Myyntitili – Autojen välitysmyynti

Autoihin liittyvä artikkeli
Osapuolille voi kuitenkin jäädä epäselväksi välittäjän rooli autokaupassa. Vaikka välittäjästä ei tulekaan autokaupan osapuolta, koska autokauppa solmitaan ainoastaan myyjän ja ostajan eli kuluttajan välillä, tietyissä tilanteissa on kuitenkin mahdollista kohdistaa välittäjälle vaatimuksia autokaupan osalta.
Myyntitili - Autojen välitysmyynti

Välittäjänä toimivan autoliikkeen vastuu autokaupassa

Autokauppoja solmittaessa välittäjä on usein avustamassa myyjän ja ostajan välistä kaupantekoa. Osapuolille voi kuitenkin jäädä epäselväksi välittäjän rooli autokaupassa. Vaikka välittäjästä ei tulekaan autokaupan osapuolta, koska autokauppa solmitaan ainoastaan myyjän ja ostajan eli kuluttajan välillä, tietyissä tilanteissa on kuitenkin mahdollista kohdistaa välittäjälle vaatimuksia autokaupan osalta. Tässä artikkelissa välittäjän roolia ja vastuuta tarkastellaan asiaa nimenomaisesti käsitelleen Euroopan Unionin tuomioistuimen (EUT) ratkaisun kautta.

Autokauppariita (C-149/15)

Tapauksessa oli kyse käytetyn auton kaupasta. Auton myyjänä toimi yksityishenkilö, joka käytti auton myymiseksi välittäjänä autoliikettä. Autoliike onnistui löytämään ostajan ja auto saatiin siten myytyä. Myöhemmin autoon kuitenkin ilmestyi vikoja. Tämän seurauksesta ostaja kohdisti korjausvaatimuksensa välittäjänä toimineeseen autoliikkeeseen, koska oli luullut autoliikkeen olleen auton myyjä. Autoliike kiisti vastuunsa vedoten siihen, että oli toiminut autokaupassa ainoastaan välittäjänä, eikä siten ollut vastuussa auton korjaamisesta.

EUT:lle esitettiin tapauksen osalta ennakkoratkaisupyyntö. Ennakkoratkaisua pyydettiin välittäjän aseman selventämiseksi. Tämä oli tarpeen, sillä EU:n kuluttajansuojaa koskevassa direktiivissä ei ole määritelty välittäjän käsitettä eikä siten välittäjän vastuuta. Kysymys koski sitä, voitiinko myyjän käsitettä tulkita siten, että sillä tarkoitettaisiin tietyissä tilanteissa myös välittäjää ja mahdollistaisiko se siten näissä tilanteissa kuluttajan kohdistaa välittäjälle samoja vaateita kuin mitä hän voisi myyjälle esittää. Toisin sanoen kysymys oli hyvin merkityksellinen kuluttajan oikeusturvan kannalta virhetilanteissa.

EUT:n ennakkoratkaisu

Ratkaisussaan EUT:n tarkasteltavana oli siis selventää välittäjän asema autokaupan osana. Direktiivi lähtee siitä, että myyjällä on vastuu kaupan toteutumisesta ja mahdollisissa virhetilanteissa virheen korjaamisesta. Myyjän käsitteen yhteydessä ei ole mainittu välittäjää. Ylipäänsäkin välittäjä on mainittu ainoastaan viitauksen omaisesti direktiivissä, eikä välittäjän roolia ja vastuuta ole säännelty sen tarkemmin. Tämän vuoksi merkittävää olikin, että EUT linjasi tietyissä tilanteissa olevan mahdollista rinnastaa välittäjä myyjään. Toisin sanoen kuluttajalle syntyy oikeus esittää välittäjälle samoja vaateita kuin todelliselle myyjällekin. Kuluttajansuojan kannalta tämä oli tärkeä linjaus. Tämä siksi, että kuluttajansuojan kannalta olisi ollut ongelmallista, jos välittäjää kohtaan ei olisi voinut missään tilanteissa kohdistaa vastuuta.

Se, missä tilanteissa välittäjä on mahdollista rinnastaa myyjään riippuu sekä välittäjästä itsestään että kuluttajasta ja hänen toiminnastaan. Tilannetta arvioidaan kuitenkin aina kuluttajan näkökulmasta. Arvioinnissa merkittävässä roolissa on se, onko välittäjä tuonut kuluttajalle tarpeeksi selvästi esille sen, kuka on tavaran todellinen myyjä. Mikäli välittäjä ei ole näin toiminut ja siten aiheuttanut kuluttajalle epäselvyyden tavaran todellisesta myyjästä, on tämän seurauksesta kuluttajalla oikeus kohdistaa mahdolliset vaatimuksensa myös välittäjälle.

Välittäjän lisäksi kuluttajan omalla toiminnalla on merkitystä. Jos kuluttajan toiminta osoittaa, että hänen on tullut ymmärtää, kuka todellinen myyjä on, ei hän voi tällaisissa tilanteissa kohdistaa vaatimuksiaan välittäjään. Esimerkkinä tällaisesta kuluttajan toiminnasta voi mainita tilanteen, jossa kuluttaja on nimenomaisesti ollut yhteydessä todelliseen myyjään ja keskustellut tavaran kaupasta tämän kanssa.

Tarkastelussa on välittäjän ja kuluttajan nimenomaisen toiminnan lisäksi otettava vielä huomioon myyntitilanne kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että painoarvoa on annettava myös välittäjän todelliselle roolille kaupanteon osana. Merkitystä on esimerkiksi sillä, kuinka paljon aikaa ja vaivannäköä välittäjä on käyttänyt tavaran myymiseksi sekä millaisissa olosuhteissa tavara on esitetty kuluttajalle. Mikäli välittäjän toiminta on ollut todella pienessä roolissa, on kuluttajan tullut todennäköisesti ymmärtää, että välittäjä ei ole tavaran todellinen myyjä.

EUT:n lopputulema ennakkoratkaisussaan onkin, että kuluttajalla on oikeus kohdistaa välittäjään vaatimuksensa, mikäli tämä ei ole selkeästi ilmoittanut kuluttajalle kuka tavaran todellinen myyjä on. Lisäksi edellytyksenä on, että tapauksen olosuhteet kokoanisuudessaan huomioon ottaen, kuluttajan ei voida katsoa ymmärtäneen kuka todellinen myyjä on. Kuluttajan on siten tullut olla aidosti epätietoinen tavan todellisesta myyjästä, jotta hänelle syntyy oikeus kohdistaa vaatimuksensa välittäjään.

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen

Petteri Lehtonen on yksityishenkilöiden lakiasioiden hoitamiseen erikoistunut juristi, joka palvelee myös taloyhtiöitä ja pk-yrityksiä.

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Scroll to Top