Perintö Sveitsistä Suomeen
Perintö Sveitsistä Suomeen vaatii verosopimuksen, omaisuuden sijainnin ja ilmoitusvelvollisuuksien selvittämistä. Pelkkä Suomessa asuminen ei kerro, miten juuri sinun perintösi verotetaan.
Autamme arvioimaan verosopimuksen merkityksen ja valmistelemaan Suomessa tarvittavat ilmoitukset. Käymme läpi ulkomaiset asiakirjat ja sen, mitä selvityksiä vielä tarvitaan. Lakimiehillämme on yhteensä yli 50 vuotta kokemusta juridiikasta. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Mitä teet, kun saat perintöä Sveitsistä?
-
1. Kirjaa, mihin maihin asia liittyy
Kerro vainajan viimeinen asuinmaa sekä tiedossasi olevat varojen ja perillisten sijaintimaat. Merkitse saamasi kirjeiden päivämäärät ja määräpäivät.
-
2. Kokoa asiakirjat ja yhteystiedot
Ota esiin testamentti, kuolintodistus ja käytettävissä olevat perintöasiakirjat. Säilytä ulkomaisen viranomaisen tai pesänhoitajan viestit ja yhteystiedot.
-
3. Ota yhteyttä Laki Lehtoselle
Kerro tilanteesi ja lähetä keskeiset asiakirjat arvioitavaksi. Käymme läpi seuraavan toimenpiteen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Miten perintö Sveitsistä verotetaan Suomessa?
Suomen ja Sveitsin perintöverosopimus (SopS 9/1957) jakaa verotusoikeuden omaisuuden laadun mukaan. Kiinteää omaisuutta verotetaan vain siinä maassa, jossa se on (2 artikla). Muuta omaisuutta verotetaan vain siinä maassa, jossa vainajalla oli kuollessaan kotipaikka (3 artikla). Jos vainaja asui Sveitsissä, Suomi verottaa siis lähtökohtaisesti vain Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta.
Sopimus koskee Sveitsin osalta kantonien ja kuntien perintöveroja (1 artikla). Velat jaetaan maiden kesken samassa suhteessa kuin veronalainen omaisuus (4 artikla). Kumpikin maa voi silti laskea oman osuutensa veron sen veroasteikon mukaan, jota sovellettaisiin koko perintöön (sopimuksen päättöpöytäkirja). Anna Suomeen perintöveroilmoitus, vaikka veroa ei tulisi.
Perintö Hollannista tai Ranskasta Suomeen
Hollannin ja Ranskan sopimukset toimivat samaan tapaan. Suomi verottaa tyypillisesti vain Suomessa sijaitsevan kiinteän omaisuuden, ja muu omaisuus verotetaan vainajan kotivaltiossa. Liiketoiminnan kiinteään toimipaikkaan kuuluvat varat verotetaan kummassakin sopimuksessa toimipaikan maassa. Ranskan sopimuksessa myös huonekalut, taide-esineet ja muu aineellinen irtaimisto verotetaan siellä, missä ne ovat (6 artikla). Verohallinnon ohjeen mukaan Hollannin, Ranskan ja Sveitsin sopimuksissa asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeita ei rinnasteta kiinteään omaisuuteen. Niistä ei siksi yleensä määrätä perintöveroa Suomessa (ohje A118/200/2015, kohta 4.9). Voimassa olevat sopimukset: Verohallinnon ohje.
Jos pesässä on Suomessa sijaitseva kiinteistö, siitä maksetaan perintöveroa Suomeen (PerVL 4 § 1 mom 2 kohta). Velat ja kulut vähennetään vain siltä osin kuin ne kohdistuvat Suomessa veronalaiseen omaisuuteen. Kohdistumattomista veloista vähennetään suhteellinen osa (PerVL 9 § 4 mom).
