Lähtökohtana on, että taloyhtiön kiinteistövakuutus korvaa talon rakenteille ja perusjärjestelmille aiheutuneet vahingot ja asukkaan kotivakuutus asunnon sisäpinnoille ja irtaimistolle aiheutuneet vahingot. Vahingon syy ja laajuus vaikuttavat kuitenkin siihen, kenen vakuutuksesta vahinko korvataan ja kuinka laajasti.
Suorituskyvyttömyysvakuus on asunto-osakeyhtiön perustajaosakkaan ottama vakuus uudiskohteen rakennusvirheiden varalle. Vakuus on voimassa 10 vuotta ja sen myöntää yleensä vakuutusyhtiö. Suorituskyvyttömyysvakuus antaa turvaa virhetilanteissa silloin, kun perustajaosakas eli pääsääntöisesti rakennusyhtiö on lopettanut toimintansa, ajautunut konkurssiin tai ei enää ole vastuussa virheestä.
Myyjän vastuulla on kertoa ostajalle kaikki oleelliset tiedot ja oikaista ostajan mahdolliset virheelliset tiedot asunnosta, myyjän tiedonantovelvollisuus on siten hyvin laaja. Asunnossa on virhe, jos myyjä ei noudata annettua tiedonantovelvollisuutta ja tällaisen laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Asunnon vaaranvastuu siirtyy ostajalle sillä hetkellä, kun asunnon hallinta luovutetaan hänelle. Jos hallinnan luovutus viivästyy ostajasta johtuvasta syystä, siirtyy vaaranvastuu joka tapauksessa ostajalle jo sillä hetkellä, jolloin hallinnan luovutuksen olisi tullut tapahtua. Kiinteistön kaupassa vaaranvastuu puolestaan siirtyy ostajalle heti kaupantekopäivänä.
Vastuunjakamisesta kylpyhuoneremonteissa voidaan löytää tietty pääsääntö. Lähtökohtana on, että taloyhtiö vastaa pysyvimmistä, rakenteellisista elementeistä. Esimerkiksi eristeet kylpyhuoneessa, veden tulo ja viemäröinti eli hanat ja wc-pöntöt ovat taloyhtiön vastuulla. Muut osat kylpyhuoneremontista jäävät osakkaan vastuulle. Osakkaan vastuulla ovat siten kylpyhuoneen kalusteet, esimerkiksi kylpyhuoneen kaapit, hyllyt sekä suihkukaapit ja altaat.
Vesieristys ja sen kunnossapito kuuluu taloyhtiön vastuulle. Mikäli osakas haluaa purkaa ja vaihtaa kunnossa olevan vesieristeen kuuluu tässä tilanteessa veriseristyksen maksaminen osakkaalle.
