Perintö Ruotsista Suomeen
Perintö Ruotsista Suomeen tuo usein kysymyksiä ruotsalaisesta perukirjasta, Suomen veroilmoituksesta ja tarvittavista sukuselvityksistä. Mistä aloitat, jos asiakirjoja puuttuu tai pesän hoitaminen on kesken?
Autamme selvittämään Ruotsin ja Suomen ilmoitukset, määräajat ja asiakirjatarpeet. Käymme tilanteesi läpi ja kerromme, mitä sinun kannattaa tehdä seuraavaksi. Lakimiehillämme on yhteensä yli 50 vuotta kokemusta juridiikasta. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Mitä teet, kun saat perintöä Ruotsista?
-
1. Kirjaa, mihin maihin asia liittyy
Kerro vainajan viimeinen asuinmaa sekä tiedossasi olevat varojen ja perillisten sijaintimaat. Merkitse saamasi kirjeiden päivämäärät ja määräpäivät.
-
2. Kokoa asiakirjat ja yhteystiedot
Ota esiin testamentti, kuolintodistus ja käytettävissä olevat perintöasiakirjat. Säilytä ulkomaisen viranomaisen tai pesänhoitajan viestit ja yhteystiedot.
-
3. Ota yhteyttä Laki Lehtoselle
Kerro tilanteesi ja lähetä keskeiset asiakirjat arvioitavaksi. Käymme läpi seuraavan toimenpiteen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Miten perunkirjoitus tehdään, kun vainaja asui Ruotsissa?
Kun vainaja asui Ruotsissa, perunkirjoitus eli bouppteckning tehdään Ruotsissa ja toimitetaan Skatteverketille neljän kuukauden kuluessa kuolemasta. Sinä et tee Suomessa perukirjaa Verohallintoa varten. Sen sijaan annat Suomeen perintöveroilmoituksen kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Ruotsalainen perukirja kannattaa liittää ilmoitukseen heti, kun se valmistuu.
Näin etenet:
- Tilaa Skatteverketistä todistus dödsfallsintyg med släktutredning. Siitä pitää näkyä vainajan puoliso ja lapset.
- Huolehdi, että bouppteckning tehdään ja lähetetään Skatteverketille neljän kuukauden kuluessa kuolemasta.
- Anna Suomessa perintöveroilmoitus Verohallinnon lomakkeella 3620 kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä.
- Jos ruotsalaiset asiakirjat viipyvät, hae Verohallinnolta lisäaikaa lomakkeella 3628 ennen määräajan päättymistä.
Jos vainajalla oli koti sekä Suomessa että Ruotsissa, asuinvaltio pitää ratkaista ensin. EU-tuomioistuin totesi asiassa C-80/19 (tuomio 16.7.2020), että viranomaisen ”on vahvistettava perittävän asuinpaikaksi yksi ainoa jäsenvaltio”. Pesää ei siis selvitetä kahden maan säännöillä rinnakkain, vaan koko perimys menee lähtökohtaisesti yhden maan lain mukaan. Epäselvässä tilanteessa asuinvaltio kannattaa selvittää ennen muita toimia. Ohjeet siihen: Perinnön asuinvaltio.
Onko Suomen ja Ruotsin välillä perintöverosopimusta?
Ei ole. Ruotsi irtisanoi pohjoismaisen perintö- ja lahjaverosopimuksen (SopS 83/1992). Verohallinnon ohjeen mukaan sopimuksen ”voimassaolo päättyi Ruotsin osalta 24.8.2007”. Sen jälkeen Suomessa asuvan perillisen Ruotsista saama perintö verotetaan Suomessa pelkän perintö- ja lahjaverolain nojalla. Kaksinkertaista veroa ei silti yleensä synny, koska Ruotsi luopui omasta perintöverostaan vuonna 2005. Kyse on eri sopimuksesta kuin edellä mainittu perinnönjakoa koskeva pohjoismainen perintösopimus.
Voimassa on enää neljä kahdenvälistä perintöverosopimusta: Yhdysvaltain (SopS 18/1952), Alankomaiden (SopS 48/1955), Sveitsin (SopS 9/1957) ja Ranskan (SopS 26/1959) kanssa. Pohjoismaista verosopimusta sovelletaan enää Tanskaan ja Islantiin, sillä myös Norja irtautui siitä 22.8.2014. Vanhoissa perintöasioissa irtisanotulla sopimuksella voi yhä olla merkitystä. Verohallinnon ohjeen mukaan sopimusta sovelletaan Ruotsiin, ”jos verovelvollisuus on alkanut ennen 24.8.2007”.