Perintö Tanskasta tai Islannista Suomeen
Jos vainaja asui Tanskassa tai Islannissa, perintö on Suomessa lähtökohtaisesti vapaa perintöverosta. Tämä perustuu Pohjoismaiden väliseen perintö- ja lahjaverosopimukseen, joka on eri sopimus kuin perinnönjakoa koskeva pohjoismainen perintösopimus. Verosopimusta sovelletaan Pohjoismaista nykyisin vain Tanskaan ja Islantiin. Ruotsista tuleva perintö verotetaan yleensä Suomessa. Lue: Perintö Ruotsista Suomeen.
Suomessa sijaitseva kiinteä omaisuus verotetaan Suomessa (PerVL 4 § 1 mom 2 kohta). Sama koskee sopimuksen mukaan yleensä sellaisen yhtiön osakkeita, jonka pääasiallinen tarkoitus on omistaa kiinteää omaisuutta. Perintö- ja lahjaverolaki vetää rajan yhtiöön, jonka varoista yli 50 prosenttia on Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta (PerVL 4 § 1 mom 2 kohta). Muu omaisuus voidaan verottaa Tanskassa tai Islannissa niiden omien sääntöjen mukaan.
Perinnönjättäjän kotivaltion verotusoikeus
Verosopimus ei tee perinnöstä verotonta, vaan jakaa verotusoikeuden maiden kesken. Vainajan kotivaltio verottaa perinnön omien sääntöjensä mukaan, ja Suomi väistyy sopimuksen mukaisessa laajuudessa. Lähtömaan vero voi olla nolla tai huomattava, ja se selviää vasta paikallisesta selvityksestä. Siksi pesän selvitys vaatii yleensä apua sekä Suomessa että lähtömaassa.
Perinnönjako on eri kysymys kuin vero. EU:n perintöasetuksen mukaan perimykseen sovelletaan lähtökohtaisesti sen valtion lakia, jossa vainaja asui kuollessaan (asetus 650/2012, 21 artikla). Sääntö pätee, vaikka kyse olisi Sveitsin laista, sillä asetusta sovelletaan riippumatta siitä, onko laki jäsenvaltion laki (20 artikla). Vainaja on voinut testamentissa valita kansalaisuusvaltionsa lain (22 artikla). Verotus ei kuulu asetukseen lainkaan (1 artikla). Lue: Miten perinnön asuinvaltio ratkaistaan?
Mitä tämä tarkoittaa sinulle. Selvitä, missä vainaja asui kuollessaan ja onko testamenttia. Kokoa tiedot omaisuudesta maittain, erityisesti Suomessa olevista kiinteistöistä ja asunto-osakkeista. Anna perintöveroilmoitus Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, vaikka veroa ei tulisi (PerVL 26 ja 30 §). Liitä mukaan selvitys perinnön perusteesta ja sisällöstä. Säilytä lähtömaan veroviranomaisen päätökset. Sopimusmaissa Suomi ei hyvitä lähtömaan veroa. Se jättää sopimuksen lähtömaalle osoittaman omaisuuden verottamatta tai vähentää sen osuuden verosta (Verohallinnon ohje A118/200/2015, kohta 4.9). Ulkomaisen veron hyvitys (PerVL 4 § 2 mom) koskee maita, joiden kanssa sopimusta ei ole. Lue: Perintö Ruotsista Suomeen.
Kerro tilanteesi. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Ensimmäinen kartoittava yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
Kerro tilanteesi lyhyesti
Kerro, mitä on tapahtunut ja missä asiassa tarvitset apua. Mainitse myös mahdollinen lähestyvä määräaika.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Kysymyksiä kansainvälisestä perinnönjaosta:
Sveitsistä saatu perintö: tarvitaanko Suomessa perukirja?
Jos vainaja asui ulkomailla eikä Suomessa tarvitse tehdä perukirjaa, annat Verohallinnolle perintöveroilmoituksen (PerVL 26 § 2 mom). Ilmoitus on pakollinen, vaikka verosopimuksen vuoksi veroa ei tulisi. Korkein hallinto-oikeus totesi tämän nimenomaisesti ratkaisussa KHO 2021:120. Jos pesässä on Suomessa sijaitseva kiinteistö, siitä maksetaan veroa Suomeen (PerVL 4 § 1 mom 2 kohta).
