Urakoitsija oli jo kutsunut asukkaat tiedotustilaisuuteen ja avannut osakkaille verkkokaupan, mutta urakkasopimusta ei ollut syntynyt. Sitten rahoitus jäi saamatta, ja kanne 139 198,31 euron liikevoiton menetyksestä ja 24 500 euron turhista kuluista hylättiin. Ratkaisu KKO 2024:15 on minusta tärkein viime vuosien päätös siitä, milloin taloyhtiön hanke muuttuu sopimukseksi. Vastaus on urakoitsijalle tyly: ei ennen kuin joku, jolla on oikeus sitoa yhtiö, sanoo tarjoukseen kyllä.
Kyse oli yli kahden miljoonan euron linjasaneerauksesta. Ylimääräinen yhtiökokous päätti 10.4.2018 ryhtyä hankkeeseen ja valtuutti hallituksen tekemään urakkasopimuksen ja lainasopimuksen. Seuraavana päivänä rakennuttajakonsultin projekti-insinööri ilmoitti tekstiviestillä, että saneeraus oli päätetty toteuttaa, ja urakoitsijan työpäällikkö soitti hallituksen puheenjohtajalle. Rahoitusta ei saatu, ja yhtiö keskeytti hankkeen 8.5.2018.
Voiko urakkasopimus syntyä ilman allekirjoitusta?
Se olisi ollut mahdollista, mutta sitä ei näytetty. Laki ei edellytä urakkasopimukselta määrämuotoa: sopimus voi syntyä oikeustoimilain 1 luvun mukaan tarjouksella ja hyväksyvällä vastauksella (kohta 4). Osapuolet olivat suunnitelleet allekirjoittavansa RT-lomakkeen, mutta siitä ei seurannut, että sopimus olisi voinut syntyä vasta allekirjoituksella. KKO totesi, että ”urakkasopimuksen syntyminen rakennusyhtiön ja asunto-osakeyhtiön välillä ei ole edellyttänyt erityistä määrämuotoa” (kohta 7). Siksi ratkaisevaksi jäi, oliko tarjous hyväksytty.
Kuka saa tehdä urakkasopimuksen taloyhtiön puolesta?
Projekti-insinöörillä ei. Hänen asemaansa konsulttina ei lain tai yleisen tavan mukaan liity kelpoisuutta tehdä urakkasopimusta yhtiön puolesta, eikä kukaan ollut valtuuttanut häntä (kohta 17). Tekstiviesti ei siis synnyttänyt sopimusta. Hallituksen puheenjohtajalla sen sijaan oli yksin oikeus edustaa yhtiötä asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 23 §:n nojalla, mikä oli riidatonta (kohta 15). Ratkaisu ei tarkoita, että jokaisella puheenjohtajalla olisi tällainen oikeus. Lain 7 luvun 22 ja 23 §:n mukaan yhtiötä edustaa hallitus, ja yksittäisen henkilön oikeus perustuu yhtiöjärjestykseen tai hallituksen päätökseen.
Puhelusta 11.4.2018 esitettiin osin ristiriitaista näyttöä, jonka KKO otti vastaan suullisessa käsittelyssä. Puheenjohtaja kertoi yhtiökokouksen päätöksestä ja urakoitsijan edustajan mukaan sanoi, että hanke voidaan laittaa tosissaan käyntiin. Kumpikaan ei ollut hyväksyvä vastaus tarjoukseen (kohta 23). Puheenjohtaja tiesi, ettei hallitus ollut vielä hyväksynyt tarjousta eikä rahoitusta ollut, joten oli uskottavaa, ettei hän tarkoittanut sitoutua (kohta 22).
Pidän ratkaisevana kohtaa 24: yhtiökokouksen jälkeisillä valmistelutoimilla oli vain heikko näyttöarvo siitä, mitä puhelussa tapahtui, koska ne saattoivat perustua oletukseen sopimuksen todennäköisestä syntymisestä. Hovioikeus oli päätynyt päinvastaiseen tulokseen. Korkein oikeus hylkäsi kanteen (kohta 26).
Mitä tämä tarkoittaa sinulle?
Jos edustat taloyhtiötä, kirjaa neuvottelupöytäkirjaan selvästi, että sopimus syntyy vasta allekirjoituksella tai rahoituksen varmistuttua. Tässä jatkoneuvottelun muistioon oli kirjattu allekirjoitus 8.5.2018 rahoituksen ehdolla (kohta 20). Pidä huoli, ettei kukaan, jolla ei ole edustusoikeutta, anna tarjoukseen vastauksia yhtiön nimissä.
Jos olet urakoitsija, pyydä hyväksyvä vastaus kirjallisesti siltä, jolla on oikeus edustaa yhtiötä, ja tarkista oikeus kaupparekisteristä tai yhtiöjärjestyksestä. Älä perusta kuluja siihen, että aktiivinen valmistelu tarkoittaa tilausta. Asukasinfo, verkkokauppa ja aikataulut eivät tässä riittäneet.
Onko urakkasi jo sitova?
Arvioimme viestit, pöytäkirjat ja valtuudet ja kerromme, onko sopimus syntynyt ja kumman puolella näyttö on. Palvelusivumme Urakkasopimuksen tekeminen ja tarkistaminen kertoo, mitä sopimukseen kirjataan sitovuudesta. Kerro, kuka hyväksyi mitä, millä viestillä ja oliko rahoituksesta tai allekirjoituksesta sovittu. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Lue myös Remonttiriidat, urakkahinnan sovittelua koskevasta ratkaisusta ja Taloyhtiön hallituksen vastuu ja vahingonkorvaus.