Perinnönjättäjä asui Suomessa, mutta perinnönsaaja ei
Perinnönjättäjä asui Suomessa, mutta sinä perillisenä asut ulkomailla. Perunkirjoituksen, perinnönjaon ja verotuksen hoitaminen toisesta maasta voi tuntua hankalalta.
Autamme selvittämään Suomessa tarvittavat toimet, asiakirjat ja mahdollisen verosopimuksen merkityksen. Käymme läpi, mitä voit hoitaa etänä ja missä tarvitset apua. Lakimiehillämme on yhteensä yli 50 vuotta kokemusta juridiikasta. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Mitä teet, kun Suomessa asuneen vainajan perintö liittyy ulkomaille?
-
1. Kirjaa, mihin maihin asia liittyy
Kerro vainajan viimeinen asuinmaa sekä tiedossasi olevat varojen ja perillisten sijaintimaat. Merkitse saamasi kirjeiden päivämäärät ja määräpäivät.
-
2. Kokoa asiakirjat ja yhteystiedot
Ota esiin testamentti, kuolintodistus ja käytettävissä olevat perintöasiakirjat. Säilytä ulkomaisen viranomaisen tai pesänhoitajan viestit ja yhteystiedot.
-
3. Ota yhteyttä Laki Lehtoselle
Kerro tilanteesi ja lähetä keskeiset asiakirjat arvioitavaksi. Käymme läpi seuraavan toimenpiteen. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Perintövero, kun perillinen asuu ulkomailla ja perinnönjättäjä asui Suomessa
Suomessa asuneen vainajan jälkeen saadusta perinnöstä maksetaan lähtökohtaisesti perintöveroa Suomeen, vaikka perillinen asuisi ulkomailla. Ratkaiseva ajankohta on kuolinhetki. Perillisen ulkomainen osoite ei siis yksin poista Suomen verotusoikeutta. Sama lähtökohta koskee testamentilla saatua omaisuutta.
Alle 30 000 euron perintöosuus on nykyisen lain mukaan verovapaa. Rajaa tarkastellaan perillisen oman osuuden perusteella. Myös laissa säädettyjen henkilökohtaisten vähennysten jälkeen alle tämän rajan jäävä osuus on verovapaa. Selvitä siksi oma osuutesi erikseen koko pesän arvosta.
Verosopimus voi kuitenkin rajoittaa Suomen verotusoikeutta. Esimerkiksi Suomen ja Sveitsin sopimuksessa kiinteää omaisuutta verotetaan vain sen sijaintivaltiossa. Muu sopimuksessa tarkoitettu jäämistöomaisuus kuuluu lähtökohtaisesti vainajan viimeisen kotipaikan valtion verotettavaksi. Pelkkä perillisen asuinmaan nimi ei siten riitä verotuksen ratkaisemiseen.
Kokoa tiedot vainajan kuolinhetken asumisesta, perintöosuutesi sisällöstä ja omaisuuden sijaintimaista. Ota mukaan mahdollinen testamentti sekä ulkomailta saadut asiakirjat. Näiden avulla voimme selvittää, koskeeko tilannettasi verosopimus ja mitä omaisuutta sen määräykset koskevat. Lue lisää verosopimuksista.
Testamentin merkitys
Perimysjärjestykseen voi vaikuttaa testamentilla. Suomessa asuva Espanjan kansalainen voi määrätä testamentissa, että hänen perintöönsä sovelletaan Espanjan lakia (22 artikla). Valinta on tehtävä nimenomaisesti testamentissa, tai sen on käytävä ilmi testamentin ehdoista. Sama oikeus on EU:n ulkopuolisen maan kansalaisella, sillä asetuksen osoittamaa lakia sovelletaan riippumatta siitä, onko se jäsenvaltion laki (20 artikla). Lainvalinta ei vaikuta verotukseen, koska asetusta ei sovelleta veroasioihin (1 artikla). Vero maksetaan siis lähtökohtaisesti Suomeen, mutta perintö jaetaan valitun maan lain ja testamentin mukaan.