Mikä on verottajalle tehtävä perintöveroilmoitus?
Se on Verohallinnolle annettava ilmoitus siitä, että saat perintöä toisesta maasta (PerVL 26 § 2 mom). Ilmoitus on annettava kolmen kuukauden kuluessa verovelvollisuuden alkamisesta eli lähtökohtaisesti kuolinpäivästä (PerVL 5 ja 30 §). Jos et ehdi, ota yhteyttä Verohallintoon ennen määräaikaa. Liitä selvitys siitä, keneltä ja millä perusteella perit ja mitä perintö sisältää. Ilmoitus annetaan, vaikka veroa ei tulisi (KHO 2021:120).
Perintö Tanskasta Suomeen: mitä minun tulee ottaa huomioon?
Jos vainaja asui Tanskassa, perintö on Suomessa lähtökohtaisesti vapaa perintöverosta Pohjoismaiden perintöverosopimuksen mukaan. Poikkeus on Suomessa sijaitseva kiinteä omaisuus ja sopimuksen mukaan yleensä myös kiinteistöjä omistavan yhtiön osakkeet (vrt. PerVL 4 § 1 mom 2 kohta). Anna silti perintöveroilmoitus Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä (PerVL 26 ja 30 §). Perukirjaa ei silloin yleensä tarvita Suomessa.
Perintö Islannista Suomeen: mitä minun tulee ottaa huomioon?
Jos vainaja asui Islannissa, perintö on Suomessa lähtökohtaisesti vapaa perintöverosta Pohjoismaiden perintöverosopimuksen mukaan. Poikkeus on Suomessa sijaitseva kiinteä omaisuus ja sopimuksen mukaan yleensä myös kiinteistöjä omistavan yhtiön osakkeet (vrt. PerVL 4 § 1 mom 2 kohta). Anna silti perintöveroilmoitus Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä (PerVL 26 ja 30 §). Perukirjaa ei silloin yleensä tarvita Suomessa.
Perintö Hollannista Suomeen: mitä minun tulee ottaa huomioon?
Hollannin sopimuksen mukaan perintö on Suomessa lähtökohtaisesti verovapaa lukuun ottamatta Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta. Kiinteistöstä maksetaan veroa Suomeen (PerVL 4 § 1 mom 2 kohta). Siitä vähennetään siihen kohdistuvat velat ja kulut. Tiettyyn omaisuuteen kohdistumattomista veloista vähennetään suhteellinen osa (PerVL 9 § 4 mom). Kun vainaja asui ulkomailla, Suomessa ei yleensä laadita perukirjaa, vaan annat perintöveroilmoituksen (PerVL 26 § 2 mom).
Perintö Ranskasta Suomeen: mitä minun tulee ottaa huomioon?
Ranskan sopimuksen mukaan perintö on Suomessa lähtökohtaisesti verovapaa lukuun ottamatta sitä Suomessa sijaitsevaa omaisuutta, jonka sopimus antaa Suomen verotettavaksi. Kiinteistön lisäksi siihen kuuluu Suomessa oleva aineellinen irtaimisto, kuten huonekalut ja taide-esineet (SopS 26/1959, 3 ja 6 artikla). Suomessa verotettavasta omaisuudesta saa vähentää siihen kohdistuvat velat (PerVL 9 § 4 mom). Perintöveroilmoitus annetaan kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä (PerVL 30 §), vaikka veroa ei tulisi.
Missä maissa ei ole perintöveroa, ja vaikuttaako se Suomen veroon?
Suomen verovelvollisuus ei yksin riipu siitä, periikö toinen maa perintöveroa. Suomen lain lähtökohta on verotus, kun perillinen asui kuolinhetkellä Suomessa. Verosopimus voi rajoittaa tätä oikeutta, kuten Sveitsin sopimuksen omaisuuden sijaintiin ja vainajan kotipaikkaan perustuvat määräykset. Selvitä siksi erikseen lähtömaan verotus, omaisuuden sijainti ja mahdollisen verosopimuksen vaikutus.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