Mistä saat virkatodistuksen ja sukuselvityksen Ruotsista?
Virkatodistusta ja sukuselvitystä vastaavat asiakirjat saat Ruotsista Skatteverketistä. Perunkirjoitusta varten tärkein on dödsfallsintyg med släktutredning. Se näyttää vainajan nykyisen ja entisen puolison sekä lapset. Todistusta tarvitaan yleensä perunkirjoituksessa ja vakuutusasioissa.
- Dödsfallsintyg med släktutredning tilataan Skatteverketistä. Todistuksen saa 1.7.1991 jälkeen kuolleista, ja sitä vanhemmat tiedot saa Ruotsin kansallisarkistosta (Riksarkivet).
- Elossa olevan henkilön tiedot, esimerkiksi Ruotsissa asuvan perillisen, osoitetaan otteella nimeltä personbevis. Senkin antaa vain Skatteverket.
- Suomessa asutulta ajalta sukuselvityksen antaa Digi- ja väestötietovirasto tai vainajan seurakunta.
Perintö Tanskasta, Islannista tai Norjasta Suomeen
Tanskan, Islannin ja Norjan kanssa Suomi soveltaa perimykseen edelleen pohjoismaista perintösopimusta (SopS 21/1935, muutettu sopimuksella SopS 60/2015). Sopimusta sovelletaan, kun vainaja oli jonkin Pohjoismaan kansalainen ja asui Pohjoismaassa. Perintö jaetaan pääsääntöisesti sen maan lain mukaan, jossa vainaja asui kuollessaan. Periaate vastaa EU:n perintöasetusta, mutta sopimus on eri.
Suomen ja Ruotsin välillä perimykseen sovellettava laki ratkaistaan perintöasetuksella, joka menee sopimuksen edelle (asetuksen 75 artikla). Verotus ratkaistaan erikseen.
Norjasta saatu perintö: verotetaanko se Suomessa?
Suomessa kuolinhetkellä asuva maksaa lähtökohtaisesti perintöveroa ulkomailtakin, myös Norjasta. Alle 30 000 euron perintöosuus on verovapaa. Selvitä osuutesi arvo sekä omat ja vainajan asumistiedot kuolinhetkellä.
Perintö Espanjasta, Saksasta tai muista EU-jäsenvaltioista Suomeen
Perinnönjakoa ja perintöveroa säännellään erikseen. EU:n perintöasetus (650/2012) ratkaisee, minkä maan tuomioistuin käsittelee perintöasian ja minkä maan lakia perintöön sovelletaan. Ratkaisevaa on yleensä vainajan viimeinen asuinvaltio, ei perillisen (4 ja 21 artikla). Tanska ja Irlanti eivät sovella asetusta. Verotukseen asetus ei vaikuta (1 artikla).
Kun asut itse Suomessa, maksat EU-maasta saadusta perinnöstä lähtökohtaisesti perintöveroa Suomeen (PerVL 4 § 1 mom). Jos vainaja asui esimerkiksi Espanjassa tai Saksassa, myös se maa voi verottaa samaa perintöä omien sääntöjensä mukaan. Silloin sinne maksettu vero vähennetään Suomen verosta laissa säädetyin rajoin (PerVL 4 § 2 mom). Hyvitys ei koske Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta.
Poikkeus on, kun vainaja asui Tanskassa, Alankomaissa tai Ranskassa. Niiden kanssa tehdyt verosopimukset rajaavat Suomen verotusoikeutta. Lue: Perintö Sveitsistä Suomeen.
Kerro tilanteesi. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Ensimmäinen kartoittava yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
Kerro tilanteesi lyhyesti
Kerro, mitä on tapahtunut ja missä asiassa tarvitset apua. Mainitse myös mahdollinen lähestyvä määräaika.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Miten perinnön asuinvaltio ratkaistaan?
Kysymyksiä kansainvälisistä perinnöistä:
Ruotsista saatu perintö: mitä teen ensin?