Testamentin muoto ja sisältö arvioidaan eri säännöillä kuin itse perintö. Testamentin muoto arvioidaan Suomessa Haagin vuoden 1961 testamenttien muotoa koskevan yleissopimuksen mukaan (PK 26 luku 9 § ja laki 835/1976). Perintöasetus jättää sopimuksen voimaan (75 artikla). Testamentti on muodoltaan pätevä, jos se täyttää tekopaikan, kansalaisuusvaltion, kotipaikan tai asuinpaikan lain muotovaatimukset. Kiinteän omaisuuden osalta riittää myös sen sijaintivaltion laki. Suomessa asuneen vainajan testamentti kelpaa siis lähtökohtaisesti, kun se täyttää perintökaaren muotovaatimukset, vaikka se olisi allekirjoitettu ulkomailla. Sisällön pätevyys arvioidaan sen maan lain mukaan, jota perintöön olisi sovellettu testamentin tekopäivänä (24 artikla). Suomen lakiosasäännöt koskevat perintöä vain, jos perintöön sovelletaan Suomen lakia (23 artikla). Lue: Testamentti.
Perintö Suomesta ulkomaille: verosopimukset ja muut poikkeukset
Suomessa asuneen vainajan perintö verotetaan lähtökohtaisesti Suomessa, mutta verosopimus voi rajata Suomen verotusoikeutta. Suomella on voimassa erilliset perintöverosopimukset Yhdysvaltojen (SopS 18/1952), Hollannin (SopS 48/1955), Sveitsin (SopS 9/1957) ja Ranskan (SopS 26/1959) kanssa. Pohjoismaista perintö- ja lahjaverosopimusta (SopS 83/1992) sovelletaan enää Tanskaan ja Islantiin, sillä Ruotsi irtautui sopimuksesta vuonna 2007 ja Norja vuonna 2014. Näiden sopimusten perusteella perintö voi olla Suomessa verovapaata joltain osin. Sopimukset koskevat tyypillisesti toisessa maassa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta, esimerkiksi taloa Ranskassa. Sellainen omaisuus voidaan verottaa sijaintimaassa, ja Suomi vapauttaa sen verosta tai hyvittää siellä maksetun veron sopimuksen mukaan.
Jos asut ulkomailla, ulkomaille maksettua veroa ei hyvitetä Suomen verosta lain nojalla, sillä hyvitys koskee Suomessa asuvaa perinnönsaajaa (PerVL 4 § 2 mom). Kahdenkertaisen verotuksen poistaminen riippuu silloin verosopimuksesta ja asuinmaasi omista säännöistä. Säilytä Suomen veropäätös ja maksutosite asuinmaasi verottajaa varten.
Mitä Yhdysvaltojen verosopimuksesta on ratkaistu?
Ratkaisussa KHO 2014:9 verotuksen oikaisulautakunta oli poistanut Suomessa asuvalle testamentinsaajalle määrätyn 110 325 euron perintöveron. Perinnönjättäjä oli Yhdysvaltojen kansalainen ja asui siellä pysyvästi, ja omaisuus sijaitsi siellä. Hallinto-oikeus hylkäsi veronsaajien valituksen, eikä korkein hallinto-oikeus muuttanut päätöstä. Hallinto-oikeuden perustelujen mukaan Suomen verotusoikeus ja veron hyvitys tulisivat sovellettaviksi vain, jos perinnönjättäjä olisi kuollessaan asunut Suomessa. Sinun tilanteesi on siis päinvastainen. Kun vainaja asui Suomessa, Suomi verottaa lähtökohtaisesti myös Yhdysvalloissa olevan omaisuuden ja vähentää siellä määrätyn liittovaltion veron (V artikla). Poikkeus koskee ulkomailla asuvaa perillistä. Jos vainaja oli Yhdysvaltain kansalainen tai hänellä oli siellä laillinen kotipaikka, Suomi ei verota osuuttasi Suomen ulkopuolella olevasta omaisuudesta (IV artiklan 2 kohta). Jos osakkeet jäävät sopimuksen vuoksi Suomessa verottamatta, niiden hankintamenoksi katsotaan myöhemmässä myynnissä lähtökohtaisesti käypä arvo saantohetkellä (KHO 2021:120). Lue: Perintö Yhdysvalloista.
