt käyttämästä ilmoittamaansa kanavaa. Edellytys on, että lähettäjä tiesi esteestä tai hänen olisi pitänyt tietää siitä.

Mitä tapahtuu varoituksen jälkeen?

Jos osakas varoituksen jälkeen viivytyksettä korjaa tilanteen, yhtiö ei saa ottaa huoneistoa hallintaansa. Osakkaan on silti korvattava varoituksesta ja yhtiökokouksen koolle kutsumisesta jo aiheutuneet kustannukset (AsOyL 8 luku 3 §).

Yhtiökokouksen päätöksessä on mainittava peruste, kestoaika ja tilat. Päätös on annettava viipymättä tiedoksi osakkaalle, vuokralaiselle ja muulle huoneistossa asuvalle käyttöoikeuden saaneelle samalla tavalla kuin varoitus. Muuten päätös on tehoton, eli se ei tule voimaan (AsOyL 8 luku 4 §). Ennen 1.10.2026 tiedoksiantoon oli pääsääntöisesti aikaa 60 päivää.

Miten osakas riitauttaa hallintaanoton?

Osakas riitauttaa hallintaanoton moitekanteella, eli nostamalla kanteen yhtiötä vastaan käräjäoikeudessa. Kanne on pantava vireille 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi (AsOyL 8 luku 5 §). Tuomioistuin tutkii, onko hallintaanotolle laissa säädetty peruste. Kanteen voi nostaa myös vuokralainen tai muu huoneistossa asuva, jolla on oikeus käyttää huoneistoa.

Määräaikaa ei kannata päästää umpeen. KKO 1994:38:ssa osakas ei moittinut päätöstä ajoissa. Päätös voitiin panna täytäntöön, vaikka hän maksoi vastikerästinsä yhtiökokouksen jälkeen.

Mitä huoneistolle tapahtuu hallinta-aikana?

Hallituksen on viipymättä vuokrattava huoneisto käyvästä vuokrasta sopivalle vuokralaiselle. Jos hallintaanotto ei johdu huoneistossa jo asuvan vuokralaisen menettelystä, yhtiön on ensisijaisesti tehtävä sopimus hänen kanssaan. Tarpeelliset korjaukset tehdään osakkaan lukuun, eli niiden kustannukset peritään vuokrasta (AsOyL 8 luku 6 §).

Yhtiö saa periä vuokrasta hallintaanoton ja korjausten kustannukset, maksamattomat vastikkeet ja hallinta-aikana erääntyvät vastikkeet. Yli jäävä osa on tilitettävä osakkaalle viivytyksettä. Osakkeiden omistus ei siirry yhtiölle.

Ratkaisukäytäntö

Luimme tätä kirjoitusta varten neljä korkeimman oikeuden ratkaisua hallintaanotosta. Ne koskevat vanhoja perusteita, mutta näyttävät, miten vähäisyyttä ja menettelyä arvioidaan.

KKO 2017:22: alle 30-vuotias osakas asui huoneistossa, jossa yhtiöjärjestyksen mukaan sai asua vain 55 vuotta täyttänyt. Korkein oikeus katsoi, että huoneistoa käytettiin oleellisesti vastoin yhtiöjärjestyksen määräystä eikä rikkomuksella ollut vain vähäinen merkitys. Osakkaan moitekanne hylättiin.

KKO 2019:38: kokoushuoneistoksi määrätty tila oli yhdistetty myymälään ja vuokrattu askartelutarvikeliikkeelle. Korkein oikeus piti käyttöä oleellisesti käyttötarkoituksen vastaisena mutta rikkomusta kokonaisuutena vähäisenä. Hallintaanottopäätös julistettiin pätemättömäksi.

KKO 2020:28: kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan hallintaanottoon sovellettiin asunto-osakeyhtiölakia. Korkein oikeus katsoi, että kutsu yhtiökokoukseen oli voitu toimittaa yhtiöjärjestyksen mukaisesti viikkoa ennen kokousta. Osakkeenomistajan moitekanne hylättiin.

KKO 1994:38: määräajassa moittimatta jäänyt hallintaanottopäätös voitiin panna täytäntöön, vaikka osakas maksoi vastikkeet päätöksen jälkeen.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle

Jos istut hallituksessa, aloita näytöstä. Kokoa laskut, häiriöilmoitukset ja viranomaisen kehotukset päivämäärineen. Anna varoitus kirjallisesti osakkaalle, vuokralaiselle ja muulle huoneistossa asuvalle, jolla on oikeus käyttää huoneistoa. Säilytä todiste tiedoksiannosta. Älä vie yhtiökokoukseen rikkomusta, joka on vähäinen tai jonka osakas on jo korjannut.

Jos vuokraat huoneistoasi lyhytaikaisesti, vastaa varoitukseen heti ja kirjallisesti. Korjaa tilanne, jos yhtiön kuvaama haitta pitää paikkansa. Jos kiistät sen, pyydä yhtiöltä tapahtumat, kustannukset ja päivät. Jos yhtiökokous päättää hallintaanotosta, sinulla on 30 päivää aikaa nostaa moitekanne.

Laki Lehtonen auttaa, kun hallintaanoton peruste, näyttö tai menettely on riitainen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.

Lue myös