Hallituksen vastuulle kuuluu laajalti hallinnollisia tehtäviä. Hallituksen vastuulla on mm. yhtiökokousten järjestäminen sekä taloyhtiön sopimusasioiden ja talouden hoitaminen. Myös taloyhtiön kirjanpidon ja tilinpäätöksen valvomisesta vastaa hallitus. Hallinnollisten tehtävien lisäksi hallituksen vastuualueisin lukeutuu kiinteistöstä ja sen rakennuksista huolehtiminen. Hallituksen vastuulla on yleisesti taloyhtiön ylläpidosta huolehtiminen, mutta myös mahdollisten huoltotoimenpiteiden hoitaminen. Lisäksi taloyhtiöille tulee lähes aina välttämättömiä korjaustarpeita, kuten julkisivu- taikka putkiremontteja, ja näiden korjaustoimenpiteiden vetovastuussa on hallitus.
Hallituksen jäsen voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos hallituksen jäsenen toiminta on ollut tahallista. Lähtökohtaisesti taloyhtiön hallitus on yhteisvastuussa mahdollisesta vahingonkorvauksesta ellei yksittäistä hallituksen jäsentä pystytä yksittäistapauksessa kohdistamaan vastuunalaiseksi. Hallituksen jäsenen toiminta voidaan katsoa tahalliseksi, esimerkiksi tilanteessa, jos yksittäinen hallituksen jäsen tietäen ja tahallisesti ohjaa päätöksentekoa sellaiseen, josta taloyhtiö tai osakkeenomistajat kärsivät vahinkoa.
Jäsenille ei ole erityisiä kelpoisisuusvaatimuksia; hallituksessa voi siten toimia lähes kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, joten myös vuokralainen voi olla taloyhtiön hallituksen jäsen.
Taloyhtiön hallituksen vastuuvapauden myöntäminen tarkoittaa sitä, ettei taloyhtiö esitä vahingonkorvausvaatimusta hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle edellisen tilikauden aikaisesta toiminnasta ja tehtävien hoidosta.
Taloyhtiön hallituksen kokouspöytäkirjojen julkisuudesta ei ole säädetty asunto-osakeyhtiölaissa. Lain mukaan osakkaalla on kuitenkin oikeus saada tieto sellaisesta hallituksen päätöksestä, joka koskee hänen osakkeisiinsa perustuvaa oikeutta tai velvollisuutta. Osakkaan pyytäessä tieto on annettava kirjallisena. Hallitus päättää, antaako se osakkaalle kokouspöytäkirjan, pöytäkirjanotteen tai esimerkiksi erillisen kirjallisen ilmoituksen päätetystä asiasta.
Perustajaosakas voi olla oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö, joka omistaa kaikki asunto-osakkeet rakenteilla olevasta uudiskohteesta. Usein perustajaosakkaana toimii rakennusyhtiö, joka vastaa myös itse rakentamisesta. Perustajaosakkaalla on päätösvalta rakennukseen liittyvissä asioissa ja pääsääntöisesti rakennuksen valmistuttua perustajaosakas luovuttaa asunto-osakkeet uusille asunnonomistajille.