Ensimmäiseksi varmistat, että vainajan asuinpaikka on tosiasiassa ollut Ruotsi. Ruotsissa pesästä tehdään perukirja eli bouppteckning Ruotsin säännösten mukaan. Suomessa et tee perukirjaa Verohallintoa varten, vaan annat perintöveroilmoituksen kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Ruotsalainen perukirja kannattaa liittää ilmoitukseen, koska siitä näkyy saamasi omaisuus.
Pitääkö perukirja tehdä Suomessa, jos vainaja asui Ruotsissa?
Ei Verohallintoa varten. Kun perinnönjättäjä asui ulkomailla, Suomeen annetaan perintöveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Suomessa oleva omaisuus voi silti vaatia selvityksiä esimerkiksi pankille.
Perillinen asuu Ruotsissa ja vainaja asui Suomessa. Miten perunkirjoitus tehdään?
Perunkirjoitus tehdään Suomessa kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, koska vainaja asui täällä. Ruotsissa asuva perillinen maksaa perintöveron lähtökohtaisesti Suomeen, koska riittää, että perinnönjättäjä asui kuolinhetkellä Suomessa.
Maksanko perintöveroa sekä Ruotsiin että Suomeen?
Ruotsiin et maksa perintöveroa, koska Ruotsi luopui siitä vuonna 2005. Suomeen perintövero määrätään lähtökohtaisesti normaaliin tapaan, ja alle 30 000 euron perintöosuus on verovapaa (PerVL 13 §, kuolemat 1.1.2026 alkaen).
Sovelletaanko Ruotsissa asuneen henkilön perintöön Suomen perintölakia?
Lähtökohtaisesti ei. Perintöön sovelletaan sen maan lakia, jossa vainaja asui kuollessaan (perintöasetuksen 21 artikla). Ruotsissa asuneen perintö jaetaan siis yleensä Ruotsin lain mukaan, vaikka perintövero maksettaisiin Suomeen. Kuolinpaikka ei ratkaise. Poikkeus on testamentti, jossa vainaja on valinnut kansalaisuusvaltionsa lain (22 artikla).
Mikä on EU-perintöasetus?
EU:n perintöasetus (650/2012) ratkaisee, minkä maan tuomioistuin käsittelee perintöasian ja minkä maan lakia perintöön sovelletaan. Ratkaisevaa on yleensä vainajan viimeinen asuinvaltio, ei perillisen. Asetusta sovelletaan 17.8.2015 tai sen jälkeen kuolleiden perintöön (83 artikla). Tanska ja Irlanti eivät sovella asetusta, eikä se koske verotusta.
Onko sillä eroa, saanko perinnön Saksasta vai Espanjasta?
Perinnönjaon kannalta lähtökohtaisesti ei, koska molemmat maat soveltavat EU:n perintöasetusta. Perintöön sovelletaan yleensä vainajan viimeisen asuinvaltion lakia. Verotus ratkaistaan erikseen. Molemmat maat voivat verottaa perintöä omien sääntöjensä mukaan. Suomessa asuvan perillisen Suomen verosta vähennetään sinne maksettu vero laissa säädetyin rajoin (PerVL 4 § 2 mom).
Maksetaanko perintövero aina Suomeen, jos perinnönjättäjä asui EU-alueella?
Lähtökohtaisesti kyllä, kun asut Suomessa (PerVL 4 §). Poikkeus on, kun vainaja asui Tanskassa, Alankomaissa tai Ranskassa. Tanskaan sovelletaan monenkeskistä pohjoismaista perintöverosopimusta, Alankomaihin ja Ranskaan kahdenvälisiä sopimuksia. Silloin Suomi verottaa yleensä vain Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta ja eräitä muita Suomeen sidottuja varoja. Lue: Perintö Sveitsistä Suomeen.
Mitä tarkoittaa, että perintö voidaan jakaa perinnönjättäjän kotivaltion lain perusteella?
Perintöön sovellettava laki ratkaisee esimerkiksi, onko lapsilla lakiosa ja kuinka paljon omaisuudesta voi testamentata. Suomessa lakiosa on puolet lakimääräisestä perintöosasta (PK 7 luku 1 §). Selvitä siis ensin, minkä maan lakia perintöön sovelletaan. Kaikissa maissa lapset eivät esimerkiksi peri automaattisesti vanhempiaan.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