Avioliitto ja ositus
Jos vainaja oli naimisissa, ennen perinnönjakoa tehdään omaisuuden ositus (PK 23 luku 1 §). Jos kummallakaan puolisolla ei ollut avio-oikeutta, tehdään osituksen sijaan erottelu (AL 85 § 2 mom). Osituksessa ratkaistaan, mikä osa omaisuudesta kuuluu leskelle ja mikä kuolinpesälle. Perintöasetus ei koske aviovarallisuutta (1 artikla), joten ositukseen sovellettava laki ratkaistaan erikseen. Kansainvälisessä avioliitossa se voi olla eri maan laki kuin perintöön sovellettava. Tätä pidemmälle emme avio-oikeuteen tällä sivulla mene, mutta selvitämme sen osana toimeksiantoa. Lue: Ositus.
Kerro tilanteesi. Ensimmäinen yhteydenotto on aina maksuton.
Ensimmäinen kartoittava yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
Kerro tilanteesi lyhyesti
Kerro, mitä on tapahtunut ja missä asiassa tarvitset apua. Mainitse myös mahdollinen lähestyvä määräaika.
Mikä tilanteesi on? Löydä oikea ohje
Usein kysytyt kysymykset
Mitä lakia noudatetaan, jos perinnönjättäjä asui Suomessa?
Pääsääntöisesti Suomen lakia. EU:n perintöasetuksen mukaan perintöön sovelletaan kokonaisuudessaan sen maan lakia, jossa vainaja asui kuollessaan (21 artikla). Vainaja on voinut testamentissa valita kansalaisuusmaansa lain (22 artikla), ja silloin perintö jaetaan sen mukaan. Suomen tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, kun vainajan asuinpaikka oli Suomessa (4 artikla). Verotukseen valinta ei vaikuta.
Maksetaanko perinnöstä perintöveroa Suomeen, vaikka perinnönsaaja ei asu Suomessa?
Lähtökohtaisesti maksetaan. Perintöveroa on suoritettava, jos perinnönjättäjä asui kuolinhetkellä Suomessa, vaikka perillinen asuisi muualla (PerVL 4 §). Alle 30 000 euron perintöosuudesta ei makseta perintöveroa, kun kuolema on tapahtunut 1.1.2026 tai myöhemmin (PerVL 13 §). Verosopimus voi rajata Suomen verotusoikeutta esimerkiksi toisessa maassa sijaitsevan kiinteän omaisuuden osalta. Lue: Perintö ulkomailta Suomeen.
Voiko Suomessa asuva toisen maan kansalainen määrätä, että hänen perintönsä jaetaan toisen maan lakien mukaan?
Voi. Henkilö voi valita testamentissa, että hänen perintöönsä sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän on valinnan tehdessään tai kuollessaan (22 artikla). Valinta on tehtävä nimenomaisesti testamentissa, tai sen on käytävä ilmi testamentin ehdoista. Valitun lain säännös voidaan jättää soveltamatta vain, jos se on selvästi vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusteita (35 artikla). Lainvalinta ei vaikuta Suomen perintöverotukseen (1 artikla).
Onko Suomella perintöihin liittyviä kansainvälisiä sopimuksia ja minkä maiden kanssa?
