Perinnön asuinvaltio: perimys ja perintöverotus
Perinnön asuinvaltio pitää arvioida sen mukaan, mitä kysymystä ratkaistaan. Perimykseen sovellettava laki ja Suomen perintöverotus eivät määräydy samalla säännöllä. Kuolinpaikka, kansalaisuus tai yhden asunnon omistaminen ei yksin ratkaise kaikkia näitä kysymyksiä.
Tämä sivu auttaa kokoamaan asuinvaltion selvittämiseen tarvittavat tiedot. Kansainvälisen pesän hoitaminen ja Suomen ilmoitukset käsitellään pääsivulla Perintö ulkomailta Suomeen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Mitä teet, kun selvität ulkomailta saatua perintöä?
-
1. Kirjaa, mihin maihin asia liittyy
Kerro vainajan viimeinen asuinmaa sekä tiedossasi olevat varojen ja perillisten sijaintimaat. Merkitse saamasi kirjeiden päivämäärät ja määräpäivät.
-
2. Kokoa asiakirjat ja yhteystiedot
Ota esiin testamentti, kuolintodistus ja käytettävissä olevat perintöasiakirjat. Säilytä ulkomaisen viranomaisen tai pesänhoitajan viestit ja yhteystiedot.
-
3. Ota yhteyttä Laki Lehtoselle
Kerro tilanteesi ja lähetä keskeiset asiakirjat arvioitavaksi. Käymme läpi seuraavan toimenpiteen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Asuinpaikka EU:n perintöasetuksessa
Perintöasetuksen lähtökohtana on perinnönjättäjän kuolinhetken asuinpaikka. Sillä on merkitystä sekä tuomioistuimen toimivaltaan että sovellettavaan lakiin (4 ja 21 artikla). Asetus sisältää myös poikkeuksia. Esimerkiksi pätevä lainvalinta voi vaikuttaa perimykseen sovellettavaan lakiin.
EU-tuomioistuin totesi ratkaisussa C-80/19, että viranomaisen on vahvistettava asuinpaikka ”kaikkia asiaan liittyviä olosuhteita kokonaisuutena arvioimalla”. Lue tuomio C-80/19. Pelkkä useassa maassa asuminen ei tarkoita, että asetuksen mukaisia asuinpaikkoja valittaisiin useita.
Selvitä vainajan asumisen kesto ja säännöllisyys sekä perheeseen, työhön ja muuhun elämään liittyvät olosuhteet. Arvio ei perustu vain väestörekisterimerkintään. Perintöasetuksen johdanto-osan 23 ja 24 kohta kuvaavat kokonaisharkintaa. EU:n perintöasetus.
Asuinvaltio Suomen perintöverotuksessa
Perintö- ja lahjaverolain 4 §:n mukaan henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti. Verotuksessa tarkastellaan sekä vainajan että perinnönsaajan asumista kuolinhetkellä. EU:n perintöasetus ei koske verotusta, joten sen asuinpaikkaratkaisu ei yksin ratkaise Suomen verotusoikeutta.
Myös omaisuuden sijainti ja mahdollinen verosopimus voivat vaikuttaa verotukseen. Verosopimuksen oma asuinvaltiomääritelmä on tarkistettava erikseen. Verohallinnon ohje kansainväliseen perintöverotukseen.
Mitä tietoja asuinvaltion arviointiin tarvitaan?
- Asuinmaat ja muuttojen päivämäärät.
- Käytössä olleet asunnot ja niiden tosiasiallinen käyttö.
- Perheen, työn ja muun arjen sijainti.
- Väestörekisteritiedot ja mahdolliset ulkomaiset viranomaisratkaisut.
- Kansalaisuudet ja testamentti, jos samalla selvitetään perimykseen sovellettavaa lakia.
Kerro myös, kuka asuinvaltiosta on pyytänyt selvitystä ja mitä tarkoitusta varten. Sama asiakirjapaketti ei välttämättä vastaa sekä veroviranomaisen että pesää käsittelevän viranomaisen kysymykseen.
Jos vainaja asui Suomessa ja perillinen ulkomailla, katso Suomessa asuneen perinnönjättäjän ohje. Kuolinpaikan ja perunkirjoituksen suhdetta käsitellään sivulla Perunkirjoitus, kun läheinen on kuollut ulkomailla.
Kerro tilanteesi, niin arvioimme sen maksutta
Ensimmäinen kartoittava yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
Kerro tilanteesi lyhyesti
Kerro, mitä on tapahtunut ja missä asiassa tarvitset apua. Mainitse myös mahdollinen lähestyvä määräaika.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Usein kysytyt kysymykset
Onko kuolinpaikka sama kuin asuinvaltio?
Ei. Matkalla sattunut kuolema ei yksin ratkaise asuinvaltiota. Arvioinnissa tarvitaan tietoja vainajan tosiasiallisesta asumisesta ja elämästä.
Ratkaiseeko väestörekisterimerkintä asuinvaltion?
Ei yksin. EU:n perintöasetuksen mukainen asuinpaikka arvioidaan kokonaisuutena. Suomen perintöverotuksessa tarkastellaan varsinaista asuntoa ja kotia sekä mahdollisen verosopimuksen sääntöjä.
Voiko testamentissa valita asuinvaltionsa?
Testamentin lainvalinta ja asuinpaikan määrittäminen ovat eri asioita. Perintöasetuksen 22 artikla mahdollistaa siinä säädetyin ehdoin kansalaisuusvaltion lain valinnan perimykseen. Tämä ei muuta henkilön tosiasiallista asuinpaikkaa eikä yksin ratkaise verotusta.
Voiko samalla henkilöllä olla asuntoja useassa maassa?
Voi. Asuntojen määrä ei kuitenkaan sellaisenaan ratkaise asuinpaikkaa. Selvitä asuntojen käyttö, asumisajat ja muut elämän olosuhteet.
Mistä saan ohjeen koko ulkomaisen pesän hoitamiseen?
Asiakirjat, työnjako ja Suomen ilmoitukset käsitellään sivulla Perintö ulkomailta Suomeen. Maakohtaiset ohjeet täydentävät sitä.
Uusimmat artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