Suomella on voimassa perintöverosopimukset Yhdysvaltojen, Hollannin, Sveitsin ja Ranskan kanssa. Pohjoismaista perintö- ja lahjaverosopimusta sovelletaan enää Tanskaan ja Islantiin, sillä Ruotsi ja Norja ovat irtautuneet siitä. Sopimukset jakavat verotusoikeuden maiden kesken, ja niiden vaikutus riippuu omaisuuden laadusta ja sijainnista. Korkein hallinto-oikeus sovelsi Yhdysvaltojen sopimusta ratkaisussa KHO 2014:9. Lue: Perintö Sveitsistä Suomeen.
Mitä tarkoittaa kahdenkertainen verotus?
Kahdenkertainen verotus tarkoittaa, että kaksi valtiota verottaa samaa perintöä. Suomessa asuvan perinnönsaajan verosta vähennetään samasta perinnöstä vieraalle valtiolle maksettu vero (PerVL 4 § 2 mom). Hyvitykseen voidaan lukea myös kuolinpesän maksama muu vero, kun se perustuu samaan perintöön. Korkein hallinto-oikeus hyväksyi näin Kanadan kuoleman hetkellä realisoituneen luovutusvoittoveron (KHO 2022:104). Hyvitys ei voi ylittää ulkomaisen omaisuuden osuutta Suomen verosta. Ulkomailla asuvaa perinnönsaajaa hyvitys ei lain mukaan koske. Silloin kahdenkertainen verotus poistuu vain verosopimuksen tai asuinmaasi sääntöjen perusteella.
Miksei perintöä voida vaan verottaa esimerkiksi Suomessa?
Suomi verottaa Suomessa asuneen vainajan perinnön, mutta muut valtiot verottavat omilla perusteillaan, esimerkiksi perillisen asuinmaan tai omaisuuden sijainnin mukaan. Verosopimuksilla valtiot ovat sopineet, kumpi verottaa mitäkin omaisuutta. Kiinteä omaisuus verotetaan yleensä sijaintimaassa, vaikka vainaja asui muualla. Yhdysvaltojen sopimuksessa verotusoikeus jakautuu pääasiassa omaisuuden sijainnin perusteella (SopS 18/1952, III ja IV artikla).
Lapseni asuu Ruotsissa: maksaako hän perinnöstäni veroa Suomeen?
Lähtökohtaisesti kyllä, jos asut kuollessasi Suomessa. Suomen perintöverovelvollisuuteen riittää, että perinnönjättäjä asui kuolinhetkellä täällä, vaikka lapsi asuisi Ruotsissa. Nykyisen lain mukaan alle 30 000 euron perintöosuus on verovapaa. Verotusta varten selvitetään siis lapselle tuleva osuus ja siihen sovellettavat vähennykset. Lapsen ulkomainen asuinpaikka ei itsessään tee osuutta Suomessa verovapaaksi.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Kaikki Artikkelit-
Testamentti
Testamentin määräykset eivät välttämättä ole yksioikoisia. Perittävä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään perintöriitojen syntymistä testamentin määräyksillä. Perittävä voi testamentissa ilmaista, mikä olisi hänen mukaansa oikeudenmukainen jako perillisten kesken.
-
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksen toimittaminen on tehtävä määräajassa ja se tulee toimittaa, vaikka perittävältä jäisi vain velkoja. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja, joka sisältää mm. tiedot perittävän varoista, veloista ja kuolinpesän osakkaista.
-
Miten perintö jaetaan?
Perinnönjakoon voidaan ryhtyä siinä vaiheessa, kun pesä on selvitetty. Perinnönjakoa edeltävässä pesänselvitysvaiheessa on selvitetty vainajan varallisuustilanne ja tehty perunkirjoitus.
-
Edunvalvontavaltuutus – Miksi?
Edunvalvontavaltuutuksella valtuuttaja voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan omista asioistaan, jos valtuuttajasta itsestään tulee myöhemmin siihen kykenemätön esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi.
